KORJAUSRAKENTAMINEN | 47 Rakenteen kapasiteetti asetti tiukat rajansa lisäkerroksen rakenteiden painolle. Kahdessa vaiheessa toteutettavan kohteen molemmissa vaiheissa on ollut vaativia purkuja. Ykkösvaiheessa purettiin sekä betoni- ja tiilirakenteita, kakkosvaiheessa lähinnä betonirakenteita. Laajat purut ovat tarpeen siksi, että peruskorjattavan ja lisäkerroksella varustettavan talon alle tarvitaan kaavamääräysten mukaisesti runsaasti autopaikkoja. Tarvittava 175 autopaikan minimi ei olisi Niemelän mukaan onnistunut mielekkäällä tavalla perinteisellä paikoitushalliratkaisulla, mutta robotiikka tuli avuksi. ROBOTTIPARKKIA JA MASSIIVISTA PURKUA Kesään mennessä valmistuva robottiparkki perustuu nykyaikaisessa tavaralogistiikassa suosittavaan syväpurkaushyllyjärjestelmään. Siinä autoilija tuo ajokkinsa mihin tahansa talleista, joita tässä tapauksessa on käytettävissä kahdeksan ja kuittaa auton tuoduksi ja tyhjäksi. Tämän jälkeen robotiikka siirtää ajokin hyllyjärjestelmään, johon mahtuu siis tässä tapauksessa 175 autoa. – Tarvittaessa järjestelmä olisi sallinut yli 200 autopaikkaa, mutta emme tarvitse niin paljoa, toteaa Niemelä, joka on henkilökohtaisesti osallistunut kohdekohtaiseen robottiparkin ideoimiseen, yhdessä järjestelmän toimittaneen Leanparkin kanssa. Muutenkin paikoitustilojen rakentaminen on tässä tapauksessa kaukana tavanomaisesta. Vanhojen rakenteiden purku tulevaa paikoitustilaa rajaavien vanhojen maanpaineseinien väliltä on pitänyt miettiä tarkoin. – Rakennesuunnittelijalta tuli riittävän tarkat reunaehdot purkujärjestykselle. Tämän perusteella laadimme massiivisista puruista oman yksityiskohtaisen suunnitelmamme. Oli edettävä alaspäin kerros kerrallaan maanpaineseinän ankkuroinnin mukaan määrittyvässä tahdissa, kertoo projektipäällikkö Sauli J. Saarinen Deletestä. Vanhojen rakenteiden purku on pitänyt miettiä tarkoin. Keskeinen osa vanhojen rakenteiden purkuprosessia oli myös Louhintahiekan toteuttama tuentaurakka. Sen keskeinen sisältö oli vanhan maanpaineseinän ankkurointi suunnittelijan täsmällisesti määrittelemistä ankkurointitasoista. TILAELEMENTEILLÄ LISÄNELIÖITÄ Neljästä vanhasta sekä yhdestä uudesta asuin- ja liiketilaportaasta koostuvan rakennuksen uudisosan perustuksiin käytettiin porattavia, pysyvinä vetopaaluina toteutettuja, pituudeltaan 9–16-metrisiä maa-ankkureita. Lisäkerrosta suunniteltaessa oli lähtökohtana se, ettei vanhoja perustuksia tarvitsisi vahvistaa. Suunnitteluttamisen vastuu oli YIT Rakennuksella, koska kyseessä on KVR-urakka. – Lähdimme aktiivisesti ideoimaan ratkaisua, jonka avulla voisimme rakentaa lisäkerroksen mahdollisimman helposti. Kävi ilmi, että paikalla valettavalla betonirungolla lisäkuorma olisi niin suuri, että lisäpilareita tarvittaisiin alas asti. Tämä vältettiin, kun valitsimme sen sijastaan teräsarinan ja sen varaan asennettavat lisäkerroksen puurakenteisen rungon, Simo Niemelä kertoo. Stora Enso valikoitui puurunkotoimittajaksi, koska sillä oli esittää kohteeseen teknis taloudellisesti sopivin ratkaisu. Yläpohjarakenteen ytimen muodostavat tilaelementit valmistuivat Hartolassa, Stora Enson pari vuotta sitten ostaman Finndomon aiemmin omistamalla tehtaalla. – Suurelementeistä koottavan tilaelementin keskeinen osa on CLT-paneeli, jotka toimitimme Hartolaan Itävallan tehtaaltamme. Cross laminated timber -tekniikalla on perinteitä Alppien seudulla, ja meillä on siellä kaksi toimivaa, kapasiteetiltaan hyvää tuotantolaitosta. Raaka-aine on kuusi, joka siellä kasvavana on rakennusteknisiltä ominaisuuksiltaan samanlainen kuin suomalainen kuusi, projektipäällikkö Tuomas Salila Stora Ensolta kertoo. Rakennesuunnittelija Pekka Pankka Insinööritoimisto Pekka Pankasta muistuttaa, että lisäkerroksen rakentamisessa oli erityisiä haasteita C-portaan kohdalla, koska 1920-luvulla valmistunutta siipeä oli jo kertaalleen korotettu. Tästä syystä rakenteen kapasiteetti asetti tiukat rajansa lisäkerroksen rakenteiden painolle. – Korjauskohteille ominaiseen tapaan hankkeen aikana on ilmennyt rakenneteknisiä yllätyksiä, koska alkuperäiset rakennepiirustukset eivät ole olleet kattavasti käytettävissä. Osa vanhoista rakenteista, esimerkiksi alapohjalaatastot kutteripurueristyksineen olivat tiedossa. Uusi eristys tehtiin kevytsorasta, Pankka kertoo. Työmaan massiiviset purkutyöt. Liiketilakerrosten liittolaattarakenteista yläpohjan raudoituksen alaisena.
Korjausrakentaminen | 2014 • 2
To see the actual publication please follow the link above