ELÄKELIITON IISALMEN paikallisyhdistykseen
perustettiin keilailukerho seuraavan
vuoden alussa ja kerhon vetäjäksi lupautui
Annukka Ryhänen. Nykyään Eläkeliiton Iisalmen
paikallisyhdistyksen 114 keilailun harrastajaa
kokoontuu joka maanantai keilahalli
Pelixirin radoilla.
Runsaasta sadasta viikoittain keilaavasta
eläkeläisestä naisia ja miehiä on suurin piirtein
saman verran. Viesti toiminnasta on kulkenut
tehokkaasti puskaradion välityksellä,
eikä toimintaa ole tarvinnut juuri mainostaa.
Eläkeliiton liikuntatoiminta on useimmiten
vertaisohjaajavetoista ja myös Iisalmessa uusia
tulokkaita opastaa aina alkuun kokenut
keilaaja. Joukossa on myös rekisteröityneitä
keilaajia, jotka ovat hyvin ”sulautuneet” tavallisten
harrastajien porukkaan ja auttaneet
keilailun nikseihin tutustumisessa. Kuri keilaringissä
on tiukkaa ainoastaan siinä, että
jokaisen pitää ilmoittaa poissaolostaan. Heittoradat
arvotaan kortilla, joten heittokaverit
vaihtuvat joka kerta.
Säännölliseksi keilaaminen on Eläkeliiton
Iisalmen paikallisyhdistyksessä muodostunut
hyvän porukan ja ryppyotsattomuuden vuoksi.
Maanantainen touhu ja tohina keräävät usein
uteliaita katseita, ja moni tulee paikan päälle
kyselemään mahdollisuutta liittyä mukaan.
Joukkoon pääsee liittymällä Eläkeliiton Iisalmen
yhdistykseen ja tulemalla maanantaina
keilahallille.
Mielenkiintoa keilaamiseen on lisätty
tarjoamalla kahvit neljästä perättäisestä kaadosta
ja pullakahvit viidestä kaadosta. Lisäk-
10 | KEILAAJA
– Monta kertaa joutuu keskeyttämään
hyvän jutun, kun heittovuoro painaa päälle.
Keilailu on kuin tauti, joka ei heittämällä parane
– tuntuu vain pahenevan. Jotkut selviytyvät
kerta annoksella viikossa. Pahemman
tartunnan saaneet yrittävät saada huojennusta
heittelemällä useammin, Granqvist hymyilee.
– Kerhoihin mahtuu vielä uusia jäseniä. Jos
ei ossoo ennestää, nii kyllä opettajissa löötyy.
Myö neovvotaan minnekkä päen pallo pittää
laettoo mänemään. Aluks on luojassa, kuatuuko
keeloja vae männöökö rännii. Tervetuloa
mukkaan mukavaan harrastukseen. On tämä
parempi kuin terkkarin jono.
si silloin tällöin pidetään ”punaisen keilan
tärpit”, jossa ykköskeilan ollessa punainen
saa jo kolmella perättäisellä kaadolla kahvit.
Keilakerhon alkuunpanijat Martti Granqvist
ja Kyllikki Rytkönen ovat lahjoittaneet toimintaan
kiertopalkinnot sekä naisille että
miehille. Vuosittain on kilpailtu yhdistyksen
mestaruudesta ja mukavasti ovat kiertopalkintojen
laattaan voittajien nimet vaihtuneet.
Lisäksi vuosittain Eläkeliiton Kiuruveden
yhdistyksen kanssa kisaillaan ystävyysottelu
ja aktiivinen keilakerho vierailee joka vuosi
lähipaikkakuntien keilahalleilla – onpa käyty
Oulussakin asti!
Iisalmen yhdistys sai järjestettäväkseen
Eläkeliiton ensimmäiset valtakunnalliset keilailun
mestaruuskisat vuonna 2015. Valtakunnalliset
kisat ovat tänä vuonna lokakuussa
Seinäjoella. Iisalmesta on lähdössä Seinäjoelle
viisi miesten ja kaksi naisten joukkuetta. Ensin
tietysti joudutaan järjestämään karsinnat
oman yhdistyksen harrastajien kesken. Bussiin
on aina lähtenyt mukaan myös hienot
kannustusjoukot.
Parempi radoilla
kuin terkkarin jonossa
– Keilailu sopii lähes kaikille. Monella on selkä
jäykkänä, toisilla taas polvet ovat riekaleina
ja olkapäätkin ovat sökönä. Heittotyylin itse
kukin kehittää vartalolleen sopivaksi. Siinä
hienoudet jäävät taustalle. Kaikki heittävät
taitojensa ylärajalla. Olipa sitten tavoitteena
sadan tai kahden sadan pisteen raja rikottavana,
Martti Granqvist kertoo.
Iisalmessa yli
sata eläkeläistä
kokoontuu
viikoittain hallille
omalle keilailutunnille.
Kyllikki Rytkönen on innokas keilaaja ja puuhanainen, hän on toinen Keilakerhon alkuunpanijoista.
”Pahemman tartunnan saaneet yrittävät saada
huojennusta heittelemällä useammin”, Martti
Granqvist veistelee.