Jäsenmäärä kääntyi nousuun Ruotsissa Rekisteröityjen keilaajien määrä on sekä meillä Suomessa että Ruotsissa laskussa vuosi toisensa perään. Nyt länsinaapurimme on saanut käyrän kääntymään nousuun. Ei mitenkään jyrkästi, mutta kuitenkin oikeaan suuntaan. Ruotsissa on aina ollut enemmän rekisteröityjä keilaajia ja myös pudotus on ollut ajoittain melko jyrkkää. Huippuvuosi jäsenistön määrässä naapurissamme oli 1982. – Rekisteröityjen keilaajien määrä oli Ruotsissa 32.048 vuonna 1982, minkä jälkeen jäsenmäärä on ollut tasaisessa laskussa, kertoo Lena Sulkanen Ruotsin Keilailuliitosta. Kymmenen vuoden välein lukemat ovat sitten olleet 26.481 vuonna 1991, 22.826 vuonna 2001 ja 17.559 vuonna 2011. Pudotus on ollut siis huimaa, pahimmillaan yli 5000 jäsenen verran vuosikymmenen aikana. Kaikkiaan jäsenmäärä on pudonnut tuosta huippulukemasta 14.489 jäsenellä. Vertailuna SKL:n jäsenmäärien muutokset samoilta ajoilta. Kevään 1982 jälkeen kevääseen 1991 jäsenmäärä meillä kasvoi 4454 jäsenellä kaikkien aikojen huippulukemaan 20.112. Kevääseen 2001 mennessä kymmenessä vuodessa meiltä katosi 5.951 jäsentä. Sen jälkeen pudotus on ollut meillä maltillisempaa, toki tietenkin oli paljon vähemmän, mistä pudota. Keväällä 2011 SKL:ssa oli 12.894 rekisteröityä keilaajaa, 1.267 vähemmän kuin vuosikymmen aikaisemmin. Vuoden vaihteessa 2017 meillä oli rekisteröityjä keilaajia 10.251. Länsinaapurissamme jäsenmäärä käväisi vuonna 2016 lukemassa 16.126, mutta nyt käyrä on kääntynyt ylöspäin. Tällä hetkellä jäseniä on noin 16.300. – Käsittääkseni meillä on ollut ja on aika samanlaiset ongelmat. Toivon, että kasvu jatkuu, tavoitteenamme on päästä takaisin huippuun seuraavien 5-10 vuoden aikana. Toivomme myös, että kasvua tämän vuoden loppuun mennessä olisi viime vuodelta 7-10 prosenttia, Ruotsin Keilailuliiton puheenjohtaja Ulf Sjöblom kertoo. SKL:n puheenjohtaja Perttu Jussila on vahvasti sitä mieltä, että rakenteita tulee keventää. – Johan tässä on todettu jäsenmäärien pienenevän jatkuvasti. Samaisten asioiden kanssa painivat miltei kaikki järjestöt, koska pääasiassa ne ovat rakenteeltaan kivikautisia ja byrokraattisia. 42 | KEILAAJA Ihmiset toivovat vapaa-ajaltaan nimenomaan vapautta, helppoutta ja mahdollisuuskeskeisyyttä. Aika harva järjestö tarjoaa näitä, vaan tuntuu siltä, että suorastaa nautitaan hitaasta ”pykäläkeskeisyydestä”, Jussila toteaa. Ruotsissa, kuten meilläkin, on mietitty kuumeisesti, millä rekisteröityjä keilaajia saataisiin lisää lajin pariin ja aktiiviharrastajiksi. – Rekrytoimme kokopäivätoimisen henkilön, joka keskittyy ainoastaan keilahallien ja seurojen tukemiseen, Sjöblom kertoo. – Hän on suoraan yhteydessä alueisiin ja keilaseuroihin. Hän kehittää materiaalia, jota he helposti voivat käyttää ja soveltaa omaan työhönsä. Meillä on myös nettisivu, joka keskittyy ainoastaan rekrytointiin, kuten myös facebook-ryhmä, jolta saa vinkkejä ja ohjeita, Lena Sulkanen täydentää. Ruotsissa on lanseerattu myös samanlainen kevyempi harrastajalisenssi, joka meilläkin on nyt toista kautta mahdollisuus saada. – Me tarjoamme keilailulisenssin, jolla voi pienemmillä kustannuksilla aloittaa kevyen tason pelaamisen kilpailuissa ja liigassa. Halleihin on perustettu myös yleisseuroja, joihin kaikki uudet keilaajat voivat rekisteröityä. Hallit ovat mukana kampanjoinnissa tarjoamalla lapsille ilmaista keilailua kesäaikana sekä starttipaketteja, joilla tietyn ajan lajia jatkavat saavat pallon, kassin ja kengät edullisesti, Sjöblom valottaa. – Avainsana on helppous. Tavoitteena tehdä reitti keilailun pariin vaivattomaksi kaikissa ryhmissä, lapsista eläkeläisiin ja huipuista paraurheilijoihin. Valtakunnallinen liitto ei voi tehdä jäsenhankintaa, vaan sitä pitää tehdä keilahalleissa ja seuroissa. Tämä tarkoittaa, että meidän pitää tukea niitä ja tuoda esiin ajatuksia (ehdotuksia, toimintatapoja), joita ne voivat käyttää paikallisessa jäsenhankinnassaan. Minusta olemme saaneet muutoksen aikaan, mutta tarvitaan jatkuvasti kovaa työtä tuon suunnan yllä pitämiseksi, Sjöblom päättää. Ruotsin Keilailuliitto tarjoaa tällä hetkellä kolmea erilaista keilailulisenssiä. – A-lisenssi kattaa kaiken toiminnan, kaikilla tasoilla. B-lisenssin omaavat saavat pelata turnauksia ja sarjoja paikallisalueilla, Tlisenssillä voi osallistua turnauksiin kaikkialla Ruotsissa, mutta ei sarjakeilailuun, Lena Sulkanen listaa. Perttu Jussila näkee viestit Ruotsista positiivisina signaaleina myös meille. – Ruotsin aikaansaannokset luovat uskoa tulevaan, koska mekin olemme työstämässä kunnollista ensilisenssiä, jotta kynnys liittyä olisi matalampi. Kun on olemassa halvempi ja yksinkertaisempi ensilisenssi, tarjoaa se luonnollisesti paikalliselle toimijoille paremmat edellytykset rekrytointiin. Yhtäältä on ikävää tulla jälkijunassa, mutta toisaalta on hyvin kannustavaa huomata, että samanlaiset ajatukset ovat jo toisaalla kantaneet hedelmää. Lisäksi paikallisella tasolla on otettu ajatus ensilisenssistä riemulla vastaan, Jussila linjaa. TEKSTI: SEIJA LANKINEN ”Ruotsin aikaansaannokset luovat uskoa tulevaan, koska mekin olemme työstämässä kunnollista ensilisenssiä.” Ruotsin Keilailuliiton puheenjohtaja Ulf Sjöblom.
Keilaaja | 1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above