25.2.2017 Kirkonseutu 4/2017 7 Yhteisvastuu torjuu ihmiskauppaa – tule mukaan Yhteisvastuukeräystä on järjestetty Suomen seurakunnissa vuodesta 1950 lähtien. Ensimmäisiä tuen kohteita tässä suurkeräyksessä olivat Pohjois- ja Itä-Suomen köyhät, yhä sodasta ja pahojen hallavuosien aiheuttamista puutteista kärsivät seurakunnat. Vaikka koko maassa kärsittiin sodan jälkeen puutetta, niin silti ihmisten auttamishalu kaikkein köyhimpiä kohtaan oli suuri. Keräystulos yllätti kaikki ja oli kaksinkertainen tavoitteeseen nähden, eli peräti 60 miljoonaa silloista markkaa! Ensimmäisestä keräyksestä lähtien on yhteisvastuukeräystä kohdennettu niin, että keräyksen tuotto menisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lähimmäisten auttamiseksi kotimaassa ja ulkomailla. Vuoden 2016 keräyksen tuotto oli 3 458 278 euroa. Tällä keräyssummalla autettiin syrjäytyneitä - ja sen vaarassa olevia nuoria - Suomessa ja Ugandassa. Moni ihminen pohtii sitä, miksi keräyksen tuotolla nykyään autetaan myös muualla kuin Suomessa asuvia, siksi onkin syytä kerrata se, mitä presidenttimme Sauli Niinistö sanoi 7.2.2016 yhteisvastuukeräyksen avauspuheessaan: ”Suomi ei ole saari. Siksi on paitsi yhteinen vastuu myös yhteinen etu auttaa ihmisiä muuallakin, rakentaa hauraista maista vahvempia ja vakaampia, tehdä tulevaisuudesta turvallisempi. Siihen kekoon kantaa kortensa myös kirkon vuotuinen suurkeräys.” Ihmiskauppa on yksi kaikkein ilkeimmistä riiston muodoista maailmassa. Sen kohteeksi joutuu joka vuosi valtava määrä ihmisiä maailmalla, ja se satuttaa ihmisiä myös täällä Suomessa! Vuoden 2017 yhteisvastuukeräyksen varoin Suomessa autetaan ihmiskaupan uhreja yhteistyössä Pro-tukipiste ry:n, Rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonta ry:n ja Monika-Naiset liitto ry:n kanssa. Lähi-Idässä keräyksen tuotolla autetaan yhteisöissä ja pakolaisleireillä asuvia 12-30 -vuotiaita nuoria. Tavoitteena on, että nämä nuoret saisivat koulutusta ja että heidät ohjataan rauhankasvatustyön kautta tuntemaan paremmin ihmisoikeuksia. Hyvä ystäväni. Pyydän Sinua osallistumaan vuoden 2017 yhteisvastuukeräykseen omalla panoksellasi ja itsellesi soveltuvalla tavalla. Viime vuonna liikkeellä oli 35.000 kerääjää. Olisitko Sinä tänä vuonna yksi tässä suuressa ystäväjoukossa, joko listakerääjänä kiertäen ovilla tai lipaskerääjänä eri tapahtumissa tai markettien ovilla? Liikkeenharjoittajien on mahdollista ottaa toimipisteelleen myös hiljainen kerääjä, Yhteisvastuukeräyksen tunnuksella varustettu lipas, koko kevään keräysajaksi. Ota rohkeasti yhteyttä seurakuntasi diakoniatyöntekijään ja sovi käytännön järjestelyistä. Tapio Mankinen, yhteisvastuukerääjä, Launeen seurakunta Yhteisvastuukeräystä on järjestetty Suomen seurakunnissa vuodesta 1950 lähtien LAURI ROTKO LASKIAISSUNNUNTAI on tänä vuonna 26. helmikuuta. Sitä seuraavana keskiviikkona vietetään tuhkakeskiviikkoa, josta alkava paastonaika päättyy pääsiäissunnuntaihin. Paastonaika kestää 40 arkipäivää; paastopäiviksi ei lasketa sunnuntaipäiviä. Laskiaissunnuntain kirkollisena aiheena on Jumalan rakkauden uhritie. Tuolloin Jeesuksen julkisessa toiminnassa on käännekohta. Alkaa vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa. Mutta tie ei pääty kuolemaan vaan sitä seuraa ylösnousemus. Päivän liturginen väri on vihreä. Se viestii kasvua ja elämänvoimaa. Laskiaistiistaina monessa kulttuurissa vietetään karnevaalia. Laskiaistiistaina Suomessa on tavattu mennä esimerkiksi pulkkamäkeen. Se on kotimainen vastine karnevaaleille. Laskiainen-nimen alkuperä on epävarma. Monet kielentutkijat kannattavat tulkintaa, jonka mukaan sana juontuu laskeaverbistä; laskiaisesta alkaa paastopäivien laskeminen. Toinen suosittu selitys on ollut, että laskiaisena ”laskeudutaan” paastoon. Tuhkakeskiviikosta alkavalla paastonajalla on useita sisältöjä. Ihmistä kutsutaan tutkistelemaan Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa. Paastonaikaan liittyy katumus; ihminen katuu syntejään ja kiintymistään tähän maailmaan. Paastonaika kutsuu ihmistä etsimään uutta, kasvamaan vastuullisempaan elämäntapaan ja luopumaan omastaan hädänalaisten hyväksi. Ruokatottumusten ja muiden elämäntapojen yksinkertaistaminen voi olla avuksi paastoon liittyvässä hengellisessä kilvoituksessa. Paastonaika huipentuu hiljaiseen viikkoon, joka on pääsiäistä MARKKU LEHTINEN edeltävä viikko. Paastonajan pituuden esikuvana on Uudessa testamentissa kuvattu Jeesuksen paasto autiomaassa. Ekopaastossa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta. Ekopaastoa vietetään tänä vuonna ajalla 1.3.-16.4. Ekopaasto-kampanjassa keskitytään ruuan ympäristövaikutuksiin ja niiden vähentämiseen. Ruoka muodostaa reilun viidenneksen suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljestä. Yksinkertainen tapa keventää oman ruoka-annoksensa ilmastovaikutuksia on valita lautaselle enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa. Valtakunnallista Ekopaastokampanjaa on toteutettu vuodesta 2012. http://www.ekopaasto.fi/ Laskiainen aloittaa paastonajan Paastonajan yhtenä tavoitteena voisi olla hidastaa arjen vauhtia, hiljentyä sekä mahdollisesti syödä hieman eri tavalla kuin yleensä.
Kirkonseutu | No 4 • 2017
To see the actual publication please follow the link above