Page 30

2015 Korjausrakentaminen | No 3

– Tähän asti on keskitytty lähinnä rakennustason optimointiin, mutta se ei ole houkuttanut lisäämään älyä rakennuksiin. Suurimmat hyödyt saadaan, kun rakennukset ja infrastruktuuri alkavat optimoida keskenään. Vasta kun kokonaisia yhdyskuntia, jopa eri maita verkotetaan, aletaan puhua järkevältä kuulostavasta suuruuden ekonomiasta. DIGITAALINEN TUNNELI SÄHKÖLLE Älykaupunkien edelläkävijänä on pidetty Japania, jossa on Junnilan mielestä tultu jo lähelle IoB-ajattelua. – Älykäs ja verkottunut talojen järjestelmä pystyy avaamaan siellä digitaalisen tunnelin sähköllesi. Voit myydä sähköä omasta talosta mihin tahansa alueesi taloon, tai omasta autosta mihin tahansa taloon, hän havainnollistaa. – Japanin esimerkki antaa meille näkemystä siitä, minkä tyyppiseen maailmaan meidän pitäisi päästä sekä energian käytössä että muuten. Aihe on toki haastava, mutta emme me tutkimuslaitoksena muunlaisista ole kiinnostuneitakaan. LUOVUUDEN RAJAT AUKI Myös yhteisöllinen kehittäminen on tärkeässä roolissa. Ihmiset alkavat Junnilan näkemyksen mukaan toimia IoB:n myötä aktiivisesti rakennusten verkossa vähän samalla tavalla kuin internetissäkin aikanaan tapahtui. – Luovuudelle aukeaa loputtomasti mahdollisuuksia, koska rakennusten käyttäjäkunta voi tarjota – Asumisen arkiälyä ei ole vielä hyödynnetty. Esimerkiksi uusiutuvan energian hajatuotanto on niin iso asia, että jos joku pystyy tuottamaan siihen mitä tahansa käytön kannattavuutta parantavia ratkaisuja, kaikki ideat kannattaa hyödyntää, Seppo Junnila sanoo. – Energian käytössä lasketaan usein vain suoria kustannuksia ja päästöjä, mutta välilliset vaikutukset jäävät huomioimatta, arvioi Antti Säynäjoki. ratkaisuja toisilleen. Jos esimerkiksi autotallissa ei ole autoa, voit vuokrata sen pajaksi tai mikset alkaisi kierrättää omia tuotteita, hän havainnollistaa. – Uutta arvoa syntyy käyttäjien luoman sisällön tai miksei ihan uusien palvelujen kautta. Kun rakennukset verkottuvat, voi syntyä sosiaaliseen mediaan verrattavia palveluita, joita ei vielä edes tiedetä. Vastaavasti yksittäinen operaattori voi tarjota koko verkolle palveluita, jotka parantavat asunnon käytettävyyttä, Säynäjoki täydentää. KULUTTAJA YMMÄRTÄÄ KULUTTAJAA Junnila maalailee, että joku voisi keksiä releen, jolla pystyy etävärisyttämään ilmastointilaitteen suodatinta. Toiminta on ehkä 3 euron arvoinen, mutta huoltomies ottaisi samasta hommasta 50 euroa. – Kun me insinöörit lähdetään kehittämään ratkaisuja, ensimmäiseksi mietitään aina kustannussäästöjä – miten esimerkiksi energiankulutusta optimoidaan. Se on tärkeä asia ja kovaa bisnestä, mutta toinen maailma on luoda aivan uutta arvoa, josta kukaan ei vielä tiedä mitään. IT-JÄTIT KIINNOSTUIVAT Muilla aloilla hyväksi havaittuja liiketoimintamalleja on hyödynnetty rakennusalalla vähän. – Rakennusala on liiketoiminnallisesti melko hankala, koska tarjolla ei ole riittävän nopeaa ja isoa kasvua. Käyttäjä on tärkeässä roolissa ja hänestä tulee eräänlainen sosiaalinen häiriö, Seppo Junnila selvittää. Microsoft, Google ja Nokiakin ovat halunneet tuoda asuntoihin älyjärjestelmiä. Ne joutuivat kukin vuorollaan vetäytymään markkinoilta, koska rakennusteollisuus koettiin liian monimutkaiseksi. Google tosin on tullut takaisin markkinoille Nest-ostoksellaan. – Rakennukset ovat alkaneet kiinnostaa uudestaan isoja IT-jättejä. Etenkin moderneissa taloissa talotekniikka on tänä päivänä niin monimutkaista, että käyttäjien voi olla hankala säätää sitä itse parhaalla mahdollisella tavalla. Rakennuksethan tarjoavat melkoisen energiaresurssin, jota voitaisiin periaatteessa hallita mistä tahansa, Antti Säynäjoki täydentää. TIETOTURVA KOROSTUU Kaikki, mikä liitetään internetiin, on välittömästi haavoittuvampaa. Sellaista rakennusautomaatiojärjestelmää ei ole vielä keksittykään, jota ei voisi murtaa. Jos kokonaisia alueita aletaan verkottaa keskenään, tietoturvan merkitys kasvaa entisestään. – Olemme ideoineet internetiä, joka olisi turvallisempi kuin yleinen internet. Jopa kaapelit olisivat mahdollisimman pitkälle eriytettyjä. Silloin muun muassa äänestykset ja terveystiedot kulkisivat konkreettisesti eri putkia pitkin. Turvallinen internet voisi ehkä menestyessään tuoda kaikista eniten arvoa, Junnila arvioi. VÄHÄN PAREMPIKIN KELPAISI Rakennusautomaation integrointi on koettu haastavaksi, vaikka puhuttaisiin yksittäisestä rakennuksesta. Eikö olemassa olevat systeemit kannattaisi laittaa kuntoon, ennen kuin aletaan verkottaa kokonaisia rakennuksia ja yhdyskuntia? – Kokemuksesta tiedetään, että rakennuksen etävalvonta on mahdollista. Nyt haluamme saada enemmän tietoa markkinoista, joissa vaikka 70 prosenttia rakennuksista olisi linkittynyt internetiin. Optimiratkaisun hakeminen on toki vaikeaa, mutta nykyistä vähän paremman ratkaisun hakeminen ei ole lainkaan vaikeaa, Junnila vastaa. Hyvin simppeleilläkin ratkaisuilla voidaan Säynäjoen mukaan pienentää energiankulutusta merkittävästi ja hyödyt kertautuvat, kun rakennuksia on iso määrä. Säästöjä saadaan, jos esimerkiksi jäähdytys ja lämmitys eivät ole samaan aikaan päällä, tai ikkuna ei ole samaan aikaan auki patterin ollessa päällä. – Energiakatselmuksessa kartoitetaan manuaalisesti yksittäisen rakennuksen energiansäästöpotentiaaleja, joita löytyy yleensä noin 10 tai 20 prosenttia. Äkkilaskulla koko Suomen rakennuskannasta voisi löytyä ydinvoimalan verran säästöpotentiaalia, Junnila päättelee. TUTKIMUS


2015 Korjausrakentaminen | No 3
To see the actual publication please follow the link above