8 Kirkonseutu 9/2017 6.5.2017 Presidentti Niinistö Turun Kirkkopäivillä Sairaalapastori puhuu hyvästä saattohoidosta Sirpa Kaukisen mielestä eutanasia sopii huonosti gallupien kyllä tai ei -kysymykseksi. Juhana Unkuri Kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta on parhaillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Eduskunnan täysistunnon käsittelyyn se tulee luultavasti ensi syksynä. Eutanasian laillistamista ajanut kansalaisaloite keräsi runsaat 63 000 nimeä. Toissavuotisen Lääkäriliiton, Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen tilaaman kyselyn mukaan eutanasian hyväksyy 75 prosenttia suomalaisista ja vain 11 prosenttia vastustaa sitä. Vaalikoneen vastauksissa kansanedustajista 60 prosenttia kannatti eutanasiaa. - Minulle nämä suuret kannatusluvut kertovat siitä, että välitämme läheisistämme. Emme halua, että läheistemme tai meidän omat kärsimyksemme ohitetaan kevyesti. Minulle se on myös ihmisen hätähuuto suuren tuntemattoman edessä. Yritys hallita jotakin sellaista, mikä on hallitsematonta, pohtii Lahden seurakuntayhtymän sairaalapappi Sirpa Kaukinen, jonka työhön kuuluu olennaisena osana kuolevien kohtaaminen ja saattohoito. Kaukinen toteaa, ettei kysymys eutanasiasta ole helppo. Hänen mielestään se sopii huonosti gallupien kyllä tai ei -kysymykseksi. Kaukisen mukaan eutanasiakansalaisaloite on herättänyt kysymyksiä siitä, miten uusi laki muuttaisi yhteiskuntaa, ihmiskuvaa ja lääkärin ammatti-identiteettiä. - Kuka voi päättää elämästä ja kuolemasta? Kuolema on aina yhteisöllinen asia. Voiko se kuulua itsemääräämisoikeuden piiriin? Kenen arvot määrittävät arvokkaan elämän ja kuoleman? Jos laki eutanasiasta laaditaan, kuinka voidaan taata, ettei kriteerejä eutanasian saamisesta Sairaalapastori Sirpa Kaukinen sanoo, että laadukkaan saattohoidon kehittämiseksi on tehty paljon, mutta paljon on vielä tehtävääkin. tulevaisuudessa alenneta? Kaukisen mielestä monissa eutanasiaa puoltavissa puheenvuoroissa on kuulunut toive kivuttomasta ja arvokkaasta kuolemasta. Hän on havainnut, että siihen on samalla sisältynyt ajatus laadukkaasta saattohoidosta ja palliatiivisesta hoidosta. Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. - Laadukkaan saattohoidon kehittämiseksi on tehty paljon, mutta paljon on vielä tehtävä, jotta se olisi kaikkien saatavilla. Saattohoitolain laatiminen voisi korjata tilannetta. Huomiota tulisi kiinnittää myös oikea-aikaisesti tapahtuvaan palliatiiviseen- ja saattohoitoon siirtymiseen. - Laadukkaalla palliatiivisella hoidolla potilaan kipuja voidaan elämän loppuvaiheessa lievittää, olivatpa kivut sitten fyysisiä, henkisiä tai hengellisiä. Hoitokeinona on myös palliatiivinen sedaatio, jossa potilas nukutetaan silloin, kun on odotettavissa kivulias kuolema. Riittäisikö kuolevan hoidossa laadukas saattohoito eutanasian sijaan? Kaukinen toteaa, että myös hyvissä ajoin tehty ja potilasasiakirjoihin liitetty hoitotahto säästää kärsimystä pitkittäviltä ja lopputuloksen kannalta usein turhilta hoitotoimenpiteiltä. - Hoitotahto takaa, että oma ääni tulee kuulluksi myös silloin, kun ei itse kykene enää ottamaan kantaa hoitoon. Hoitotahdon voi tehdä esimerkiksi THL:n nettisivuilla. Netissä kerätään parhaillaan nimiä saattohoitovapaata vaativaan kansalaisaloitteeseen. Saattohoitovapaa antaisi omaisille paremmat mahdollisuudet olla kuolevan tukena. - Kuoleva tarvitsee rinnalleen ihmisen. Olemassaolon päättymisen ahdistukseen ja kipuun toinen ihminen on lääkkeetön apu. Vierellä oloon tarvitaan vain sitä, että sietää avuttomuutta itselle tuskaa tuottavassa tilanteessa. Omainenkin voi saada sairaalapapin tuekseen. Kirkko halunnut edistää saattohoitoa Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole tällä hetkellä virallista ja tarkasti muotoiltua kannanottoa eutanasiaan. Piispainkokouksen teologinen sihteeri, pastori Anna-Kaisa Inkala kertoo, että kirkossa käydään parhaillaan keskustelua eutanasiasta ja saattohoidosta ennen mahdollista virallisempaa kannanmuodostusta. - Kirkko on perinteisesti painottanut elämän pyhyyttä ja suojelua. Tältä pohjalta kirkko ei ole voinut kannattaa eutanasiaa. Monet kirkon edustajat ovat suhtautuneet viimeaikaisessa keskustelussa eutanasiaan kielteisesti. Kirkon sisällä on kuitenkin myös toisenlaista näkemystä. Inkala toteaa, että eutanasiassa on kysymys ihmisen elämästä ja kuolemasta. - Kysymys on siitä, kuka voi päättää näistä asioista. Kristinuskon näkökulmasta niin elämä kuin kuolema ovat lahjaa. Ne ovat Jumalan käsissä. Inkala muistuttaa, että kristikunnassa esimerkiksi ortodoksinen kirkko ja katolinen kirkko sekä protestanttikirkkojen ehdoton enemmistö ovat suhtautuneet eutanasiaan kielteisesti, poikkeuksena lähinnä eräät amerikkalaiset protestanttiset kirkot. - Näkökulmaa voi laajentaa myös muihin uskontoihin. Esimerkiksi juutalaisuus, islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus ovat nähneet elämän suojelun pyhänä asiana ja suhtautuneet eutanasiaan kielteisesti. Inkalan mukaan kirkko on halunnut edistää saattohoitoa. - Saattohoito lievittää kipua, auttaa ja myötäelää potilaan rinnalla hänen viimeisissä hetkissään. Kaikkea ei ole tehty vielä saattohoidon kehittämisen suhteen. ”Kysymys on siitä, kuka näistä asioista voi päättää.” LAURA VISAPÄÄ 100-VUOTIAAN Suomen ilonaiheet ja ajankohtaiset haasteet ovat vahvasti esillä Turun Kirkkopäivillä 19.-21.5. Ohjelmassa on ennätysmäärä kirkon ja yhteiskunnan vaikuttajia Suomesta ja maailmalta. Emerituspiispa Eero Huovinen saa vieraakseen Logomoon tasavallan presidentti Sauli Niinistön lauantaina 20.5. Huovisen keskustelut ovat jo pitkään olleet Kirkkopäivien pidetyintä antia. Nyt keskustelua käydään elämästä, Suomesta ja oikeudenmukaisuudesta. Myös presidentti Tarja Halonen on mukana Kirkkopäivillä. Hänen kanssaan maailmaa parantaa arkkipiispa Kari Mäkinen perjantaina 19.5. Turun tuomiokirkossa uskontojen yhteisen rauhankävelyn päätteeksi. Kävelyä edeltävässä Uskonnot, rauha ja kotoutuminen -seminaarissa keskustellaan uskontojen merkityksestä rauhan edistämisessä. Pääpuheenvuoron pitää pääministeri Juha Sipilä. Ensimmäistä kertaa Kirkkopäivien yhteydessä vietettävät Valtakunnalliset Lähetysjuhlat tuovat päiville kansainvälisen tuulahduksen. Ohjelmista löytyy tusina entisiä ja nykyisiä suomalaispiispoja sekä piispa Antoni Venäjältä, piispa Veikko Munyika Namibiasta sekä Tansanian johtava piispa Fredrick Shoo. > Katso koko ohjelma: kirkkopaivat.fi/ohjelma
Kirkonseutu | No 9 • 2017
To see the actual publication please follow the link above