1.10.2016 Kirkonseutu 16/2016 9 Enkelit ohjaavat Kristuksen luokse Juhana EUnkuri nkelit ovat niin lähellä Jumalaa kuin luodulle olennolle on mahdollista. Siksi he omassa olemuk-sessaan ovat Jumalan valon läpäisemiä ja heitä sanotaan valoiksi Jumalan valosta. He ovat jumalallisinta, Jumalan kaltaisinta, mitä olemassa-olon piirissä on, Serafim Seppälä määrittelee. Teologian professori ja ortodoksinen pappismunkki Serafim Seppälä paneutuu uudessa Taivaallisen voimat -kirjassaan enkeli-ilmiöön juutalaisuuden ja varhaisen kristillisyyden dokument-tien valossa. Serafim toteaa, että koko kristinuskon ja kristillisen hengenelämän voi kuvata perusteelli-sesti enkeleitä lainkaan huomioimatta. - Enkelien toiminnan perusidea on olla näky-mätön ja huomaamaton ulottuvuus. Voimme ymmärtää meidän maail-mamme toimintaa ilman enkeleitäkin. Mutta jos perehtyy siihen, miten varhainen juutalaisuus ja varhaiskirkko ymmärsivät enkelien olemuksen ja toi-menkuvan, niin he itse liit-tyvät kaikkeen taivaassa ja maan päällä tapahtuvaan. Enkelit eivät ole ihmis-mäisiä olentoja. Heitä ei pitäisikään ajatella jonkin-laisina astraalikehoina, jotka toimisivat näkymättömästi ihmislogiikan mukaisesti. - Enkelin ajatteleminen on aine-tila -logiikan taakse katselemista. Kukaan ei näe kovin paljon, mutta jo pelkkä yrityskin on älylli-sesti mielenkiintoinen. Esi-merkiksi enkelien taivaal-lisesta olemisesta Jumalan läheisyydessä on kirjoitettu upeinta tekstiä, mitä ihmis-kynä on tuottanut, esimer-kiksi juutalaisten mystik-kojen hepreankieliset runot ja bysanttilaiset hymnit. - Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että nähdyt enkeli-il-mestykset eivät kerro yhtään mitään siitä, millaisia en-kelit oikeasti ovat. Jokainen heidän ottamansa nähtävä hahmo on symbolinen ilmiasu. Henkevyyttä idästä ja vanhasta Enkelit ja enkelimystiikka ovat länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa, populaari ilmiö. Se sisältää esimerkiksi enkelikirjoja, -terapiaa, -parantamista ja -kouluja. Suomessakin enkeliteema on korkeassa kurssissa. - Itse en ole varhaiskris-tillisen ja juutalaisen kirjal-lisuuden tuntijana ja tutki-jana näistä ilmiöistä hirveän kiinnostunut. Etäältä kat-soen tähän amerikkalaiselta vaikuttavaan ilmiöön liittyy yksilökeskeisyyttä ja tiettyä muovisuutta. Itse etsisin henkevyyttä mieluummin idästä ja vanhasta kuin uu-desta läntisestä. - Ihminen haluaisi en-kelien olevan vastauksia kysymyksiimme. Enkeleihin keskittymisen on niin juu-talaisuudessa kuin vanhassa kirkossakin ymmärretty johtavan harhaan siinä vaiheessa, kun enkeleitä yritetään käyttää ikään kuin Jumalan selän takana oman tahdon toteuttamiseksi. Serafimin mukaan en-keleiden tärkein tehtävä ei ole konkreettinen suojelu. Enkelit ennemminkin valai-sevat ihmistä sisäisesti sekä innoittavat kohti hyvää ja jumalallista. Enkelien tehtävä on ohjata Kristuksen luokse. Juutalaisuudessa ja varhais-kirkossa enkelien tehtäväksi ymmärrettiin esirukousten välittäminen. - Rukoileva ihminen ja varsinkin rukoileva yhteisö tekee enkelten työtä. Näin ne ikään kuin panevat liik-keelle heidän taivaallisen välitystehtävänsä. MIKKELINPÄIVÄ on erityisesti enkelien päivä. Sitä on vietetty enkelien ja lasten yhteisenä juhla-pyhänä, koska Jeesus antoi lapsille erityisen arvon. Päivän evankeliu-missa Jeesus asettaa lapsen esiku-vaksi aikuisille: ”..ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.” Myös lasten ja enkelien välinen yhteys on Jeesuksen mukaan ainutlaatuinen: ”Katsokaa, ettette halveksi yh-täkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.” Enkelit eivät kulje omalla asial-laan, vaan he täyttävät niitä teh-täviä, jotka Jumala heille antaa. Raamatun enkeleillä on mo-nenlaisia tehtäviä. Enkeli ilmoitti Marialle, että hänestä tulee Jeesus-lapsen äiti. Ensimmäisenä jouluyönä enkelit lauloivat Juma-lalle ylistystä. Jeesus-lapsen syn-tymästä. Enkelit lohduttivat Jee-susta Getsemanen puutarhassa. Enkeli vieritti kiven Jeesuksen haudan suulta, ja kertoi sureville naisille ilosanoman Jeesuksen ylösnousemuksesta. Enkelien tehtävä on myös suo-jella ja varjella ihmisiä. Psalmin 91 mukaan Jumala antaa enkeleilleen käskyn ”varjella sinua kaikilla teil-läsi. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.” Mikkelinpäivää vietetään tänä vuonna 2. lokakuuta. Kirkon tiedotuskeskus Mikkelinpäivä on enkelien päivä Uskomme enkeleitä käyttävään Jumalaan Juhana Unkuri Kirkon koulutuskeskuksen raa-mattukouluttaja Mika Aspisen mukaan Raamatun perusajatuk-sena on se, että enkeli on vies-tintuoja ja sanansaattaja. Enkeli välittää viestiä Jumalalta ihmiselle. - Enkeli-teemaa pohdittaessa puhutaan nä-kymättömistä todellisuuksista. Suomen evan-kelis- luterilaisessa kirkossa enkeleistä ajatellaan monella eri tavalla, eikä kirkollamme ole asiasta mitään ehdottoman tarkkaa oppia. Jotkut ajat-televat enkeleistä kirjaimellisemmin, joillekin puhe enkeleistä on puhtaasti vertauskuvallista. Aspinen toteaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon korostavan Kristus-keskeisyyttä. - Enkelit ovat omalla paikallaan, jos ne liittyvät tavalla tai toisella tähän ajatukseen. Enkelit ovat kuitenkin vah-vasti läsnä meidänkin kirkkomme perin-teessä. Esimerkiksi ehtoollisrukouksessa todetaan: ”Me kiitämme sinua tästä taivaan lahjasta ja laulamme sinulle ylistystä enkelien ja kaikkien pyhien kanssa.” Aspisen mukaan ajatus suojelusenkelistä ei ole Raamatun enkelikuvauksissa keskeisintä, mutta se esiintyy muutamissa kohdissa. - Ehkä klassisin kohta on Psalmissa 91: ”Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsil-lään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.” Sama ajatus tulee eri näkökulmasta esiin Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien 4. luvun kuvauksissa Jeesuksen kiusauksista – kuin muistutuksena, ettei puhe enkeleistä poista ihmisen vastuuta omista teoistaan ja ratkaisuistaan. Aspinen toteaa, että ihminenkin voi toimia enkelin tavoin. - Ajatus siitä, että ihminen voi olla toiselle ihmiselle enkeli, ei ole vain kaunis puhetapa. Kun ihminen kohtaa toisen ihmisen, tulee autetuksi tai kuulluksi, siellä enkelin kosketus voi olla läsnä. Kuka tahansa lähimmäinen voi toimia tällöin enkelin tavoin ja olla Jumalan työn välikappaleena. Aspinen muistelee myös seurakuntanuoriai-kanaan saamaansa oppia. - Eräältä papilta oli kysytty, uskommeko me enkeleihin. Hän oli vastannut: emme usko enkeleihin. Uskomme enkeleitä käyttävään Jumalaan. Jokainen enkelin saama nähtävä hahmo on symbolinen ilmiasu. Mika Aspinen KUVA ENKELISTÄ SANNA KROOK KAIJA SAILAMÄKI Serafim Seppälä AARNE ORMIO / KI RKON KUVAPANKKI
Kirkonseutu | No 16 • 2016
To see the actual publication please follow the link above