KEILAAJA | 23
pallon radalle vauhdista. Tällaisia ramppeja
on maailmalla paljon, mutta Suomessa tiedän
niitä olevan ainoastaan yhdellä keilaajalla. Tämä
kotimainen versio on Kiuruvedellä asuvan
Timo Toivosen sähköpyörätuolissa.
Timo on 29-vuotias lihastautia sairastava
mies. Hän itse kertoo, että aivot toimivat ja
juttu luistaa, mutta muu lihaksisto on heikkoa.
Puulaakisarjassa Timo edustaa BC Kuatajat
-seuraa, joka voitti viime kaudella Kiuruveden
keilahallin puulaakimestaruuden. Timo
on yksi tämän voittoisan mestarijoukkueen
keilaajista ja myös joukkueen kapteeni. Hänen
varsinainen seuransa on Ice-Bowling,
jonka riveissä hän osallistuu viikkokisoihin
ja erikoiskilpailuihin. Tarvittaessa hän heittää
myös valtakunnansarjaa 4. divisioonassa.
Timolla alkaa nyt neljäs kausi rekisteröityneenä
keilaajana. Hänen yhden sarjan ennätyksensä
on 257, mikä on nykyinen dynaamisen
ramppikeilailun maailmanennätys. Timolla
on pallokassissaan viisi
kierrepalloa ja paikkopallo.
Ramppikeilaaja tarvitsee,
normaalin keilaajan lailla,
palloja eri keleille, sillä
muuten rampin kanssa on
vaikea muuttaa pallon käyttäytymistä
radalla. Pallon
liikkeisiin vaikuttaa myös
se, mihin suuntaan pallon
reiät ovat rampin päällä ennen
heittoa. Pallon käyttäytymistä
voidaan muuttaa
myös eri värisillä pitoteipeillä
rampin putkissa.
Timo osallistuu myös
maailmanlaajuiseen IKAN
Online League -kisaan. Se
on ilmainen liiga, johon voi osallistua kuka
tahansa, mutta pääasiassa se on tarkoitettu
kiinnitetyn rampin käyttäjille. Liiga pyörii
ympäri vuoden ja sinne lähetettyjen tulosten
on oltava virallisesti hyväksyttyjä kisalappuja.
Lisätietoa liigasta ja ramppikeilailusta löytyy
linkistä http://ikanbowler.com/online-league/
Kahvapallo
Henkilö, joka ei voi heittää normaalilla keilapallolla,
voi käyttää kahvapalloa. Pallossa oleva
vieteri vetää heiton jälkeen kahvan pallon
sisään ja näin pallo toimii radalla normaalin
pallon lailla. Kahvapallo soveltuu hyvin henkilölle,
joka ei voi laittaa sormia keilapallon
reikiin tai, jolla on sormissa huono puristusvoima.
Keilailu on mahdollista myös henkilölle,
jolla on käsiproteesi. Hänelle voidaan
räätälöidä pallon reikiin sopiva proteesi, joka
mahdollistaa heittämisen.
Valtakunnallista ja
kansainvälistä kilpailutoimintaa
ERITYISRYHMIEN KEILAAJILLA on vilkasta kilpailutoimintaa
sekä kotimaassa että kansainvälisillä areenoilla. Itse aloitin
kehitysvammaisten keilaajien valmentamisen yli 25 vuotta sitten.
Vuonna 2009 neljä vammaisjärjestöä, Suomen Kehitysvammaisten
Liikunta- ja Urheilu ry., Suomen Invalidien Urheiluliitto, Näkövammaisten
Urheiluliitto ja Elinsiirtoväki, yhdistyivät ja perustettiin
Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry. Tämän uuden
järjestön toiminta käynnistyi seuraavana vuonna 2010. VAU:n
keilailuvalmentajana olen tutustunut lähemmin myös näkövammaisten
ja elinsiirtoväen keilailuun.
Näkövammaiset pyörittivät omaa keilacupia 1990 -luvun
alkupuolelta lähtien ja nyt cupia alettiin pyörittää yhteisvoimin.
Myöhemmin mukaan ovat tulleet myös liikuntavammaiset. Cupissa
on kahdeksan osakilpailua ja lisäksi keväällä on SM–kilpailut.
Cupissa kaikki heittävät yhteisissä keskiarvon mukaisissa sarjoissa,
mutta SM-kilpailuissa jokaisella vammaryhmällä on omat sarjansa.
Kauden 2016-2017 aikana keilacupissa oli yhteensä 642 suoritusta
ja cupia kiersi 174 keilaajaa, joista 60 osallistui viidelle kierrokselle.
Pohjois-Suomessa on lisäksi oma Kalotti-cup, jossa on kolme
kilpailua.
Kehitysvammaisten Special Olympics Maailmankisat järjestetään
neljän vuoden välein eri puolilla maailmaa. Suomen keilailujoukkue
osallistui kisoihin ensimmäisen kerran vuonna 1995 USA:n
Connecticutissa. Seuraavat kisat ovat Abu Dhabissa vuonna 2019.
Maailmankisojen välissä on myös Eurooppa-kisoja. Kaikilta kisareissuilta
on tuotu useita mitaleita.
Näkövammaiset ovat osallistuneet sekä EM- että MM-kilpailuihin.
Ensimmäiset MM-kilpailut, joissa Suomi oli mukana, olivat
Helsingissä vuonna 2002. Tänä vuonna MM-kilpailut järjestettiin
Fukuokassa Japanissa. Suomea kisoissa edustaneista Petri Mäkivirta
sokeutui 21-vuotiaana. Keilailusta hän kiinnostui kahdeksan
vuotta myöhemmin. Hän käyttää heitossaan apuna suuntakaidetta
ja avustaja kertoo pystyyn jääneet keilat. MM-kisoissa Pete
on ollut yhteensä kuusi kertaa ja EM-kisoissa kahdesti. Fukuokassa
niin ikään Suomen joukkueessa pelannut Tuija Näsilä aloitti keilailun
vuonna 1994. Tuija ei tarvitse keilaamiseen apuvälineitä, hänen
urheiluluokituksensa on B2 eli vaikeasti heikkonäköinen. Tuija
tarvitsee avustajan kertomaan, mitä keiloja jää pystyyn avausheiton
jälkeen. Avustaja selvittää hänelle myös pallon käyttäytymistä
radalla. MM-edustuksia hänellä on seitsemän ja EM-kilpailuissa
hän on ollut mukana kaksi kertaa. Suomen joukkueessa Fukuokassa
keilasivat myös Esa Martikainen ja Mari Koskinen.
Kuurosokeilla on ollut toistaiseksi vain yhdet viralliset EM-kilpailut,
jotka olivat vuonna 2014 Bulgariassa. Näistä kisoista Suomi
saavutti neljä mitalia.
Elinsiirtoväellä on MM- ja EM-kilpailunsa joka toinen vuosi
vuorotellen. Dialyysissä olevat voivat osallistua vain EM-kisoihin.
Seuraavat EM-kilpailut keilataan vuonna 2018 Sardiniassa Italiassa.
MM-kilpailut järjestettiin tänä vuonna Malagassa Espanjassa
ja seuraavat kisat vuonna 2019 Newcastlessa Englannissa.
Molemmilla kisoilla on omat järjestönsä. Myös sydän- ja keuhkosiirron
saaneilla on oma EM-kisansa ja oma eurooppalainen
järjestönsä.
MARJALEENA LAAKKONEN
Erityiskeilailu
ei ole mitään
erityistä, vaan
aivan samaa
toimintaa kuin
normaalikin
keilailu, erilaisia
sovelluksia
käyttäen.