KISE_20170422_09

Kirkonseutu | No 8 • 2017

22.4.2017 Kirkonseutu 8/2017 9 lähetyssaarnaajiksi Helsingin Nikolainkirkossa 1886. Pettisen isän rukous kuolinvuoteella oli kuultu. Lähetysasemia tuhottiin, uusia rakennettiin Kolme nuorta lähetyssaarnaajaperhettä saapui vuodenvaihteessa 1886-1887 Afrikkaan. Pettiset jatkoivat matkaa härkävankkureilla Omandongoon, jossa he kunnostivat rappiolle päässeen lähetysaseman huoneet asuinkuntoon. Koulua pidettiin arkipäivisin: aamupäivällä kastekoululaisille ja iltapäivällä kristityille. Lukujärjestys oli tiukka ja selkeä: raamatunhistoriaa, katekismusta, laulua, kirjoitusta, nuottioppia. Koululaisia oli viitisenkymmentä, jumalanpalveluksessa kävi 150 henkeä. Pettisten oli kuitenkin jätettävä työ vuoden päästä perintöruhtinas Nekalen väkivaltaisen hävitysvimman vuoksi. Pettiset päätyivät ensin Olukondaan Rautasten luokse ja sen jälkeen Oniipaan. Lähetystyö Afrikassa uhkasi tyystin loppua, kun Nekale uhkasi valloittaa lisäalueita valtakunnasta. Omandongon hävitys pelotti lähettejä. Pettiset ryhtyivät rakentamaan uutta lähetysasemaa Ondanguaan. Lokakuussa 1890 Ondanguan lähetysasema oli 17 työviikon jälkeen saanut kahdeksan huoneen asuintalon ja kahden luokkahuoneen koulutalon, joka toimi samalla jumalanpalvelustilana. Kirkko valmistui 1894. Pettinen kirjoitti marraskuussa 1891, että kristinusko oli voittamassa tilaa ja sen merkkinä olivat lisääntyvät kasteet. 1891 Pettinen toimitti siihenastisista suurimman kastetilaisuuden, jossa 85 henkeä liitettiin kristilliseen kirkkoon. Tämä sai Pettisen toteamaan innokkaasti, että nyt alkavat hätäkellot soida ”pakanuuden päämiehille”. Tosiasiassa hätäkellot soivat myös suomalaisten lähetystyöntekijöiden keskuudessa. Sairastumiset ja väsymys harvensivat työntekijäjoukkoa. Pahinta olivat toistuvat uutiset murhista ja ryöstöistä. Eniten Pettinen oli stressaantunut ”ihmispedoista pahimmasta”, perintöruhtinas Negalesta, joka oli alituisena vieraana lähetysasemalla. ”Miten paljon hän on surmannut, ryöstänyt ja hävittänyt, ja kuitenkin häntä oli nimitettävä ystäväksi”, Pettinen kirjoitti. ”En pelkää kuolemaa” Kymmenen vuotta lähetyskentällä Afrikassa söi voimia. Pettiset sairastuivat vaikeasti syksyllä 1894. Kirjeistä kuvastuu tuska, malarian aiheuttama vaiva, hiusten lähtö ja hampaiden heikko kunto. Katekeetta Yrjö Roihalta kuoli vanhin lapsi 1894, aikanaan härkävaunussa syntynyt. Matilda Roiha kuoli huhtikuussa 1894. Roiha itse sairastui työkyvyttömäksi, oli vuoden hoidossa, palasi Olukondaan ja kuoli elokuussa samana vuonna. Malaria iski jälleen parin vuoden päästä. August Pettinen sairastui, Rautasen Frieda-tytär kuoli ja Rautanen itse sairastui, mutta parantui. August Pettisen viimeinen työkausi päättyi sairastumiseen ja kuolemaan 1914. Hän kuoli 56-vuotiaana kotimatkallaan trooppisten tautien sairaalassa Saksan Tübingenissä, johon hänet on haudattu. Anna Pettinen kuoli vuotta myöhemmin 48-vuotiaana Suomessa. August Pettisen viimeiset sanat Suomeen ja Ondonguan kuuluivat: ”En pelkää kuolemaa, menen Herrani luo.” Artikkeli perustuu teologian tohtori Jaakko Ripatin luentoon. SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N KUVAKOKOELMA/ MUSEOVIRASTO Postikorttiin (arviolta vuosilta 1890 – 1920) on kuvattu lähetyssaarnaajien härkävankkurit menossa Ambomaalle. Lähetystyö on tuonut paljon hyvää Namibialle LAUNEEN seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen oli Espoon ja Tampereen hiippakuntien sekä Suomen Lähetysseuran opintomatkalla viime syksynä. Matkan aikana tutustuttiin lähetystyön historiaan ja nykypäivään ja paikalliseen Namibian luterilaiseen kirkkoon, Evangelical Lutheran Church in Namibiaan. Namibian väestöstä 90 % kuuluu kristillisiin kirkkoihin. - Kävimme historiallisilla paikoilla ja tämän päivän toiminnan keskuksissa, muun muassa Paulinumin pappisseminaarissa, kirkon keskustoimistossa, läntisen hiippakunnan toimistossa ja paikallisissa seurakunnissa. - Myös Oniipan kaupungin edustajat halusivat tavata meitä Suomen kirkon edustajia ja Onandjokwena sairaalassa tapasimme ylilääkärin. Pelkonen kertoo, että Namibiassa tuodaan yhä selkeästi esiin, miten paljon lähetystyö on vaikuttanut positiivisesti Namibian valtion kehitykseen. - Lähetystyö vastusti alusta alkaen orjakauppaa ja myöhemmin rotuerottelua. Hengellisen merkityksen lisäksi lähetystyön rinnalla on syntynyt kirjakieli ja koulutusjärjestelmä, terveydenhuollon alueella sairaaloita, poliklinikoita, rokotusohjelmia ja viime vuosikymmeninä aids-työtä. Palvelevan puhelimen puhelinnumerot muuttuvat Huhtikuun alusta alkaen kirkon Palveleva puhelin on vastannut uusissa numeroissa. Palvelu on nyt soittajalle edullisempaa, ja samalla myös keskusteluavun tavoitettavuus parantui. Uusi numero on matkapuhelinnumero, joten se kuuluu soittajilla tavallisimpiin operaattoreiden puhepaketteihin Uusi suomenkielinen palvelunumero on 0400 22 11 80. Kirkon Palveleva puhelin tarjoaa keskusteluapua myös ruotsin kielellä, nyt numerossa 0400 22 11 90. Uudistuneen puhelujärjestelmän myötä Palvelevan puhelimen resursseja pystytään kohdentamaan tehokkaammin apua tarvitsevien soittajien kohtaamiseen. Aiemmin linjat tuuttasivat usein varattua. Uutena mahdollisuutena soittaja voi halutessaan odottaa linjoilla seuraavaa vapautuvaa päivystäjää. Palveleva puhelin on avoinna joka päivä klo 18 alkaen, arkena ja pyhänä, myös pääsiäisen aikana. Su-to päivystys jatkuu klo 01.00 saakka, perjantaisin ja lauantaisin klo 03.00 saakka. Kirkon Palveleva puhelin on Suomen vanhin puhelinauttamisen palvelu. Se on toiminut jo yli 50 vuotta. Puheluihin vastaavat koulutetut vapaaehtoiset ympäri Suomen. Verkkoauttaminen ei korvaa vaan täydentää auttavaa puhelinkeskustelua. - Vaikka olemme palvelleet verkossakin jo yli 10 vuoden ajan, puhelin on edelleen ylivoimaisesti tavallisin yhteydenoton väline. Tarjoamalla erilaisia keskustelukanavia toivomme, että kukin löytäisi itselle sopivimman tavan puhua elämänsä tärkeistä asioista, Titi Gävert kirkkohallituksesta toteaa. Vuonna 2016 kirkon puhelin- ja verkkoauttamisen palveluissa keskusteluja käytiin n. 73 000 puhelimitse, 2000 chatissa ja 1300 nettikirjeinä. Lisäksi vastattiin myös perinteisiin kirjeisiin. Keskusteluavun kaikki palvelut löytyvät uusituilta verkkosivuilta www.kirkonkeskusteluapua.fi Kirkon tiedotuskeskus Ensimmäisenä pääsiäisaamuna joukko naisia hämmästyi Jeesuksen haudalla: hauta oli tyhjä. Haudalla naiset kuulivat enkelin viestin: ”Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista.” Naiset kiiruhtivat kertomaan tätä viestiä opetuslapsille. Kuva Joutjärven seurakunnan pääsiäisnäytelmästä. Pienten pääsiäiskirkot HILJAISELLA viikolla Lahdessa oli päivähoidon lapsille ja muille pienille pääsiäiskirkot. Esimerkiksi Joutjärven seurakunnassa oli seitsemän lasten pääsiäiskirkkoa ja niissä yhteensä yli tuhat kävijää, joille esitetään pääsiäisnäytelmä. Näytelmässä Jeesusta esittää pastori Erkki Suhonen, ja muut esiintyjät olivat vapaaehtoisia seurakuntalaisia Lahdesta ja Asikkalasta. LAURA VISAPÄÄ


Kirkonseutu | No 8 • 2017
To see the actual publication please follow the link above