Naisten peli alkoi ensimmäisessä sarjassa
huomattavasti mukavammissa merkeissä kuin
miehillä. Hallissa oli todella lämmin ilma ver-rattuna
aikaisempiin päiviin, jolloin hallissa
oli selvästi kylmempi.
Naisilla oli päällä todellinen tekemisen
meininki ja he olivat parhaimmillaan kol-mantena.
Vilmalle lopulta kolmeen sarjaan
646, Sennille 630, Pepille 530 ja Teealle 600.
Tuloksella 2406 joukkue oli neljännellä sijalla,
vielä jatkopaikassa mukavasti kiinni. Kärjessä
oli Korea.
Toisen päivän joukkuekilpailun aloittivat
naiset ja kyyti oli kylmää heti alusta asti, vaikka
sarjaksi tuli 794. Kolme joukkuetta meni ohi
Suomesta, mikä tarkoitti putoamista seitse-männeksi
ja lopulta toisessa sarjassa kahdek-sanneksi,
mikä oli suomalaisten lopullinen
sijoitus. Naisten kisat päättyivät tähän, kun
kukaan ei edennyt Mastersiin. Henkilökohtai-sissa
tuloksissa Vilma oli siis sijalla 31., Peppi
36., Teea 42. ja Senni 50. Hienoja onnistumisia
nähtiin naisilta todella paljon kilpailun aika-na.
Tällä kertaa kisoista tuli koppa kaupalla
kokemusta.
Mutta minkä näytelmän miehet tämän
jälkeen aloittivatkaan. Ensimmäisessä sarjassa
hienosti taululle 955, minkä jälkeen toisessa
sarjassa meno jatkui ja sarjaksi 936.
Samaan aikaan alettiin jännäämään myös
Mastersin paikkojen puolesta. Niko oli otta-massa
mitalia, Jesse oli pelannut itsensä van-kasti
jo sisään ja Tomakselle vaati todella isoa
sarjaa. Tomakselle tuli 221, mutta se ei riittänyt
jatkopaikkaan.
Teemulle 205, Jesselle 194 ja Nikolle 218.
Yhteistulos 838 ja koko blokkiin 2729, jolla
Suomi oli toisen blokin toiseksi paras maa.
Suomi lopetti pelinsä ensimmäisten joukossa.
Pian oli selvää, että Niko otti hienosti All
Events pronssia ja ehdittiin halailla. Sitten
palattiin jännittämään joukkuepelin tuloksia.
Välillä luultiin, että oltiin pisteellä ulkona, sit-ten
olisi tiedossa uusinta, mutta lopulta Suomi
meni viimeisenä neljän parhaan joukkoon,
vain seitsemän pisteen erolla.
Neljän parhaan bakerilla keilatut jatkope-lit
keilattiin vasta seuraavana päivänä. Ensin
semifinaalissa vastaan tuli Japani, joka kaatui
sarjoin 214-202 ja 208-162. Toisessa semifi-naalissa
Qatar kaatoi Filippiinit 2-1 pistein,
kun sarja venyi kolmanteen peliin.
Ensimmäisessä sarjassa oli hyvä fiilis pääl-lä,
mutta Suomi hävisi vaivaisella yhdellä pis-teellä
238-239, kun Qatarin ankkuri Ghanim
Aboujassoum latoi kymppiin kolme kaatoa.
Tuntui, että tämä hieman tyhjensi meidän
miesten takkia, varsinkin kun seuraavakin sar-ja
alkoi tyhjällä. Suomi ei päässyt oikein enää
pelin päälle ja Qatar keilasi maailmanmes-taruuteen
sarjalla 233, Suomen 199 vastaan.
8 | KEILAAJA
Big Finn jakaa oppejaan Arabian
niemimaassa
Teksti: Hannele Impola
Kuva: Seija Lankinen
MUKANA NUORTEN MM-KILPAILUIS-SA
oli myös yksi suomalainen, jota ei
ole jutuissa mainittu. Syy lienee se, ettei
tämän miehen kädessä Suomenliput
heiluneet, vaan päällä oli Yhdistyneiden
Arabiemiirikuntien paita eli UAE.
Suomalaisen keilailun yksi isoim-mista
nimistä Mika Koivuniemi on val-mentanut
Arabiemiirikunnissa kolmen
vuoden ajan. Miehellä valmennettavana
koko maassa noin 25 keilaajaa.
Naisia lajin parissa ei juurikaan
maassa ole. Maan keilailuliitto on teh-nyt
päätöksen, ettei naisia lähetetä kil-pailuihin.
Keilailukulttuuri on muutenkin
hyvin erilainen. Kilpailuihin saapuneet
keilaajat olivat keilanneet noin neljä kil-pailua
ennen MM-kilpailuita.
- Vuodet ovat olleet ihan mielenkii-toisia.
Pari ensimmäistä kuukautta meni
opetellessa kulttuuriin ja toimintatapoi-hin,
kun asiat eivät mene niin nopeasti
kuin itse haluaisi. Sen kun on sisäistä-nyt,
on ihan mukavaa ja leppoisaa duu-nia.
Ihan kivaa päästä välillä myös mat-kustamaan,
liian pitkä aika paikallaan ei
ole hyvästä.
Vaikka maahan on hankittu huip-puosaamista,
ei kovia tuloksia ole aina-kaan
hetkeen odotettavissa. Miesten
joukkue on heikentynyt huomattavasti,
kun paras keilaaja on ollut pari vuotta
loukkaantuneena ja toisella parhaista
keilaajista on haasteita paikallisen liiton
kanssa.
Todellinen murrosvaihe on lajin pa-rissa
menossa. Kisoissa mukana olleita
sekä kotiin jääneitä nuoria poikia yrite-tään
kehittää paremmiksi. Heidän työ-moraalillaan
se vaan kestää ehkä vähän
pidempään kuin joissain muissa maissa.
Onneksi he ovat kuulemma innokkaita,
joten toivoa on.
Osa varmasti haluaisi nähdä Big
Finnin suorituksia vielä radoilla, mutta
tällä hetkellä kuulemma hän ei juuri-kaan
treenaa. Keväällä Mika harjoitteli
pari kuukautta melkein jopa päivä, tosin
ei kuten ennen kropasta johtuvista syis-tä.
Osallistui hän kuitenkin pariin kilpai-luunkin
ja tuli menestystäkin.
- Pelasin silloin pari kilpailua Thai-maassa,
kisan Koreassa ja sitten seniori
touria täällä jenkeissä. Jollain ihmeen
konstilla sitten voitin U.S. Openin. Sil-leen
kuitenkin kuuluu keilailullekin ihan
hyvää.
Lopuksi vielä se perinteinen kysy-mys,
muuttaako Mika vielä Suomeen?
- En tiedä. Ehkä ei koskaan, mutta
koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Juhan-nuksen
aikaan kävimme Suomessa per-heen
kanssa ja oli ehkä kesän kylmim-mät
ilmat. Suomeen ei tosin tulla ilman
vuoksi vaan ihan muista syistä.