Mielikuvia
Jos joku pystyy
auttamaan toista kohti
unelmaa, kannattaa
kaikki apu käyttää.
KEILAAJA | 31
Psyykkinen valmennus
Psyykkinen valmennus on kasvamassa koko ajan
urheilun yhtenä osa-alueena tai ainakin siitä
mielestäni keskustellaan enemmän kuin koskaan
ennen. Keilailun pitää pysyä mukana tässäkin
kehityksessä. Monet oppivat kantapään kautta ja paljon
kilpailemalla tiukoista tilanteista sekä paineensietokyvystä.
Toiset oppivat voittamaan ja samalla haluavat luoda
itselleen paineita. Osa ei koskaan opi voittamaan, jopa
pelkäävät voittamista. Niin tai näin, aina voi tehdä asiat
paremmin. Psyykkinen valmennus ei ole itselleni mikään
tuttu juttu, joten nämä huomiot ovat omista mielikuvista
sekä vuosien varrella opituista tuntemuksista.
Nykyään maajoukkueessakin pyritään muuttamaan
psyykkistä valmennusta entistä tehokkaammaksi. Tämän
seurauksena psyykkisen valmentajan kanssa yhteistyötä
pyritään myös tietoisesti kasvattamaan seuraavat vuodet.
Psyykkinen valmentaja on aiemminkin tavannut joukkueen
ennen arvokisoja ja pelaajat ovat henkilökohtaisesti
saaneet halutessaan ottaa häneen yhteyttä. Saman
suuntaista työ on varmaan jatkossakin, mutta tavoitteena
olisi lisätä pienemmissä ryhmissä käytäviä keskusteluja
psyykkkisen valmentajan kanssa sekä antaa mahdollisuus
useampaan hehkilökohtaiseen tapaamiseen tarvittaessa.
Oma suurempi tavoitteeni on, että psyykkinen valmentaja
olisi useamman vuoden sitoutuneena mukana ja oppisi
tuntemaan pelaajat eri tilanteissa niin keskusteluissa,
harjoituksissa kuin kilpailuissakin. Pyritään lisäämään
myös henkilökohtaisia tapaamisia ja matkan päätepysäkki
olisi arvokilpailut, joista alkaa uusi periodi, tällöin
psyykkinen valmentaja olisi osa joukkuetta.
Muutaman maan mukana arvokilpailuissa on nykyään
psyykkinen valmentaja, mutta todellisia hyötyjä en
Jarmo Ahokas
pysty kuin arvailemaan. Meilläkin on useamman kerran
keskusteltu samankaltaisesta toiminnasta. Mielestäni
se olisi loistavaa ja hieno tavoite tosiaan, mutta se ei
saa missään nimessä olla vaan loistava asia ”paperilla”.
Sen pitää olla hyödyllinen asia joukkueen jäsenille ja
pelaajien pitää osata hyödyntää tuki kilpailulanteissa
sekä arvokilpailuissa. Nimittäin sekin olisi hienoa, jos
olisi Ferrari, mutta sitten taas vähemmän hienoa omistaa
se ilman ajokorttia. Tahtotila ja koko paketti pitää
siis olla kunnossa!
Pääasia kaikessa tekemisessä
tulee olla, että hyöty on
joukkueelle maksimaalinen ja
psyykkistä valmentajaa käyttävä
ne, jotka kokevat sen
tarpeelliseksi ja päinvastoin.
Lempilauseeni alkaa olla, että
ei kannata murehtia asioita, joihin itse ei voi, tai pysty
vaikuttamaan, ja tämäkin on yksi niistä. Turhaa tasoitustakaan
ei kannata antaa, jos pystyy jotakin tekemään
paremmin.
Tiedän tällä hetkellä, että muutamat maajoukkuepelaajamme
käyttävät maajoukkueen psyykkisen valmentajan
lisäksi henkilökohtaista mentaalivalmentajaa,
mutta se tuntuu osalle olevan jotenkin noloa. Miksi, en
ymmärrä, jos kerran asiasta hyötyy ja pitää lajia nimeltä
keilailu urheiluna. Joillekin tämä ”mentaalivalmentaja”
voi olla myös keilailun ulkopuolelta oleva ystävä. Mielestäni,
jos joku pystyy auttamaan toista kohti unelmaa
ja luottamus on molemminpuolista, kannattaa kaikki
apu käyttää.