Korjausrakentaminen ja hintojen nousun katkaiseminen edellyttää paradigman muutosta. Rakentamisen tuottavuus ei ole noussut viimeiseen 35 vuoteen (Rakennustyön tuottavuus 1975- 2010). Korjausrakentamisen hinnat ovat jatkaneet nousuaan, vaikka jotkut tutkimukset muuta osoittavat. Hinnat nousevat useammasta syystä. Rakennusmääräykset, palkankorotukset ja raaka-ainehintojen nousu vaikuttavat kustannuksiin, mutta samaan aikaan rakentamisessa on hukkaa jopa kaksi kolmasosaa kokonaiskustannuksista. Hukka syntyy materiaalihävikistä mutta ennen kaikkea työn tehottomuudesta ja huonosta työn organisoinnista. Rakentamisen kustannuksia nostavat myös kalliit suunnitteluratkaisut tai ratkaisumallit, joissa osa-optimoidaan kustannuksia ottamatta huomioon rakennuttajan kokonaiskustannuksia. Hyvällä suunnittelulla ja kilpailutuksella saadaan parempaa hinta-laatusuhdetta, mutta suuri muutos edellyttää täysin uudenlaista lähestymistä rakentamiseen kaikilta osapuolilta. KORJAUSRAKENTAMISESSA HAETTU UUSIA URAKKAMUOTOJA Viime vuosina myös korjausrakentamisessa on lähdetty tutkimaan ja toteuttamaan erilaisia hankemuotoja, joissa palkkiot on sidottu asiakkaan tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitehintaiset urakkamuodot tähtäävät säästöihin: tavoitehinnan alittuessa syntyneet säästöt jaetaan osapuolten välillä. Tavoitehintaisuus ohjaa rakentajaa kustannustehokkaampaan toimintaan ja ratkaisuihin työmaalla jo suunnitteluaikana. 50 | KORJAUSRAKENTAMINEN Tavoitehintaisessa yhteistoimintamallilla toteutetussa hankkeessa ongelmat käsitellään kitkattomasti, kun kaikki osapuolet hakevat kustannustehokkainta ja parasta ratkaisua. Laajennus urakan alkuperäiseen sisältöön nostaa tavoitehintaa, mutta periaate säilyy samana. Lisäksi suunnittelun ja toteutuksen samanaikaisuus lyhentää toteutusaikaa ja tuo toisaalta enemmän arvokasta näkemystä suunnittelupöytään myös suoraan varsinaisen työn tekijöiltä. Tällaista allianssi- tai yhteistoimintamallia on koeponnistettu meidänkin yrityksessämme muutamissa hankkeissa ja tulokset ovat olleet kannustavia. Omista hankkeistamme esimerkkinä on käynnissä oleva 32 asunnon rivitaloyhtiön putkiremontti, joka toteutetaan yhteistoimintamallilla Fira Palvelujen kanssa. Yhteistoimintamalli soveltuu hankkeeseen erityisen hyvin siksi, että kohteeseen on sisältynyt paljon epävarmuustekijöitä. Suunnitteluratkaisuihin ja korjaustarpeen laajuuteen esimerkiksi alapohjien osalta ei olisi voitu antaa vastauksia ennen rakenteiden avaamista. PÄÄTÖKSIIN JA AIKATAULUIHIN ON TÄRKEÄÄ SITOUTUA Yhteistoimintamallin onnistuminen riippuu hankkeeseen valituista oikeista yhteistyökumppaneista ja oikeista henkilöistä, jotka sitoutuvat malliin ja sen tavoitteisiin. Erittäin tärkeää on sitoutuminen päätöksiin ja aikatauluihin. Hyödyt osakkaille syntyvät ensinnäkin siitä, että hankkeen asuntokohtainen aikataulu voidaan laatia aikaisemmassa vaiheessa, jolloin asumisen haitat voi ennakoida paremmin. Toisekseen laatu paranee, kun urakoitsija on mukana jo suunnitteluaikana. Tämä parantaa tiedonkulkua ja vähentää rakennusaikaisia muutoksia ja virheitä. Hyvin toteutettuna myös kustannukset laskevat. Yhteistoimintamallilla toteutetussa tavoitehintaurakassa kaikki osapuolet jakavat saman tavoitteen: teknisen ja toiminnallisen laadun nostaminen ja kustannusten pienentyminen. Tavoite edellyttää urakoitsijoilta ja konsulteilta kykyä johtaa erilaisia hankkeita ja kehittää kustannustehokkaita toimintatapoja. Rakennuttajalta toivotaan ennakkoluulotonta asennetta mutta myös riman asettamista korkeammalle. Kim Karves Ki r joittaja on Karves Yhtiöiden toimitusjohtaja. KOLUMNI 1/2015 RAKENNUSMEDIA.FI Yhteinen tavoite – onnistuneen hankkeen perusta HYVÄSSÄ TOTEUTUKSESSA KUSTANNUKSET LASKEVAT Tavoitehintaisuus ohjaa rakentajaa kustannustehokkaampaan toimintaan ja ratkaisuihin työmaalla jo suunnitteluaikana. Tavoitehintaisessa yhteistoimintamallilla toteutetussa hankkeessa ongelmat käsitellään kitkattomasti, kun kaikki osapuolet hakevat kustannustehokkainta ja parasta ratkaisua.
Korjausrakentaminen | 2015 • 1
To see the actual publication please follow the link above