Mitä löytyy laukustasi
aloittelija, harrastaja ja pro?
Millä palloilla pelaat tällä hetkellä? Pitäisikö minunkin ostaa tuollainen? Kysymyksiä,
joihin törmään hyvin usein keilahalleilla, olen sitten kilpailemassa tai hallilla poraamassa
palloja. Tässä kysymyksiin hieman vastauksia.
ALOITTELIJALLE TAI harrastajalle suuresta
palloarsenaalista ei välttämättä ole hyötyä,
ellei yksiselitteisesti tunne omia välineitä.
Välinetuntemus yleensä kasvaa, mitä enemmän
kilpailee ja seuraa, mitä radalla tapahtuu.
Yritän tässä kirjoituksessa tuoda esille, mitä
aloittelijan, harrastajan tai huippu-keilaajan
pitäisi ottaa huomioon, kun lähdetään harrastamaan
keilailua.
Aloittelijalle
Ensimmäinen ja tärkein asia, kun lähdetään
poraamaan palloa, on, että se on tehty omien
mittojen mukaan. On mukavampaa harrastaa,
kun pallo on ”fitattu” omaan käteen. Kirpputoreilta
ja kavereiden nurkista varmasti löytyy
palloja ja ne voivat jopa tuntuakin siltä, että
niillä voisi keilata. Tässä kohtaa kannattaa
kuitenkin muistaa, että se löytöpallo on tehty
jollekin muulle, ei sinulle. Aloittelijan kannattaisi
lähteä liikkeelle halvemman pään reaktiivipalloista,
koska ne palvelevat parhaiten
aloittelijaa, sekä hinnan että käytettävyyden
kannalta. Kannattaa aina muistaa, että keilapallo
ei ole koskaan parempi kuin keilaaja.
Aloittelevana harrastajana et varmasti saa samaa
hyötyä kalliimman hintaluokan pallosta
kuin joku muu.
Aloittelijan pallotarve on 1-2 palloa. Halpa
reaktiivi ja paikkopallo. Muuta et tarvitse alkuun.
Reaktiivipallo ottaa rataan kiinni muovipalloa
paremmin. Tekniikan (mm. kierteen
opettelu on helpompaa) kuin tavallisella muovipallolla,
jonka kitka rataan on lähes olematon.
Paikkopallo on myös hyvä hankkia, koska
helpoin tapa nostaa omaa tasoaan on opetella
paikkaamaan. On helpompaa osua yhteen
keilaan kuin heittää kaksi kaatoa peräkkäin.
Kengät, mukavat ja tukevat. Ne auttavat
sinua saamaan hyvän tasapainon viivalla ja
heiton toistettavuus paranee. Laukku palloja
varten ja kaupasta mikrokuituliina öljyn
pyyhkimistä varten. Kun pyyhit öljyä pois
pallosta heittojen välissä, pallo ei ehdi imemään
itseensä öljyä. Tällä saat myös kasvatettua
pallon käyttöikää.
20 | KEILAAJA
Harrastajalle
Harrastajalle, joka aktiivisesti kilpailee eri halleissa
riittää yleensä 4-6 pallon setti. Tämä setti
pitäisi minun mielestäni koostua seuraavan
tyyppisistä palloista:
1. Paikkopallo
2. Ensimmäisenä kassista vedettävä pallo, kutsutaan
sitä myös bench mark ball. Tämä on
suosikkipallosi. Pallo on yleensä monikäyttöinen,
helposti rullaava eli pyörivä, mutta jaksaa
tehdä hieman perälläkin koukkua. Kaksi muuta
palloa pitäisi valita tämän pallon ympärille.
3. Liukuva pallo. Kun rata alkaa kuivua ja
suosikkipallosi alkaa koukata liikaa, otat pallon,
joka ei pyöri yhtä paljon. Saat pallon taas
liukumaan ja pystyt pelaamaan rataa. Pallo
säästää enemmän energiaa perälle ja tekee
vielä terävän koukun.
4. Kääntyvä pallo runsaalle öljylle. Kun tuntuu,
että öljyä on pitkälle ja paljon, tarvitset
palloa, joka ottaa rataan kiinni. Pallo on ehkä
himmeäpintainen ja tekee tasaista liikettä
radalla. Saat pallon reagoimaan ja pysymään
radassa kiinni. Pallo ei ehkä käänny paljoa,
mutta pallon ja radan välinen kitka auttaa
keiloja kaatumaan paremmin.
Huippukeilaajan välineistö
Huippukeilaajan välineistö on hyvin saman
tyyppinen kuin harrastajalla, mutta lähtökohtaisesti
laajempi. Palloja yleensä kuljetetaan 6-9
turnauksissa ja laajalla setillä pyritään karttamaan
myös radan muutokset, kun hoitoöljy
kuluu radalla. Pallomäärän olisi katettava kaikki
tarvittavat reaktiot ja, kun tähän vielä lisätään
monipuolinen irrotus, pystytään teoriassa
pelaamaan samalla setillä kelillä kuin kelillä.
1. Paikkopallo
2. Uretaani- tai vähän viuhkaa tekevä reaktiivipallo
lyhyille tai kuiville olosuhteille.
3. Bench mark ball ja tästä mahdollisesti toinen
samantyylinen tai sama pallo eri porauksella.
4. Voimakas tasaista liikettä tekevä himmeäpintainen
pallo runsaalle öljylle.
5. Voimakas tasaista liikettä tekevä kiiltäväpintainen
pallo.
6. Hyvin loppuvoimakas pallo, kun rata alkaa
muuttua ja öljy siirtyy perälle.
TEKSTI JA KUVA JARI RATIA