Maajoukkuetoiminnasta
Maajoukkuetoimintaa on kehitetty tällä vuosikymmenellä kohti huippu-urheilua, kuten muissakin urheilulajeissa,
jotka saavat tukea esim. Olympiakomitealta. Kuluvalla kaudella toimintaa on pyritty kehittämään
erityisen suurin harppauksin Olympiakomitealta annettujen vaatimusten mukaisesti.
KEILAILU SAI KULUVALLE VUODELLE
Olympiakomitealta merkittävää lisätukea, joka
saattaa kasvaa lähivuosina, mutta voi myös
jäädä kokonaan pois ellemme pysty näyttämään
tuen myöntäjälle tekemisemme olevan
menossa kohti huippu-urheilua.
Lajiliitoltamme vaaditaan mm. leiritysten
merkittävää lisäystä lähivuosien aikana.
Tämä pyritään toteuttamaan lisäämällä eri
maajoukkueryhmien leirivuorokausia parina
seuraavana vuonna sille tasolle, joka tuli esiin
vaatimusmäärittelyissä. Käytännössä leirivuorokausien
määrä tulee moninkertaistumaan
lähivuosien aikana.
Maajoukkueryhmien supistaminen oli
myös yksi keilailulle asetetuista vaatimuksista.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että
varsinaiset maajoukkueryhmät saavat olla
kooltaan arvokisoihin valittavan joukkueen
suuruinen ja 1-2 varahenkilöä. Esimerkiksi
naisten ja miesten maajoukkueryhmissä
voi olla molemmissa korkeintaan kahdeksan
keilaajaa (6+2). Nuorempien ryhmissä korkeintaan
kuusi (4+2). Yksittäinen keilaaja voi
30 | KEILAAJA
kuulua useampaankin maajoukkueryhmään,
periaatteessa vaikka kolmeen eri ryhmään, jos
alle 18-vuotiaana on jo riittävän hyvä myös
aikuisten ryhmään.
Maajoukkueryhmäläiset voivat saada lajiliitolta
myös taloudellista tukea, jos tekeminen
on riittävällä tasolla ja määritellyt vaatimukset
on hoidettu. Vaatimuksiin kuuluu mm. harjoitussuunnitelmat
ja niiden toteuttaminen,
päiväkirjojen ylläpito ja käytännössä riittävä
panostaminen lajiin. Olympiakomitealta onkin
tullut vahva viesti, että tukea pitää ohjata
vielä enemmän niille, jotka ns. ”hengittävät”
keilailua.
Maajoukkueryhmien lisäksi perustetaan
kaikille maajoukkueeseen potentiaalisesti
pyrkiville yhteinen seurantaryhmä, kooltaan
20-30 urheilijaa. Seurantaryhmäläiset voivat
osallistua yksittäisiin harjoituksiin, joita järjestetään
maajoukkuevalmentajien vetämänä
eri halleissa kauden aikana. Näistä pyritään
ilmoittamaan riittävän ajoissa. Maajoukkuevalmentajiin
voi olla itsekin yhteydessä, jos
kaipaa apua oman keilailunsa kohentamiseen.
Seurantaryhmäläisille järjestetään neljä
kertaa vuodessa harjoitus- ja pelipäivä. Keilaamalla
aktiivisesti ja osallistumalla näihin
järjestettäviin päiviin, voi osoittaa motivaatiotaan
ja haluaan päästä varsinaiseen maajoukkueryhmään.
Seurantaryhmää päivitetään
tarpeen mukaan ja seurantaryhmän jäsen voi
korvata maajoukkueryhmän jäsenen milloin
tahansa, jos valmennustiimi niin arvioi. Tällöin
maajoukkueryhmän jäsen siirtyy seurantaryhmään,
koska varsinaisen ryhmän maksimikoko
on rajoitettu.
Maajoukkuevalmentajien keskuudessa näihin
vaatimuksiin on suhtauduttu erityisen
tarmokkaasti, joten ainakin me valmentajat
yritämme tehdä parhaamme, että vaatimuksiin
pystytään vastaamaan. Ilman motivoituneita
keilaajia näitä muutoksia on mahdotonta
toteuttaa eli odotamme myös keilaajiemme
suhtautuvan asiaan riittävällä vakavuudella,
jotta hieno lajimme saisi nauttia arvokisamitaleista
tulevaisuudessakin.
JUSSI TURTIAINEN
Veteraanien Tampere-turnaus 40. kerran
Perinteinen veteraanien Tampere-turnaus keilattiin Kaupin keilahallissa tammikuun lopulla. Voiton
vei Porin veteraanit joukkueella Pentti Laine, Kauno Valaranta, Raimo Palokoski ja Reijo Saarinen.
TÄNÄ VUONNA JUHLAVASTI jo 40. kerran
keilattuun Tampere-turnaukseen osallistui
lähes ennätysmäärä joukkueita, 48, joista
kaukaisimmat tulivat Keski-Savosta ja Kauhajoelta.
Alkukilpailuerät keilattiin keskiviikkona
ja torstaina viiden sarjan amerikkalaisella
pelitavalla nelihenkisin joukkuein siten, että
kussakin sarjassa heikoimman pelaajan tulos
jätettiin pois. Parasta peliä alkukilpailussa esitti
Helsingin Bowlingliiton miesten joukkue Aarne
Nilsson, Jouko Kuossari, Antti Laaja ja
Markku Pennanen. Aarne Nilsson oli koko
alkukilpailun paras keilaaja. Hän teki viiteen
sarjaan puhtaalla pisteet 1071 ja tasoituksin
1131. Pori oli alkukilpailun kakkonen ja seurajoukkue
UK-88 Hyvinkää kolmas. UK-88 selvitti
itsensä loppukilpailuun keskiviikon erästä,
seuraa tekivät Tampereen GF ja TKK 1 sekä
Hämeenlinnan Keilailuliiton joukkue. Torstain
alkuerän finalistit olivat Helsinki Bowlingliiton
miehet, Porin veteraanikeilaajat, Kotkan
Keilailuliitto ja Euran GS. Paras naisjoukkue
oli 12. sijoittunut Helsingin Bowlingliiton naiset.
Paras nainen oli seitsemänneksi sijoittunut
Tampereen Omenaisten Leena Kauranen
tuloksella 1074.
Kahdeksan parasta joukkuetta jatkoi välien
selvittelyä perjantaina neljän sarjan pelillä.
Porin veteraanikeilaajat ottivat komennon heti
ensimmäisessä sarjassa ja jatkoivat samalla tavalla
kaksi seuraavaa sarjaa. Vain neljännessä
sarjassa neljänneksi sijoittunut Tampereen GF
oli porilaisia parempi. Näin porilaiset kruunasivat
voiton lopulta selkeällä 125 pisteen
erolla toiseksi sijoittuneeseen Hämeenlinnan
Keilailuliiton joukkueeseen. Hämeenlinna jätti
Tampereen TKK:n taakseen 24 pisteen erolla.
Neljänneksi sijoittunut GF puolestaan hävisi
TKK:lle 34 pistettä.
Loppukilpailun paras mies oli Porin Pentti
Laine pistein 943. Helsingin Jouko Kuossari
merkkautti pisteet 897 ja Porin Kauno
Valaranta 889. Voittajajoukkueessa Raimo
Palokoski teki 744 ja Reijo Saarinen 731.
JAAKKO VIRKAJÄRVI / TOIMITUS