Jukolan Pojat vietti 100-vuotisjuhliaan Helsinkiläinen Jukolan Pojat, tuttavallisemmin JP, vietti maaliskuussa 100-vuotisjuhliaan. Keilailu tuli osaksi seuran toimintaa vuonna 1937, mistä asti JP on ollut aktiivinen toimija helsinkiläisessä keilailuyhteisössä. TEKSTI: JUHANI MELLIN / SEIJA LANKINEN, VKUVAT: ELIAS ANDERSSON JA JUHANI MELLIN uonna 1917 liha-alalla työskentelevät 34 | KEILAAJA miehet totesivat tarvitsevansa urheiluseuran, jonka suojissa ja johdolla voisivat pitää huolen fyysisen kuntonsa säilyttämisestä ja sen parantamisesta. Seuran perustava kokous pidettiin maaliskuun 23. päivänä 1917. Puheenjohtajaksi valittiin kauppias J.H. Seppälä ja sihteeriksi kauppias Edvard Halme. Kokouksessa oli mukana seitsemän puuhamiestä, mistä tuli mieleen Aleksis Kiven romaani "Seitsemän veljestä" ja siitä seuran nimeksi johdateltiin Jukolan Pojat. Helsingin Lihakauppiaiden Yhdistyksen johtomiehet tulivat mukaan seuran "kummeiksi". Alussa ohjelmassa oli voimistelu ja kaikenlainen yleisurheilu, eikä hiihtoakaan unohdettu. Vuonna 1924 mukaan otettiin palloilulajit, joista etenkin jääpallossa päästiin pitkälle Ilmari Ruoholan johdolla. 1928 lajeihin liitettiin paini ja nyrkkeily, mutta niiden kausi jäi lyhyeksi, kun Sulo Suvanto vetäytyi ja kauppias Evert Mäntynen kuoli. Keilailun syntysanat Jukolan Pojissa lausuttiin vuonna 1937. Seuran keilailutoiminnassa Arvi Tikkanen oli kaikki kaikessa runsaat 20 vuotta. Hänen innostuksensa ansiota on muun muassa se, että JP oli 1950-luvulla maamme mieslukuisin keilaseura. JP:n ensimmäinen kunniapuheenjohtaja oli J.H. Seppälä ja toinen W.A. Piekkola, ja heidän jälkeensä Vilho Lahtinen ja Kalle Paula. Nykyinen kunniapuheenjohtaja on Reijo Bamberg. Kunniajäseneksi kutsuttiin vuonna 1967 suurliikemies A.J. Aarnio, jonka taloudellinen tuki oli huomattavaa. Sota vei JP:sta sankarivainajina 58 jäsentä eli todella suuren uhrauksen seura maamme puolesta joutui antamaan. JP:n 30-vuotisjuhlissa muut helsinkiläiset seurat esittivät toivomuksena, että JP vähentäisi uusien jäsenten ottoa, kunnes Helsinkiin saadaan lisää keilaratoja. Ratatarjonta parani, kun Urheilutalon halli avattiin vuonna 1961 ja Ruusula 5 kaksi vuotta myöhemmin. Suurin helpotus ratapulaan saatiin vuonna 1973, kun 36-ratainen Talin valmistui. Yli 60 suomalaista keilaajaa teki huvi- ja opintomatkan Amerikkaan vuonna 1959. Heistä 14 oli JP:n porukkaa. Siellä nähtiin uutuutena amerikkalainen pelitapa, joka sitten pikkuhiljaa sai jalan sijaa myös Suomessa. Vuodesta 1976 alkaen seuran ainoa laji on ollut keilailu, kun koripallo ja kaikki muut lajit lopetettiin. JP:n keilamestaruudesta pelattu 1946 alkaen. Mestaruuden on saavuttanut 33 pelaajaa. Heistä näkyvimmin esiin Pentti Böhling 13 mestaruudella, jotka ovat tulleet neljällä eri vuosikymmenellä, 1980-2010. Keilaseurat elivät kukoistuksen aikaa 1990-luvulle asti. Harrastajia oli enemmän Jukolan Poikien kunniapuheenjohtaja Reijo Bamberg.
KEILAAJA | 2017 • No2
To see the actual publication please follow the link above