20 Kirkonseutu 2/2017 28.1.2017 Irja Askola AARNE ORMIO Irja Askola eläkkeelle 2017 PIISPA Irja Askola on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle 1.11.2017. Piispa Askola aloitti Helsingin piispana kuusi vuotta sitten vuonna 2010. Hän täyttää ensi vuonna 65 vuotta. Piispanvaalien järjestelyt käynnistyvät Helsingin hiippakunnassa vuonna 2017. Vaali toimitetaan alustavien aikataulujen perusteella elo–syyskuussa 2017. Syvemmälle messuun REFORMAATION merkkivuonna 2017 Launeen kirkon jumalanpalveluksissa käydään pala palalta läpi messun osia. Lutherille oli alusta asti tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, mitä messussa tapahtuu. Siksi hän halusi, että jumalanpalvelus on kansan kielellä, ja siihen voivat kaikki osallistua. Kevätpuolella kerrotaan Launeen kirkossa seurakuntalaisille joka sunnuntaina jostakin messun kohdasta: mitä se merkitsee, mitä siinä tehdään ja miksi. Näin päästään syvemmin sisälle messun aarteisiin. Kyse ei ole pitkästä esitelmästä, vaan ytimekkäästä johdatuksesta messun osiin. Toukokuun alkuun mennessä on koko messu käyty näin läpi. Riitta Särkiö Bisnes edellä mennään Alkoholilain kokonaisuudistus tulossa eduskunnan päätettäväksi. Laura Visapää Alkoholilain uudistuksessa ajetaan liikeelämän etuja, ei kansanterveyden. Viinalobbarit ovat tehneet ahkerasti ja tuloksellisesti töitä, sanoo Matti Ahokas. Ahokas on Lahden seurakuntayhtymän päihde- ja kriminaalityön diakoni. Lain uudistusta on kehuttu normeja purkavana, alkoholihaittoja vähentävänä ja elinkeinoelämän edellytyksiä kohentavana. Päijät-Hämeen ehkäisevän työn seutukoordinaattori Susanna Leimio sanoo, että alkoholilain kokonaisuudistuksessa on, kuten monessa muussakin asiassa, sekä hyvää että pahaa. - Yrittäjien kannalta laki tuo lievennyksiä isonveljen valvontamekanismiin. Yksittäisen ihmisen kannalta tilanne ei välttämättä ole niin auvoinen, ellei alkoholinkäyttö ole riittävän kontrolloitua ja käytön syyt jokseenkin huolettomia. Hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi on ollut laajalla lausuntokierroksella. Lain voimaantulo ratkeaa eduskuntakäsittelyssä. Eniten keskustelua lakiuudistusta kaavailtaessa on herättänyt nelosoluiden ja vahvojen lonkeroiden myynti ruokakaupoissa. Alkoholijuomien saatavuus moninkertaistuisi, jos kaupoista, huoltoasemilta ja kioskeilta saisi ostaa vahvempia alkoholijuomia. Lisäksi ravintolat voisivat olla auki neljään ja niistä voitaisiin myydä alkoholia ulos, pienpanimoiden ulosmyynti laajenisi vahvempiin tuotteisiin, eikä festareilla enää olisi erillisiä alueita alkoholinmyynnille. Suomalaisessa alkoholikulttuurissa tapahtui suuri muutos 1.1.1969. Silloin ruokakaupoissa alettiin myydä keskiolutta. Tavoitteena oli saada suomalaiset luopumaan viinan kotipoltosta ja juomaan miedompia juomia. Näin haluttiin raitistaa suomalaisia. Raitistaminen meni metsään. Kun keskiolut vapautettiin, alkoholinkulutus alkoi kasvaa rajusti. Vuonna 2003 Vanhasen hallitus yritti suitsia viinan tuontia Virosta laskemalla alkoholiveroa. - Silloin ennustettiin, että tässä käy huonosti ja alkoholin kulutus lisääntyy. Niin myös kävi, ja lisäksi alkoholikuolemien määrä kasvoi. Sitten pääministeri ihmetteli, että miten tässä nyt näin kävi, muistelee Ahokas. Alkoholin hinnanalennus näkyi selvästi myös seurakunnan diakoniatyössä lisääntyneinä asiakasmäärinä. Hallituksen alkoholiuudistus saa täystyrmäyksen asiantuntijoilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että alkoholin kulutus kasvaa suunnitellun alkoholiuudistuksen myötä. Samaa mieltä ovat monet alkoholitutkijat. - Mikä mättää, kun monilla tutkituilla faktoilla ei ole merkitystä. Omaa kantaa tuetaan valheellisilla väitteillä kuten alkoholin vapautumisen positiivisella yhteydellä alkoholin väärinkäyttöön. Viinalobbareihin uskotaan enemmän kuin asiantuntijoihin ja tutkijoihin, ihmettelee Ahokas. Viinan juonnin seurauksiin kuolee vuosittain noin 2000 suomalaista. - Millä tavalla liberalisointi vähentää alkoholin haittoja? Se väite surullisesti hymyilyttää. Toivotaan, että eduskunta tuntee vielä vastuuta ja takit kääntyvät. Saatavuus ja hinta ovat faktat, jotka määrittelevät alkoholin käyttöä. Niillä voidaan säädellä alkoholin kulutusta. Kun kulutus lisääntyy, haitat lisääntyvät. Alkoholipolitiikka näkyy välittömästi tilastoissa, sanoo Ahokas. Alkoholista saatavat verotulot eivät kompensoi alkoholihaittojen hoitokustannuksia, puhumattakaan alkoholiongelmien aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä perheissä ja vaikutuksista lasten mahdollisuuksiin hyvään aikuisuuteen. - Löytyykö yhteiskunnalta lisää rahaa päihdehuoltoon. Lakimuutos tulee näkymään sosiaali- ja terveyspuolella sekä lastensuojelussa. Myös Susanna Leimio painottaa liiallisen alkoholin käytön seuraamuksia. - Vaikutuksia ovat inhimilliset kärsimykset käyttäjälle itselleen ja hänen läheisilleen sekä muun muassa huomattavat kustannukset terveydenhuollon menoissa ja sairausvakuutuskustannuksissa sekä menetetyissä työpanoksissa. Suomalaisten alkoholin kulutusta verrataan usein Keski- Eurooppaan. Miksi ei Norjaan tai Ruotsiin, ihmettelee Ahokas. - Norjassa ja Ruotsissa kulutus on merkittävästi Suomea vähäisempää. Ruotsissa on menty ihan eri suuntaan kuin Suomessa aiotaan: siellä kolmososolut on vedetty pois ruokakaupoista. Ahokas on huolissaan nuorista ikäluokista, joiden alkoholinkäyttö toistaiseksi on ilahduttavasti vähentynyt. - Limuviinat ruokakaupassa voivat houkutella nuoria alaikäisiä käyttäjiksi. Isompien on helppo ostaa alkoholia lähikaupasta koko porukalle. Eniten keskustelua lakiuudistusta kaavailtaessa on herättänyt nelosoluiden ja vahvojen lonkeroiden myynti ruokakaupoissa. MARKKUK LEHTINEN
Kirkonseutu | No 2 • 2017
To see the actual publication please follow the link above