Page 14

2015 Korjausrakentaminen | No 3

"TYÖTTÖMYYDEN KASVU VOISI VAIKEUTTAA KORJAUSPÄÄTÖKSIÄ. OSAKKAAT PELKÄISIVÄT SITOUTUA RAHOITTAMAAN KORJAUKSIA RAHOITUSVASTIKKEIDEN JA PERUSKORJAUSLAINOJEN KAUTTA. en rahoilla. Suomen Kiinteistöliiton Harri Hiltunen kuitenkin korostaa, että hallitusohjelma voi vaikuttaa korjausrakentamiseen kansantalouden kasvun kautta. – Kerros- ja rivitaloyhtiöt sekä niiden osakkaat investoivat korjaamiseen vuonna 2013 noin kolme miljardia euroa. Taloyhtiöiden aktiivinen korjaustoiminta jatkuu, mikäli hallitus onnistuu vahvistamaan talouskasvua ja parantamaan työllisyyttä. Tarvettahan on, hän muistuttaa. Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen saattaa toisaalta heikentää maamme kustannuskilpailukykyä ja sitä kautta kansantalouden kasvua. – Työttömyyden kasvu voisi vaikeuttaa korjauspäätöksiä. Osakkaat pelkäisivät sitoutua rahoittamaan korjauksia rahoitusvastikkeiden ja peruskorjauslainojen kautta. ENERGIAKORJAUKSIA EI TUETA Myöskään LVI-Tekniset Urakoitsijat LVITU: n toimitusjohtajan, Jari Syrjälän mielestä hallitusohjelma ei satanut suoraan korjausrakentamisen laariin. Toivelistalla olivat energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet ja korjausavustus korkotukineen, mutta näitä ei saatu. Työnantajat toivovat, että yhteiskuntasopimus syntyisi jo tehtyjen palkkaratkaisujen jatkoksi. LVI-urakoitsijoiden odotuksia vastaisi puolestaan työllistämiskynnyksen madaltaminen. – Määräaikaisen työntekijän palkkausta olisi helpotettava, koeaikaa pidennettävä ja takaisinottovelvoitetta joustavoitettava, Syrjälä toteaa. KAAVOITUS SUJUVAMMAKSI Hallitus pyrkii edistämään korjausrakentamista esimerkiksi alueellisten poikkeuslupien menetelmällä ja sujuvoittamalla 14 | KORJAUSRAKENTAMINEN asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa peruskorjaus-, esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa. Suomen Kuntaliitto ry:n varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää positiivisena asiana hallituksen kaavoitusta sujuvoittavia linjauksia. – Ne vastaavat hyvin pitkälle kuntakentän toiveita. Luonnollisesti rakennusalan näkökulmasta on tärkeää myös se, että hallitus pyrkii kansantaloutemme ja työllisyyden kasvuun, hän toteaa. – Kuntien kannalta oli toisaalta ikävää, ettei esittämäämme 10–15 prosentin valtion peruskorjausavustusta kuntien kosteusvaurioista kärsiville rakennuksille hyväksytty. SENIOREIDEN KOTONA ASUMISTA TUETAAN Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa jatketaan Kimmo Tiilikaisen tekemän linjauksen mukaisesti. Se tukee korjausrakentamistakin. Tähän liittyy Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuki jälkiasennettaville hisseille ja korjausavustuksille vanhusten ja vammaisten asuntoihin. – Myös osa erityisryhmien investointiavustuksista käytetään korjauksiin. Näitä avustuksia luvataan jatkaa vain pienillä rajauksilla. Näin ARAlla on jatkossakin hyvät edellytykset edistää vanhusväestön kotona asumista ja laitoshoidon purkamista, arvioi ARAn johtaja Jarmo Lindén. Edellisellä vaalikaudella hallitus myönsi määräaikaisen perusparannuksen käynnistysavustuksen, jota ARA jakoi noin 155 miljoonaa euroa. Näillä avustuksilla käynnistettiin Lindénin mukaan Suomen Kiinteistöliiton Harri Hiltunen korostaa, että hallitusohjelma voi vaikuttaa korjausrakentamiseen kansantalouden kasvun kautta. H A L L I T U S O H J E L M A


2015 Korjausrakentaminen | No 3
To see the actual publication please follow the link above