KORJAUSRAKENTAMINEN | 1 7 HALLITUS UNOHTI LÄHIÖKORJAUKSET Lähiökorjausten edistäminen oli yksi edellisen hallituksen kärkihankkeista. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen julisti itsensä lähiöministeriksi ja kiersi maan lähiöissä näyttäytymässä. Korjausavustuksia myönnettiin perusparannuksiin satoja miljoonia euroja ja erilaisia lähiöprojekteja käynnistettiin. Kahden vuoden ministerikausi ei kuitenkaan riittänyt lähiöiden kuntoon laittoon. Ja nykyisessä hallitusohjelmassa ei lähiöiden kehittäminen näy millään lailla. Niihin ei ole varattu budjetissa rahaa ja ympäristöministeriön virkamiesten nen ja rakennettu ympäristö haperoituvat käsi kädessä. Kun valtiovallalta ei tähän tarpeeseen löydy kiinnostusta, pallo jää kaupungeille. Niiden intresseissä on estää huono kehityskulku ja huolehtia omista asuinalueistaan. Jotkut kaupungit ovatkin nimittäneet organisaatioihinsa lähiökehittäjiä. Nämä jalkautuvat asukkaiden joukkoon tekemään aluevisioita ja tukemaan kaavoituksella uudistumista. RAHA EI OLE ELINEHTO Rahakaan ei ole aina elinehto muutoksille. Tekemällä korjaukset järkevästi voitaisiin säästää helposti ainakin 10 prosenttia. Tämä onnistuisi esimerkiksi yhdistämällä voimia ryhmäkorjauksilla, täydennysrakentamalla, suunnittelemalla korjaukset hyvin ja hyödyntämällä teollisia korjausmenetelmiä. Kaikki tämä vaatii laajempaa osaamista kuin yksittäisillä taloyhtiöillä on käytettävissään. Kaupungin asiamiehillä onkin tässä vaikuttamisen paikka. Pääasia on, että lähiöitä ei unohdeta oman onnensa nojaan. Jos ongelmien annetaan paisua, uudistukset on tehtävä joka tapauksessa, mutta paljon vaikeammin ja kalliimmalla. Ehkä ajatellaan rahaa riittävän lähiöillekin sitten, kun kansantalous on taas nousussa. Sitä sopii kuitenkin epäillä, kun katsoo miten maan huoltosuhde kehittyy. Parempi olisi tarttua ongelmiin ajallaan. Kaisa Salminen Kor jausrakentaminen-lehden päätoimit taja mukaan asenneilmasto on sellainen, ettei sitä löydy todennäköisesti jatkossakaan. Infran rakentaminen nähdään sentään investointina tulevaisuuteen, mutta korjausvelan kuromista lähiöpuolella ei ilmeisesti nähdä. PALLO JÄI KAUPUNGEILLE Itse ongelma ei ole poistunut mihinkään. Lähiöt odottavat korjaamistaan ja 1970-luvulla rakennettujen kerrostalojen korjausbuumi on tulevina 10-15 vuotena vääjäämättä edessä. Niille on tehtävä jotain, tai saamme tottua rapistuviin ja vaarallisiin kaupunginosiin, missä sosiaali- Kun valtiovallalta ei löydy kiinnostusta estää lähiöiden huonoa kiertokulkua, pallo on jäänyt kaupungeille. Kuva: Kaisa Salminen Vantaan Lähiöfestivaalit osoittivat, että lähiöiden viihtyvyyttä voidaan parantaa nopeallakin aikatau- lulla, jos halutaan. Nykyisessä hallitus- ohjelmassa ei lähiöiden kehittäminen näy millään lailla. Niihin ei ole varattu budjetissa rahaa ja ympäristöministeriön virkamiesten mukaan asenneilmasto on sellainen, ettei sitä löydy todennäköisesti jatkossakaan.
2015 Korjausrakentaminen | No 3
To see the actual publication please follow the link above