28.1.2017 Kirkonseutu 2/2017 11 Heinolan kymppijuhlat Kirkkoherra Simo-Pekka Rantala haastatteli juhlassa muutamia seurakunnan vapaaehtoisia. Kokemuksistaan kertoivat Arja Lehtinen, Keijo Kokko, Anna-Liisa Kirves-Miettinen, Hanna Hämäläinen, Arvo Niskanen ja Ulla-Maija Saarela. Laura VisapääH einolassa juhlittiin tammikuun alussa seurakunnan 10-vuotista taivalta. Juhlamessussa siunattiin virkaan myös seurakunnan uusi kanttori, Ursula Hynninen. Heinolan seurakunta muodostui 10 vuotta sitten Heinolan kaupunkiseurakunnasta ja Heinolan maaseurakunnasta. Kymmenen vuotta seurakunnan ikänä kuulostaa aika vähältä, mutta seurakunnan historia ulottuu vuosisatojen taakse. Näin totesi Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen juhlasaarnassaan. - Tämä seurakunta on jatkumo, joka ulottuu kauas historiaan. Kymmenen vuotta on hyvä ajanjakso arvioida, mitä on tehty ja ennen kaikkea mihin pitäisi tarttua. Mikään aika ei ole kirkon kannalta parempi tai huonompi kuin jokin toinen aika. Kun jotkut ovet sulkeutuvat, avautuu uusia mahdollisuuksia. Seurakunnassa suunnataan katseet ja voimavarat kohti tulevaa, totesi Häkkinen. Juhlamessun jälkeen kirkkoväki siirtyi seurakuntatalolle jatkamaan juhlaa kahvikupin äärellä. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Heikki Mäkilä totesi puheessaan, että kymmenen vuoden aikana yhteiskunnassa on tapahtunut paljon muutoksia. Esimerkkejä ovat ilmastomuutos, teknologian nopea eteneminen ja poliittiset jännitteet. - Seurakunta tarjoaa muutosten keskellä turvapaikan, joka ei ole meissä ihmisissä vaan paljon meidän yläpuolellamme, kuvasi Mäkilä. Juhlassa kiitettiin seurakunnan satoja vapaaehtoisia heidän arvokkaasta työstään. Pitkäaikaiset vapaaehtoiset saivat kiitokseksi uuden virsikirjan. Vapaaehtoiset kertoivat, että vapaaehtoisina eri tehtävissä he voivat palvella Herraa ja toisia ihmisiä. Vapaaehtoistyö antaa myös ystäviä ja merkitystä elämään. Yhdeksi seurakunnaksi 2007 HEINOLAN kaupunki ja Heinolan maalaiskunta yhdistyivät vuoden 1997 alussa Heinolan kaupungiksi, ja Heinolan kaupunkiseurakunta ja maaseurakunta perustivat Heinolan seurakuntayhtymän. Suora muutos yhdeksi seurakunnaksi olisi ollut liian suuri muutos. Yhdistymishankkeet laitettiin vireille 2004, jolloin teologian tohtori Jaakko Ripatti teki heinolalaisille selvityksen yhden seurakunnan mallista. Tavoite yhdestä seurakunnasta syntyi 2005. Loppiaisen jälkeisenä sunnuntaina 2007 juhlistettiin siirtymää seurakuntayhtymästä yhdeksi seurakunnaksi. Juhlapäivän aloitti piispanmessu Heinolan pitäjänkirkossa. Kirkkokahvit tarjottiin sekä Kirkonkylän seurakuntatalossa että keskustan seurakuntakeskuksessa, jossa oli myös aloitusjuhla. Juhlassa puhunut Mikkelin piispa Voitto Huotari sanoi, että uuden seurakunnan haaste on erilaisten toimintakulttuurien yhdistäminen. LAURA VISAPÄÄ Padasjoen kirkkokuoro 50-vuotisjuhlissaan. Padasjoen kirkkokuoro juhlii PICASA 2.6 VUONNA 1956 perustettu Padasjoen kirkkokuoro juhlii 60-vuotista taivaltaan laulamalla kynttilänpäivänä, sunnuntaina 5.2. kello 10 alkavassa messussa Padasjoen kirkossa. Kuoroa johtaa sitä vuodesta 1999 luotsannut kanttori Juha Nurmi. Messun jälkeen kuoro esiintyy myös Padasjoen seurakuntakodilla järjestettävässä juhlatilaisuudessa. Kuorossa on tällä hetkellä 20 laulajaa. LAURA VISAPÄÄ Liipolan seurakuntakeskuksessa on joka toinen keskiviikko viikkomessu. Uusia tuulia Liipolassa TÄNÄ vuonna vietetään Liipolan seurakuntakeskuksessa parittomina viikkoina viikkomessua joka toinen keskiviikko kello 11.15. Viikkomessu on tavallista messua lyhyempi ehtoollisjumalanpalvelus. Yhteinen messu ruokkii ihmisen sielua, ja sen jälkeen on tarjolla myös ruumiin ravintoa. Joka keskiviikko kello 12 on nimittäin Liipolassa Parlan (=Palveluryhmä Laune) keskiviikkolounas, jossa saa edullisesti syödä maittavan lounaan jälkiruoan kera. Viikkomessut ovat keskiviikkoisin 18.1., 1.2., 15.2., 1.3., 15.3., 29.3., 12.4., 26.4., 10.5. ja 24.5. Kesällä messu on taas joka sunnuntai klo 10. Kevätpuolella Liipolassa ei ole sunnuntaisin säännöllistä klo 16 messua. Perhemessut ja sunnuntaiolkkarit kuitenkin jatkuvat. Lisäksi juhla-aikoina kuten pääsiäisenä järjestetään messuja, samoin venäjänkielisiä jumalanpalveluksia. Venäjänkieliset jumalanpalvelukset ovat 5.3., 2.4. ja 28.5. Kevätkaudella sunnuntaiolkkarit ovat 29.1., 12.3. ja 7.5 kello 16. Leppoisan perhemessun jälkeen jatkuu kaikenikäisten yhteinen iltapäivä, jossa leivotaan ja askarrellaan, leikitään ja vietetään aikaa yhdessä. Päätteeksi on iltapala vastapaistettujen leipomusta kera. Toisenlaisia lahjoja yli miljoonalla SUOMALAISET ostivat Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisia Lahjoja viime vuonna 1,1 miljoonalla eurolla. Suosituin lahja oli vuohi. Toisenlaisen Lahjan Vuohi kuuluu jo joulun klassikkolahjoihin. Sitä hankittiin 4300 kappaletta. Hyvin suosittu oli myös Naisten Pankin Ammatti lahja, jota hankittiin 4000 kappaletta. Kolmanneksi suosituin oli Koulupuku, jota meni 3800 kappaletta. Toisenlaisia Lahjoja voi hankkia ympäri vuoden. Tuotto kohdistetaan katastrofiapuun, köyhyyden vastaiseen työhön tai Naisten Pankille.
Kirkonseutu | No 2 • 2017
To see the actual publication please follow the link above