Vuonna 1963 valmistunut siunauskappeli on Museoviraston suojelukohde, eikä sen yleisilmettä saanut korjauksessa muuttaa. Kuva: Tiina Ottela Kappelin seinällä on Bertel Gardbergin Elämän kiertokulku -reliefi. Kuva: Espoon seurakunnat KORJAUSRAKENTAMINEN | 49 SIUNAUSKAPPELI ON OSA KIRKKOKESKUSTA Espoon vanhan kivikirkon kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön valmistui kesällä haasteellinen korjausrakentamiskohde. Rakennussuojelun, talotekniikan ja ympäristö- määräysten vaatimukset yhdistyivät siunauskappelin ja krematorion peruskorjauksessa. Espoon siunauskappelin ja siihen kuuluvan krematorion peruskorjaus aloitettiin loppuvuodesta 2013 ja saatiin valmiiksi tänä kesänä. Siunauskappelin krematorioineen suunnittelivat arkkitehdit Heikki ja Kaija Siren voitettuaan kutsukilpailun kirkkokeskuksesta ja siihen liittyvästä uudesta hautausmaasta. Kutsukilpailun järjesti Espoon seurakunnat vuonna 1957. Siunauskappeli edustaa geometristä ja niukkaeleistä modernismia. Nyt valmistuneessa peruskorjauksessa se korjattiin perusteellisesti. Kappelia kiertävät, betonielementeistä rakennetut julkisivut uusittiin. Kappelisalin tiilestä muurattujen ulkoseinien rappaus korjattiin, salin seinät maalattiin ja sisäkatto uusittiin. Talotekniikka korjattiin nykyvaatimusten mukaiseksi. Hankkeen pääsuunnittelusta vastasi Siren Arkkitehdit Oy ja pääurakoitsijana toimi MM-Yritysrakennus Oy. TARKASSA VALVONNASSA Vuonna 1963 valmistunut siunauskappeli on Museoviraston määrittelemä suojelukohde. Espoon kaupunginmuseo piti lisäksi huolta rakennuksen pääjulkisivun ja yleisilmeen säilymisestä. Se toi suunnittelijoille lisää haasteita. Ilmanvaihdon tekniikka jouduttiin piilottamaan useisiin pieniin konehuoneisiin katolle yhden suuremman sijaan. Korjauksessa lisättiin myös henkilöstön sosiaalitiloja sekä toimisto-, varasto- ja huoltohallitiloja. Kappelin yhteyteen rakennettiin esteetön WC. Sisätilojen uudistamisessa katsottiin tärkeäksi säilyttää kappelin penkkien metallirungot. Kappelin alkuperäisen sisus- tussuunnitelman laati Lasse Gestranius. Sisätilaa hallitsee Bertel Gardbergin suunnittelema Elämän kiertokulku -reliefi. ENERGIAA SÄÄSTÄEN Siunauskappelin yhteyteen kuuluva krematorio on valmistunut vuoden kappelia myöhemmin, vuonna 1964. Remontissa krematorion uunit suurennettiin ja niihin rakennettiin savukaasujen puhdistusjärjestelmä sekä lämmön talteenotto, joka tuli savukaasujen suodatinpaketin mukana. Lämmön talteenotto on käytäntönä Suomessakin, kun uusia krematorioita rakennetaan tai vanhoja korjataan. Ratkaisu perustuu ympäristöystävälliseen ajatteluun, johon vaikuttavat sekä vuoden 2013 asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä että ympäristölupaviranomaisten suositukset. Espoossa uunit lämpiävät öljyllä ja tästä syntyvä lämpöenergia otetaan talteen erityislaitteiston avulla hyödynnettäväksi rakennuksen omassa käyttövedessä. MERKITTÄVÄÄN KULTTUURIMAISEMAAN Korjauskohde sijaitsee Kirkkokeskuksen alueella Espoonjoen tuntumassa. Se on rauhallinen puistomainen keidas keskellä vilkasta Espoon keskusta, kuitenkin keskeisellä historiallisella alueella. Vanhin asutus vakiintui alueelle jo keskiajalla. Espoon vanhan kivikirkon ympärillä sijaitsevassa kirkkotarhassa onkin useita vanhoja espoolaissukujen perhehautoja. Alueella sijaitsee myös arkkitehti Jean Wiikin vuonna 1853 piirtämä empiretyylinen pappilarakennus ja muita vanhoja, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Siunauskappeli yhtyy maisemallisesti Espoon keskiaikaiseen tuomiokirkkoon ja sitä ympäröiviin hautausmaa-alueisiin. Heikki ja Kaija Sirenin alkuperäisen suunnitelman perusajatuksena oli käyttää Espoojoen loivaa rinnettä vanhaa ja uutta kirkkomaata yhdistävänä maisematekijänä. Suunnitelmaan kuului kappelin ohella laaja hautausmaa-alue, jota varten Espoon seurakunnat ostivat Lammaksen alueen. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului myös spiraalinmuotoisen kolumbaarion eli uurnaholvin sijoittaminen kumpareelle kappelin luoteispuolelle. Kappelin hautausmaan hautojen pintakatteeksi oli suunniteltu luonnossa esiintyvää pyöreää kiviainesta jäljittelevää singeliä. Kaikki kuulujen arkkitehtien suunni- telmat eivät kuitenkaan käyneet tilaajille. RAKENNUSHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄÄ Teksti: T i ina Ottela
2015 Korjausrakentaminen | No 3
To see the actual publication please follow the link above