”Energiatehokkuuden arvostaminen lisääntyy jatkuvasti, joten sen merkitys kasvaa myös rakennusten arvostuksessa.” KORJAUSRAKENTAMINEN | 1 5 teuttaman LVI-asennuksen toimialastrategian kehittämisryhmä arvioi, että perinteisellä uudisrakentamisen projektimallilla energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet käynnistyvät kovin hitaasti. Nopeampi tie on se, että toimijat kehittävät itse ratkaisuja asiakkaille ja sopivat yhdessä asiakkaan kanssa hankkeen toteuttamisesta. Tämä vaatii uudenlaista toimintatapaa kaikilta osapuolilta: LVI-asennuksen, suunnittelun ja tuoteteollisuuden kannattaa verkostoitua ja tehdä tiivistä yhteistyötä. Se vaatii aikaa, työtä ja ajatusmallin muuttamista, mutta palkintona on valtavat markkinat ts. potentiaalin hyödyntäminen. Lisäksi hyvät ratkaisut voidaan monistaa eri asiakaskohteisiin, esimerkiksi lähiöissä on usein hyvinkin samankaltaiset rakennukset ja talotekniset ratkaisut. Ratkaisujen lähtökohtana pitää olla paitsi energiatehokkuuden parantaminen niin myös asumisen laadun paraneminen ja asumiskustannusten pieneneminen. ENERGIATEHOKKUUDEN MERKITYS RAKENNUKSEN ARVOON Rakennusten myynnin tai vuokrauksen yhtenä asiapaperina on myös energiatodistus. Se kertoo rakennuksen energiatehokkuuden tason asteikolla A, B, C, D, E, F, G. Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen, eikä siihen vaikuta käyttäjän toiminta. Uudet rakennukset sijoittuvat vihreälle alueelle, energialuokkiin A–C. Sen sijaan 1960–1980-lukujen rakennuksista suurin osa sijoittuu asteikon alapäähän, energialuokkiin E–F. Miten rakennuksen energiatehokkuus vaikuttaa jatkossa asunnon arvoon? Ainakin kodinkonekaupassa asiakkaat mieluiten valitsevat A-luokkaa ja huonommat tuotteet jäävät helposti kaupan hyllylle. Energiatehokkuuden arvostaminen lisääntyy jatkuvasti, joten sen merkitys kasvaa myös rakennusten arvostuksessa. PÄÄTÖKSIÄ TARVITAAN Rakennuksen omistaja vastaa sen kunnossapidosta. Moniin rakennuksiin on kertynyt korjausvelkaa ja välttämättömiäkin korjauksia on jätetty tekemättä. Kuitenkin kustannustehokkain tapa on tehdä korjaustyöt ajallaan ja suunnitelmallisesti. Rakennuksen omistajan on tehtävä päätös energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennuksen viiden vuoden kunnossapitotarveselvitykseen kannattaa lisätä energiatehokkuuden parantaminen, ja myös toteuttaa niitä korjaushankkeiden yhteydessä mahdollisuuksien mukaan. Myös alan toimijoiden – suunnittelijoiden, tuoteteollisuuden sekä huolto- ja asennusliikkeiden – on löydettävä yhteinen tahtotila energiatehokkuuden hyödyntämisestä liiketoiminnaksi. Ainoastaan silloin voidaan kehittää aitoja, monistettavia ratkaisuja sekä käynnistää hankkeita. Ja tuottaa tulosta. Kirjoittaja Arvo Ylönen työskentelee toimialapäällikkönä LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:ssä. MITEN ENERGIATEHOKKUUTTA PARANNETAAN? Uusiutuviin polttoaineisiin perustuvia ratkaisuja kannattaa suosia, sillä ne ovat ympäristön kannalta kestäviä. Auringon antamaa energiaa voi Suomessakin hyvin hyödyntää. Suora sähkölämmitys kannattaa korvata energiamuodoilla, joilla on pienempi kerroin. Ilmanvaihto Suurin ero uusien ja vanhojen rakennusten energian kulutuksessa johtuu ilmanvaihdon toteutustavasta. Uusissa rakennuksissa on hallittu ilmanvaihto, jossa poistoilmasta lämpö otetaan talteen hyvällä hyötysuhteella. Vanhoissa rakennuksissa on usein pelkkä poistoilmanvaihto, jolloin poistoilma puhalletaan sellaisenaan ulos ja tilalle tulee raakaa ulkoilmaa, jonka lämmittämiseen tarvitaan energiaa. Tyypillisessä 1960-luvun kerrostalossa ilmanvaihdon osuus on lähes 40 % kulutuksesta. Lämmöntalteenoton avulla kulutus voidaan helposti vähentää puoleen. Tähän löytyy useita erilaisia teknisiä ratkaisuja. Rakennuksen vaippa Rakennuksen vaipan (katon, seinien ja ikkunoiden) kautta johtumishäviöinä kuluu noin 40 %. Korjausten yhteydessä vanhat tuotteet korvataan energiatehokkaammilla, esimerkiksi nykyaikaiset ikkunat vanhojen tilalle. Vaipan kunto kannattaa tarkastaa ja varmistaa, että eristykset ovat kunnossa eikä lämpövuotoja ole. Puutteet vaipan eristyksessä ja tiiviydessä korjataan nykyvaatimusten mukaisiksi. Lämmin käyttövesi Lämpimän käyttöveden valmistus vie viidenneksen koko rakennuksen energian kulutuksesta. Nykyaikaiset vesijohtokalusteet tarjoavat käyttömukavuutta vähemmällä vedellä. Veden mittaus ja laskutus sen mukaan vähentävät usein kokonaiskulutusta. Suuremman korjaushankkeen yhteydessä kannattaakin käyttövesijärjestelmä laittaa ajan tasalle. Suomessa yli puolet vuodesta voidaan hyödyntää aurinkolämpöä käyttöveden lämmityksessä: se on varsin varteenotettava vaihtoehto kiinteistön energiatehokkuuden parantamisessa. Taloteknisten järjestelmien perussäädöt Rakennuksen energiatehokkuutta parantavilla korjaustoimenpiteillä on huomattava vaikutus taloteknisten järjestelmien toimintaan. Siksi on tärkeää korjaustoimien lopuksi suorittaa lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien perussäädöt. Näin varmistetaan asianmukainen toiminta ja saavutetaan edullinen kulutustaso ja suunnitellut sisäolosuhteet. Energiamuoto Energiatehokkuuteen vaikuttaa myös energiamuoto, jolla tarvittava energia tuotetaan. Rakennuksissa käytettävät energiamuotojen kertoimien lukuarvot: • sähkö 1,7 • kaukolämpö 0,7 • kaukojäähdytys 0,4 • fossiiliset polttoaineet 1,0 • rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5 Rakennusten energiatehokkuuteen vaikuttaa laskennallinen energiankulutus sekä energiamuoto. Useimmiten kustannusoptimaaliset ratkaisut löytyvät taloteknisten järjestelmien parantamisesta tai lämmitystapamuutoksista.
Korjausrakentaminen | 2014 • 3
To see the actual publication please follow the link above