12.1.2019 Kirkonseutu 1/2019 9
Kirkko juhlii
varhaisnuorisotyön
satavuotisia
KIRKON kouluikäisten 100
vuotta iloa -juhlavuotta vietetään
vuonna 2019 seurakunnissa
ympäri maan paikallisilla
tyyleillä. Juhlavuotta on alusta
asti rakennettu yhdessä kouluikäisten
kanssa: logon, juhlavuoden
nimen ja sen ilmeen
ovat suunnitelleet koululaiset
itse.
Logokilpailun voittajatyö on
riihimäkeläisten kahdeksasluokkalaisten
Iidan ja Mirellan
suunnittelema ja piirtämä.
Logossa koululaiset matkaavat
kristinuskon keskeisten arvojen,
uskon, toivon, rakkauden ja
rauhan, siivittäminä.
– Meille juhlavuoden järjestäjille
oli alusta asti selvää, että
lapset ja nuoret ovat nimenomaan
juhlavuoden tekijöitä,
eivät vain toiminnan kohteita.
Olemme iloisia, että tämä
näkyy alusta asti jo juhlailmeessä
ja nimessä, kommentoi
viestinnän ja vaikuttamisen
johtaja Katri Korolainen Nuori
kirkko ry:stä.
– Juhlavuoden ensimmäisenä
lahjana julkaisemme
koululaisille suunnatun uuden
YouTube-kanava Ttilan tammikuussa.
Huipentumaa juhlitaan
valtakunnallisesti Pisarasuurleirillä
24.–29.7. Partaharjulla,
Pieksämäellä. Keväällä
käynnistyy myös Yö kirkossa
-haastekampanja, jossa haastetaan
seurakuntia mukaan viettämään
marraskuussa samaan
aikaan yötä omassa kirkossaan,
kertoo Kirkkohallituksen johtava
asiantuntija Katri Vappula.
Juhlavuosi näkyy lisäksi
KIRKON VIESTINTÄ
myös muun muassa hiippakunnallisilla
kerhonohjaajapäivillä
ja varhaisnuorisotyön
alueseminaareissa.
Kristillisen poika- ja tyttötyön
historian alkulähteillä
ovat vuonna 1919 perustetut
Suomen Nuorten Kristillisen
liiton (SNKL:n) Tytöt ja NMKY:n
Poikien Liitto. Näiden pohjalta
ponnistivat Poikien Keskus ja
Tyttöjen Keskus.
Poikien Keskus tavoitti parhaimmillaan
noin 45 000 poikakerholaista
ja Tyttöjen Keskuksella
puolestaan noin 54 000
tyttöä ohjaajineen jäsenseurakuntiensa
kautta. Näiden järjestöjen
työtä jatkaa nykyisellään
Nuori kirkko ry, joka perustettiin
vuoden 2017 alussa.
Juhlavuotta koordinoivat
Nuori kirkko ry ja kirkkohallituksen
Kirkon kasvatus ja perheasiat
-yksikkö.
myös luterilaiselle
muuttuisivat. Myös ortodoksit
lähtevät siitä, että palvonta
kuuluu vain kolmiyhteiselle
Jumalalle. Ikonissa kristitty voi
kuitenkin nähdä Jumalan suuruuden.
Ikonia voi kunnioittaa
pyhyyden vertauskuvana.
Corander toteaa, että ikonit
ovat olleet merkittävässä
asemassa kristittyjen rukousja
jumalanpalveluselämässä jo
jakamattoman kirkon aikana,
ennen 1000-lukua.
– Tästä yhteisestä traditiosta
myös me luterilaiset olemme
osallisia. Ikonimaalausta
vieroksuvien on hyvä huomata,
että lähes jokaisessa luterilaisessa
kirkossa on alttaritaulu,
joka julistaa ikonin tavoin
näkyvänä Sanana.
Coranderin mukaan ortodoksien
ja luterilaisten tekeminen
ikonien aiheissa ei ole
merkittäviä eroja. Hän toteaa
sitoutuneensa itse luterilaisen
kirkon opetukseen ja uskoon.
– Maalaamani ikoni on
oman uskonnäkemykseni mukainen.
Mielestäni luterilainen
ikonimaalari voi maalata oman
kirkkomme tradition mukaisia
pyhiä – kuten Piispa Henrikin
tai Mikael Agricolan – joita
ortodoksinen maalari saattaa
hieman vieroksua.
Rukoilemisen yksi muoto
Ikonimaalaus on luterilaisessa
kirkossa melko pienten piirien
harrastus. Coranderin mukaan
tämän taustalla on erityisesti
JUHANA UNKURI
sitoutumisen haaste.
– Ikonimaalauksessa
edellytetään mielenkiintoa,
aikaa ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Ikonimaalaus
on rukoilemisen ja Jumalan
tahdon tutkimisen yksi muoto.
Jokaiselle kristitylle se ei
sovi, koska olemme erilaisia
persoonia.
Coranderin mukaan ikoneita
voi maalata jokainen,
jolla on siihen kutsumusta.
– Tämä edellyttää tradition
kunnioitusta ja sitoutumista.
Ikonimaalari antaa ikonin
sanoman ja Jumalan puhutella
itseään. Samalla tavalla ikoni
puhuttelee sitä katsovaa. Näkyvä
Sana tekee kyllä tehtävänsä.
RISTINKIRKON uusi tuomasmessuvuosi
käynnistyy 20.1.
2019 totuttuun tapaan Marko
Haaviston lauluilla, ja vuosi
jatkuu monenlaisen musiikin
parissa.
Merkittävä osa uudemman
hengellisen musiikin lauluista
on Petri Laaksosen käsialaa,
ja siksi 17.2. järjestetään
tuomasmessu, jossa kaikki
laulettavat laulut ovat hänen
säveltämiään.
Maaliskuussa vuorostaan
tuomasmessussa lauletaan
iskelmiä, joiden sanoituksissa
on kuultavissa suomalainen
arjessa elettävä hengellisyys.
Sekä helmikuun että 24.3.
tuomasmessujen musiikista
vastaa Laulamattomien kuoro
Gospel-kuoron solistien
kanssa Marjaana Turusen
johdolla.
Vuosi jatkuu pääsiäisen ilon
tuomasmessulla 21.4. Kevään
viimeinen tuomasmessu on
LAURA VISAPÄÄ
19.5. Tuolloin tuomasmessussa
puhuu eläkkeelle siirtyvä tuomaspappi
Kaija Jyrkkä.
Tuomasvuosi
käynnistyy
Vuoden ensimmäinen tuomasmessu
Ristinkirkossa on 20.1.