34 | KORJAUSRAKENTAMINEN ENERGIA TALTEEN SISÄILMAN EHDOILLA Skapat ja Energiakolmio yhdistyivät vuoden 2015 alussa ja konserni on toiminut 1.4.2015 lähtien nimellä Enegia Group. Kysyimme konsernin energiatehokkuusliiketoiminnasta vastaavan Jukka Akselinin näkemyksiä kiinteistökannan energiansäästöpotentiaalista, erilaisista rahoitustavoista ja energiatehokkuuden sekä sisäilman optimoinnista. Miten suuri energiansäästöpotentiaali on Suomen kiinteistökannassa? – Suomessa kulutettiin energiaa vuonna 2014 yhteensä 381 terawattituntia. Siitä kolme neljäsosaa käytettiin teollisuudessa ja rakennuksissa. Kiinteistöjen energiatehokkuudessa on Enegian laskelmien mukaan 50 terawattitunnin, eli rahassa yli 3 miljardin säästöpotentiaali. Se on laskettu siten, että vaadittujen investointien takaisinmaksuajaksi on oletettu keskimäärin 3 vuotta. Saman suuntaisia arvioita ovat esittäneet muutkin tahot. Minkälaisissa kiinteistöissä on saavutettavissa suurimmat säästöt? – Normaaleissa kiinteistöissä voidaan säästää energiankulutuksesta useimmiten 10–15 prosenttia – teollisuudessa jopa 20 prosenttia. Suurin säästö saavutetaan tehokkaammilla laitteilla, pienentämällä tarpeetonta energiankäyttöä ja hyödyntämällä hukkalämpöä. Kuina nopeasti energiakorjaukset maksavat itsensä takaisin? – Kun energiankulutusta vähennetään säätötapoja ja aika-asetuksia muuttamalla, katselmointityö maksaa itsensä pääsääntöisesti käyttöteknisillä toimenpiteillä takaisin. Tämän lisäksi tulevat investoinneilla saavutettavat säästöt, joiden takaisinmaksuajat ovat tyypillisesti 2–5 vuotta. Investointien kokoluokka on usein kymmeniä tai satoja tuhansia euroja, joskus puhutaan miljoonainvestoinneista. Miten energian säästö optimoidaan sisäilman laadusta tinkimättä? – Energiaa tarvitaan toimintojen ja olosuhteiden ylläpitämiseen. Oleellista on varmistaa, että energiaa ei käytetä tarpeettomasti; eli hankitaan vähemmän kuluttavat laitteet, poistetaan vuodot ja muu tarpeeton energian käyttö sekä hyödynnetään hukkaenergia. Kyse ei siis ole olosuhteiden heikentämisestä laitteita sulkemalla tai lämpötilaa alentamalla, pikemminkin päinvastoin. Usein teollisuudessa juuri häviölämpö on yksi merkittävimmistä sisäilman laatua heikentävistä tekijöistä. Voiko ilmanvaihdon sulkea kokonaan, jos rakennus on tyhjillään? – Tietyissä kohteissa se onnistuu – näinhän on tehty jo vuosia. Ongelmia voi syntyä erityisesti silloin, jos rakennuksen painesuhteet häiriintyvät. Näissä tilanteissa kannattaa käyttää taajuusmuuttajia, joilla voi ohjata taloudellisesti ilmanvaihtoa minimivirroille ja samalla huolehtia siitä, että painesuhteet pysyvät aina haluttuina. Pitäisitkö ilmanvaihdon päällä kiinteistön ollessa tyhjillään? – Tässä asiassa on tosiaan monia koulukuntia, mutta minun mielestäni ilman turha pyöritys ei ole energiankäytön kannalta järkevää. Hyvin harvoin on muitakaan syitä pitää ilmanvaihtoa täydellä teholla. Jos se halutaan pitää koko ajan päällä, ilmanvaihdon voi säätää minimille silloin, kun sitä ei oikeasti tarvita. Avaisitko ikkunan ja millaisessa rakennuksessa? – Kannattaa aina miettiä tapauskohtaisesti, mitä on tehtävissä. Tuuletuksen voi hoitaa nopeasti, mutta pidempään tuuletus ei ole säästä riippuen aina energiataloudellista. Varsinkin vanhemmissa poistoilmajärjestelmissä voit vielä sekoittaa koko talon painesuhteet avaamalla ikkunat. Teknikum investoi energiatehokkuuden parantamiseen miljoona euroa. Kuvassa Veikko Sivula (Teknikum), Jukka Akselin (Enegia) ja Timo Kanerva (Teknikum).
2015 Korjausrakentaminen | No 3
To see the actual publication please follow the link above