KISE_20170408_02

Kirkonseutu | No 7 • 2017

2 Kirkonseutu 7/2017 8.4.2017 Blogi > LUE LISÄÄ KIRKONSEUTU.FI Pyhänseutu Pääkirjoitus Virsi Hyvä paimen | HILJAINEN viikko on aivan ovella. Kristuksen ylösnousemusta saamme kohta taas juhlia tavan mukaisesti, vaikka vielä paastonaika onkin vieraanamme. Tarkastelin hiljattain pääsiäispäivän evankeliumitekstejä eri vuosikerroissa ja yllätyin siitä, kuinka vahvasti kristillisen uskon merkittävimmän pyhäpäivän ympärillä vallitsee epäilys. Vain naiset saavat kuulla Jeesuksen nousseen kuolleista, mutta edes he eivät häntä pääse näkemään. Opetuslapsetkin ovat enemmän hämillään kuin iloissaan, vaikka juuri noistä pääsiäisen tapahtumista oli Jeesus heille paljon puhunut. Epäily ja hämmennys eivät ole vieraita käsitteitä Raamatun sivuilla. Abraham naurahti ajatukselle vaimonsa raskaudesta, vaikka ilmoitus tuli itse Jumalalta. Epäily sai Pietarin vajoamaan, vaikka tämä kutsui veden päällä kävelevää Jeesusta ja sai vastauksen. Raamatussa Tilinpäätös Näin kevään kynnyksellä eri yhteisöissä ja organisaatioissa kootaan yhteen mennyt vuosi, lasketaan ja kootaan tilinpäätöksiä sekä kirjoitetaan toimintakertomuksia. Niin seurakunnissakin laitetaan kirjoihin ja kansiin kulunut vuosi. Tilinpäätös ja toimintakertomus kuvaavat ensinnäkin sitä, miten rahat ovat riittäneet. Seurakunnissa tulot muodostuvat pääasiassa kirkollisveroista, minkä lisäksi on jonkin verran muita tuottoja, kuten vaikkapa osallistumismaksuja tai muita maksuja. Asiakirjat myös kuvaavat sitä, mitä rahoilla on tehty. Seurakuntien varoilla muun muassa pidetään yllä monenlaista toimintaa lapsille ja nuorille, tehdään avustustyötä, hoidetaan lukuisia rakennuksia ja tiloja, järjestetään jumalanpalveluksia ja paljon muita tapahtumia sekä ylläpidetään jäsenrekisteriä. Myös viestintään käytetään varoja. Niillä kustannetaan muun muassa Kirkonseutulehteä. Tilinpäätöksen yhteydessä myös on tajuttu aikojen halki, että ihminen on luonnostaan epäilijä. Siksi epäily ei ole jotakin sellaista, josta Jumala laittaa meidät helposti tekemään tiliä. ”Armahtakaa niitä, jotka epäilevät”, sanotaan myös Juudaksen kirjeessä. Raamatun monet esimerkit epäilystä kertovat siitä, että kivikova ja koskaan horjumaton usko Jumalaan, ei ehkä olekaan se kaikkein oleellisin osa uskoa, mutta jokin muu kyllä on. Avainsana kristillisessä uskossa onkin luottamus. Luottamus oli keskeinen tekijä jo vanhan liiton aikaan. ”Minä olen teidän Jumalanne ja te turvaudutte vain minuun ja pidätte liiton säännöt”, oli kahdenkeskinen sopimus valitun kansan ja Jumalan välillä. Ylösnousseen Kristuksen ansiosta myös suorittamisen taakasta on vapauduttu. Nyt on jäljellä enää vain luottamus sovitustyöhön. Me nykyihmiset olemme samassa tilanteessa tilastoidaan esimerkiksi kasteiden ja hautausten määriä, tilaisuuksien kävijöitä, jaetun avustusten määriä, kerholaisia ja leiriläisiä. Näin saadaan kuvaa siitä, mille toiminnalle on kysyntää ja mitä kannattaisi kehittää. Tilinpäätökset ja toimintakertomukset on ehditty käsitellä ja hyväksyä päätöksentekoelimissä ainakin useimmissa seurakunnissa ennen pääsiäistä. Pääsiäisenä onkin hyvä pysähtyä ja miettiä miksi kirkko on olemassa. Kaiken toiminnan, suunnittelun ja kehittämisen keskellä voi muistaa, että seurakuntia ei olisi ilman pääsiäistä. Koko kirkko olisi turha laitos, jonka tehtävät voisi hoitaa aivan hyvin joku muukin yhdistys tai organisaatio. Pääsiäisenä siirrymme kuoleman, surun ja tuskan kautta iloon. Muistamme ristin, joka on merkki sovituksesta ja muistamme tyhjän haudan, joka on merkki ylösnousemuksesta. Pääsiäisen riemua! Maritta Roslakka kuin opetuslapset, jotka saavat pääsiäisaamuna kuulla Jeesuksen ylösnousemuksesta. Emme näe tapahtunutta, eikä Herramme päästä meitä aina helpolla, mutta silti osoitamme luottamuksemme, kun ristimme kätemme iltarukoukseen, tai kun osallistumme Herran pyhälle ehtoolliselle. Uskossaan epäilevä ihminen saa osoittaa armoa itselleen. Siihen on varaa, kunhan jaksaa muistaa, että kaikki on jo täytetty. Sakari Similä Nuoriso-ja perhetyön pastori Asikkalan seurakunta LUTERILAISUUDEN keskiössä on usko, että Jumala ilmoittaa itsestään Raamatussa, Jeesuksessa, luonnossa ja ihmiskunnan historiassa. Uskon, että tutkiessaan ympäristöään, maailmaa ja itseään, ihminen tutkii Jumalaa. Maailmassa ei ole paikkaa, josta Jumala ei löytyisi. Hannu Lehdeskoski blogissaan Jumala löytyy maailmasta KIRKKOHALLITUKSEN ylläpitämän Kirkon diakoniarahaston sisällä toimii tukikummit. Tukikummit ovat yksityisten lahjoittajien rahasto vähävaraisten perheiden tukemiseen kertaluonteisesti. Hakemuksen tekee seurakunnan diakoniatyöntekijä asiakkaan kanssa. Virve Valkeavuori blogissaan Tukikummit 10 vuotta PALMUSUNNUNTAI 9.4. Kunnian kuninkaan alennustie Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa. Liturginen väri: Violetti tai sininen Tekstit: Ps. 22:2-6 tai Ps. 118:26- 29, Jes. 50:4-10 tai Sak. 9:9-10 (1. vuosikerta, Fil. 2:5-11 tai 2. Kor. 2:14-17 Evankeliumi: Joh. 12:1-8 PITKÄPERJANTAI 14.4. Jumalan Karitsa Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Pitkäperjantaina Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan Liturginen väri: Musta Tekstit: Ps. 22:7-2, Jes. 53, Hepr. 5:7-10 tai Gal. 6:14, Joh. 19:16-30 PÄÄSIÄISPÄIVÄ 16.4. Kristus on ylösnoussut! Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista. Liturginen väri: Valkoinen Tekstit: Ps. 118:15-23, Hoos. 6:1-3 tai Hes. 37:1-14, 1. Kor. 15:12-22, Joh. 20:1-10 MARITTA ROSLAKKA Käykäämme nyt Jerusalemiin ja yhdessä paastotkaamme ja Jeesusta kärsimystiellänsä nyt nöyrästi seuratkaamme. Virsikirja 54:1 ” Armahtakaa niitä, jotka epäilevät”


Kirkonseutu | No 7 • 2017
To see the actual publication please follow the link above