KORJAUSRAKENTAMINEN | 4 5 tihuoneeseen ja katsottiin resonoiko se eri taajuuksisilla äänillä. Kun valaisin ei reagoinut ääneen eikä lähtenyt pärisemään, nämä kyseiset valaisimet pystyttiin asentamaan luokkahuoneisiin. Äänen ja akustisten ratkaisujen lisäksi talotekniikassa piti huomioida huoneiden ilmankosteusratkaisut. Sibelius-Akatemian opiskelijoilla on paljon erilaisia soittimia, joille pitää olla tietyn tasoinen huonekosteus. Puisille soittimille, kuten pianolle, flyygelille, viululle, sellolle ja kontrabassolle, ideaali säilytysilma on tasainen ja tarpeeksi kostea. Oikeanlainen huonekosteus on erityisen tärkeää myös lauluäänelle. Huoneilman täytyy pysyä aina vakiona, jolloin kosteusprosentin täytyy olla noin 45. Jos ilmaa ei kostutettaisi normaalina pakkaskautena, ilmankosteus olisi noin 10–20 prosenttia. VANHA JA UUSI KOHTAAVAT Talotekniikan ja asennusreittien suunnitelmat muuttuivat asennusvaiheessa moneen kertaan. – Jokainen ratkaisu täytyi katselmoida erikseen paikanpäällä ja tehdä vaihtoehtoisia reittejä asennuksille, koska piirustuksissa ei näkynyt esimerkiksi rakennuksen kaikkia palkkeja, kertoo Rantio. Kun peruskorjataan arvokohdetta, vanhoja yksityiskohtia halutaan säilyttää. Rakennuksen on ensin katselmoinut Museovirasto, ja esimerkiksi pääporrashuoneessa pitää välttää roiloamista eikä porrashuoneissa voi jyrsiä seinää. Pääsisäänkäynnin Gunnar Finnen veistämät Tiedonpuu-reliefit säilytettiin, ja julkisivujen ulkoilme pyritään peruskorjauksessa säilyttämään rappauksen ja ikkunoiden osalta. 20 prosenttia lämpöpattereista haluttiin säästää alkuperäisinä, joten ne otettiin välissä pois ja asennettiin uudelleen. Sisääntulossa on erikoislaattaa, johon mitään asennuksia ei saa tehdä. Rakennuksessa on myös joitain maalauksia, joita piti varoa. – Sisäpihalle rakennetaan uusi opiskelija- ja henkilöstöravintola, ja sieltä louhittiin 2500 neliötä louhetta pois. Talon sisällä vanhassa kellarikerroksessa lattioita louhittiin noin puoli metriä alemmaksi ja sinne valetaan uudet maanvaraiset lattiat. Lisäksi uusitaan pihasiipirakennuksen vesikatto, sanoo Raimo Rahkola. – Arvokiinteistön korjausrakentaminen on aina haastavaa. Arvokasta rakennusta täytyy kohdella sen arvonsa mukaisesti, säilyttää jotakin vanhaa ja rakentaa tilalle rakennuksen arvoon sopivaa uutta. Näiden yhdistäminen on aina oma taitolajinsa, Rantio kuvailee. Nervanderinkatu 13 • arvorakennus rakennettu vuonna 1937 • alun perin 30-luvulta 70-luvulle Suomalainen yhteiskoulu • remontoitiin Museoviraston toimistotiloiksi vuonna 1972 • Museovirasto muutti Kulttuuritalon tiloihin maaliskuussa 2013 • Skanska solmi Helsingin Yliopistokiinteistöjen kanssa sopimuksen rakennuksen tilojen peruskorjaamisesta Taideyliopiston Sibelius- Akatemian käyttöön • Kuusakoski aloitti purkutyöt toukokuussa 2013 • Caverion mukaan projektiin syksyllä 2013 vastaamaan taloteknisistä ratkaisuista • hankkeen investoinnin arvo on yli 15 miljoonaa euroa • korjausrakentamis- projekti valmistuu syksyllä 2014 Soittohuoneet eristettiin erikoismenetel millä akustiikka- suunnitelman mukaan. Uudet tilat otetaan käyttöön syksyllä 2014.
Korjausrakentaminen | 2014 • 2
To see the actual publication please follow the link above