KEILAAJA | 27
Suomen miehet laittoivat ison vaihteen
päälle joukkuekisassa. Ari Halme ja Teemu
Raatikainen löysivät tavan pelata ja hinasivat
joukkueen kakkospaikalle ja mitalipeleihin.
Hyvän draivin päälle saaneen Suomen peli
kuitenkin takkusi, kun pelitapa välierissä
vaihtui bakeriin. Meksiko oli selvästi parempi
eikä tehnyt Suomen lailla tyhjiä ja vei ottelun
suoraan 2-0. Loppuottelussa, matkalla Kanadan
kukistanut USA, hallitsi pelitapahtumia,
eikä antanut Meksikon yllättää ja vei pelin 2-0.
Kisat päättyivät USA:n juhlintaan
Miesten mastersin finaalipeleissä suomalaisilla
kävi huono ”arpaonni”. Ari Halme ja Teemu
Raatikainen kohtasivat
toisensa heti ensimmäisellä
kierroksella. Ari
Halme aloitti Teemua vastaan
väkevästi molemmat
sarjat kaatojonoilla, mutta
sarjan puolivälin tyhjät
murskasivat Arskan
haaveet jatkoonpääsystä.
Teemu selviytyi jatkoon
ehjemmällä pelillään suoraan
2-0. Toisella kierroksella Teemu sai vastaansa
jo monta mitalia voittaneen Ron Mohrin.
Teemulla oli avaimet kädessään ensimmäisessä
sarjassa, mutta stereot viimeiseen ruutuun
mursivat selkärangan. Toiseen sarjaan ei tästä
toivuttu ja Ron vei ottelun 2-0. Ylivoimaa esitti
loppuun saakka Parker Bohn III, joka hurjilla
sarjoilla raivasi vastustajia tieltänsä edeten loppuotteluun.
Parkerin ja Kanadan Joe Ciachin
välinen peli ratkesi kolmannessa sarjassa, jonka
viimeisen ruudun paikko riitti nostamaan
Bohnin ansaitusti korkeimmalle korokkeelle.
Reija Lundén aloitti pelinsä suoraan toiselta
kierrokselta. Vastaan asettui Japanin Eiko
Toriyabe. Ottelu meni kolmanteen sarjaan.
Reija sinetöi voiton ysiruudun tuplallaan ja
eteni mastersin kolmannelle kierrokselle voitettuaan
sarjan 223-220 ja pelin 2-1.
Norjan Janne Monsen asteli Reijan vastustajaksi
kolmannelle kierrokselle. Janne voitti
ensimmäisen ja Reija toisen sarjan. Sitten panoksena
oli pääsy mitalipeleihin. Ratkaisusarjassa
Reijaa vastusti kaikki mahdollinen ja
kunnolla. Janne aloitti neljällä kaadolla hyvistä
osumista. Reija peesasi tuplalla. Vitosruutuun
jäi vajaaksi ja pikkuämpäristä tuli missi. Janne
antoi mahdollisuuden puhkaisun missillään.
Reijan pallo asui taskussa koko ajan, mutta
sarjan lopun kaksi imukasia ja seiskakymppiä
olivat liikaa. Monsen vei sarjan 227-167 ja pelin
2-1 edeten lopulta loppuotteluun saakka.
Loppuottelussa Janne sai vastaansa Lynda
Barnesin. Norjalaisen paukut olivat loppuneet
ja Lynda vei MM-kullan 2-0 voitolla.
USA voitti kisoista peräti yhdeksän kultaa,
neljä hopeaa ja viisi pronssia.
Reijalle ensimmäiset
henkilökohtaiset
arvokilpailumitalit
SENIOREIDEN MM-KILPAILUISSA
kaksi henkilökohtaista
pronssia voittanut Reija
Lundén on aina ollut aktiivinen
keilailun parissa. Oma
keilailu-ura huipulla jatkuu
vielä ja tämän lisäksi Reija
pyörittää pääkaupunkiseudulla
Talin keilahallissa nuorisolle
suunnattua Let´s Bowl-keilailukerhoa.
Miten ja missä löysit keilailun
elämääsi?
- Isäni keilasi ja menin hänen
mukanaan Hyvinkään keilahallille noin 12-vuotiaana. En
kylläkään aluksi innostunut itse lainkaan keilaamaan, mutta
hallilla oli mukavia kavereita (lue poikia). Kävin kyllä alkeiskurssin,
mutta vasta vuoden päästä siitä innostuin keilaamaan,
ja siitä lähtien into olikin kova, ja jatkuu edelleen. Aloin
kilpailla 14-vuotiaana.
Missä vaiheessa sinusta rupesi tuntumaan, että voisit
pärjätä lajissa?
- Abivuonna eli 19-vuotiaana pääsin naisten B-SM-kisoissa
finaaliin ja voitin pronssia. Se oli iso juttu minulle, koska
pääsin sen seurauksena Kari Nenosen vetämään ”lupaavien
naiskeilaajien naisprojektiin”, jolloin alkoi tavoitteellisempi
harjoitteleminen ja kilpaileminen. 24-vuotiaana voitin naisten
SM-kisoissa hopeaa ja pääsin naisten maajoukkueeseen.
Valmentajasi matkalla huipulle?
– Minulla on ollut vuosien varrella useita hyviä valmentajia
ja vinkkien antajia eri rooleilla ja painotuksilla, vaikka viime
kädessä olenkin vastannut valmentautumisestani itse. Erityisesti
mainittakoon Olli Tiainen, Kari Nenonen, Jari Kylmänen,
Juha Maja, Piritta Maja, Sami Konsteri, Jarmo Ahokas ja
erityisesti välinepuolella Sami Heinilä. Ja tietysti pitää mainita
isäni, joka viisaasti vei minut heti alusta alkaen Tiaisen luokse
eikä alkanut ohjata itse, vaikka keilasi itsekin.
Miten olet rytmittänyt keilailun elämääsi esim. työsi
ohella?
– Olen saanut koko urani ajan mahtavaa tukea ja joustoa
sekä kotona että töissä. Kotona rytmi on ollut aina sellainen,
että Iiro on mennyt aikaisin töihin ja hoitanut sitten alkuillalla
lapset ja ruokailut, joten olen pystynyt treenaamaan heti
töiden jälkeen. Samanlainen päivärytmi on jatkunut edelleen,
vaikka lapset ovat jo kasvaneet. Viikonloppujen aikataulutus
on tehty aina pitkälti kilpailujen aikataulujen mukaisesti. Töissä
asiantuntija- ja esimiestehtävissäni olen pystynyt aikatauluttamaan
työni siten, että harjoittelu ja kilpailumatkat ovat
onnistuneet vaivattomasti ja olen saanut aina tarvittaessa
lomaa kisamatkoille.
Seuraavat tavoitteesi keilaajana?
– Tavoitteeni on pysyä vielä vuosia hyvässä fyysisessä ja
keilailukunnossa. Seuraavat arvokisatavoitteet on vuoden
2019 senioreiden MM-kisoissa. Tällä kaudella tavoitteena on
pärjätä naisten ja seniorien SM-liigassa, Ballmasterissa, SMkisoissa
ja joissain seniorikisoissa.
USA kahmi muhkean
mitalipotin senioreiden
MM-kilpailuista,
Suomi oli paras
eurooppalainen maa.