TEKNIIKKA d teita rikkoviin viemäriremontteihin nähden. On yksinkertaisempaa muuttaa hotelliin 1–2 viikoksi kuin pariksi kuukaudeksi. – Nyt remontoidaan eniten 1950-ja 1960-luvun kiinteistöjen valurautaputkia, ja 1970-luvun kiinteistöjen viemäriputkistot ovat vasta tulossa korjausikään. Kun korjausvelka kasvaa koko ajan, myös uusien menetelmien käyttö kasvaa, vaikka suhteellinen osuus ei kasvaisikaan. PUTKET POIS RAKENTEIDEN SISÄLTÄ Asukkaan kannalta on paljolti kyse siitä, halutaanko saada vain välttämättömät putkistot toimimaan vai uusia samalla kylpyhuoneet ja parantaa asumisen tasoa korjaamalla muitakin järjestelmiä kuten ilmastointia ja sähköä, sekä parantaa ehkä energiatehokkuuttakin. Myös perinteinen tekniikka eli putkien korvaaminen uusilla on kehittynyt käyttäjän kannalta helpoksi ja siistiksi. Viemäriputket voidaan sijoittaa kokonaan uuteen paikkaan ja niputtaa yhdessä muiden putki- ja esimerkiksi sähkövetojen kanssa vaikka porraskäytävään, jolloin vanhat putket ja muu tekniikka jätetään paikalleen. Se helpottaa huoltomiehenkin työtä. Esimerkiksi Constissa käytetään perinteisiä ja uusia menetelmiä yhdistäviä hybridimenetelmiä jo noin 80 prosentissa putkiremonteista. – Käytössä on lähinnä kaksi tapaa; kaikki kylpyhuoneiden putket ja nousulinjat korjataan perinteisesti ja pohjaviemärit korjataan uusilla menetelmillä, tai 12 | KORJAUSRAKENTAMINEN kaikki viemäriputket korjataan kylpyhuoneiden viemäreistä alkaen uusilla menetelmillä ja vain käyttövesiputket tehdään pintavetoina. Viimeksi mainittu tapa on melko yleisesti käytössä, koska monissa korjauskohteissa on kylpyhuoneet remontoituina eikä rakenteita haluta avata, yhtiön markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Jan-Erik Luther kertoo. VAI UUSI PUTKI VANHAN SISÄLLE? VTT jaottelee uudet menetelmät muotoputkisujutuksiin, sukkasujutuksiin, itsensä kantaviin pinnoitteisiin ja perinteisiin pinnoitteisiin. Perusajatuksena kaikissa näissä menetelmissä on kunnostaa vanha putki sisäpuolelta rakenteita rikkomatta. Sukituksessa pullautetaan nurin päin olevaa ja epoksilla kyllästettyä, kovettuvaa sukkaa paineilmalla vanhan putken päästä sisälle. Muotoputkisujutuksessa pullautetaan vastaavasti oikein päin oleva valmis putkiaihio putken sisään. – Usein sanotaan, että sukka tai itsekantava pinnoite muodostaa kokonaan uuden putken ja pinnoite pidentää käyttöikää. Pinnoitteen pitää tarttua kiinni vanhaan putkeen, mutta sukka tai itsekantava pinnoite saa irrota. Siinä mielessä lujittamaton pinnoite ei ole yhtä luotettava. Toki myös se, miten liitoskohta on tehty, vaikuttaa tuotteen ikään, Liisa Rautiainen vertaa menetelmiä. SUKITUKSEN SUOSIO KASVANUT Kunnallistekniikan isoissa viemäreissä sujutusmenetelmät ovat jo vanhaa tekniikkaa, mutta talonrakentamisen puolella ne yleistyivät myöhemmin, koska putket ovat pienempiä eikä esimerkiksi riittävän pieniä sukkia ollut saatavilla. Tänä päivänä sukitus on kiinteistöpuolella yleisin uusista viemäreiden korjausmenetelmistä. Viemäriputkien lisäksi sukitetaan ilmastointiputkia, tiilihormia, savupiippuja, salaojia, jätevesiputkia ja uima-altaiden täyttövesiputkia. Käytännössä lähes mitä tahansa voi sukittaa, kunhan putki on riittävän ehjä toimiakseen muottina. – Juomavesiputkia ei kuitenkaan juuri sukiteta, Rautiainen sanoo. – Muovien kovettumisreaktioon perustuvat menetelmät vaativat uudenlaista osaamista, Liisa Rautiainen VTT:ltä muistuttaa. Moment ry järjestää henkilösertifiointi- koulutusta Viemärisaneerausalalla toimivilla yrityksilläkin on oma edunvalvojansa, Modernit Viemärisaneerausmenetelmät Moment ry. Yhdistys on perustettu vuonna 2009 ja sen tavoitteena on luoda normit alan sisällä toimiville ja viedä alaa kansallisen standardisoinnin suuntaan. Henkilöstön osaamista ja työ- turvallisuutta kehitetään henkilösertifiointikoulutuksen avulla. Toteutusmallin on tarkoitus olla samantapainen kuin märkätila- asentajien sertifiointikoulutuksessa. Ensimmäinen pilottikoulutus pidettiin joulukuussa 2013 ja kevään 2014 aikana järjestetään kolme koulutusta. Se on tarkoitettu paitsi viemäreiden sisäpuolisia saneerauksia tekeville asentajille myös työnjohtajille, jatkossa suunnittelijoille ja valvojillekin. Moment ry kehittää koulutuskonseptia alan asiantuntijana. Työtehoseura TTS vastaa pilottivaiheen koulutuksen järjestämisestä ja vastaanottaa työnäytteet. VTT ylläpitää henkilörekisteriä. – Tavoite on kehittää yhteistyössä koulutuskonseptin materiaalit sellaisiksi, että muutkin kouluttajat pystyvät myöhemmin tarjoamaan vastaavaa koulutusta. Arvioiden mukaan noin kaksisataa asentajaa pitää kouluttaa vuoden aikana. Määrä nousisi kolmeensataan, kun työmaapäälliköt, valvojat ja suunnittelijat lasketaan mukaan, Moment ry:n varapuheenjohtajana toimiva Jan-Erik Luther kertoo. – Yksi tärkeimmistä tavoitteista on nostaa asentajien osaaminen sellaiselle tasolle, että he säästyvät altistumiselta. Alan yritykset tarvitsevat myös jatkuvasti lisää työntekijöitä.
Korjausrakentaminen | 2014 • 2
To see the actual publication please follow the link above