KEILAAJA | 5 konloppuisin. Kyse on siitä, miten saada näistä ihmisistä edes osa innostumaan lajista hiukan enemmän ja sitä myöten liittymään paikalliseen seuratoimintaan. Minusta ratkaisu piilee aikuisissa. Heissä, jotka ovat työelämässä tai aivan sinne siirtymisen kynnyksellä. Meidän tulisi tarjota hallien kanssa esimerkiksi haaste- ja firmakeilailua tai muita kuin kuuden sarjan kilpailuja, joilla saataisiin aikuisia houkuteltua kilpailutoimintaan. Pitää muistaa, että puhun tässä nyt oman alueeni näkökulmasta, Suomessa on varmasti paikkakuntia, joissa edellä mainittu toimintatapa on jo vahvasti olemassa. Medianäkyvyys: Me kaikki tiedämme, miten vähän televisiosta tulee vuosittain keilailua, eikä lajimme näkyvyys ole printissäkään kovin kummoinen. Tarvitsemme mielestäni voimakkaan strategian ja toimet keilailun näkyvyyden lisäämiseksi. 2. Oman hallitustyöskentelyn osalta ensimmäinen asia on syvempi tutustuminen organisaatioon, toimintakenttään ja ”pelisääntöihin". Tärkeää on myös tutustua keskeneräisiin hankkeisiin ja suunnitelmiin, jotta voi sukeltaa niihin mukaan. Kolmantena edellisiä sivuten on tiedonhankinta nykyisiltä tai entisiltä hallituksen jäseniltä ja kentältä SKL:n kehittämiseen liittyvistä ajatuksista. Asioita tulee sitten työlistalle luonnostaan myöhemmin. 3. Ennen kaikkea avointa ja reilua ajatuksenvaihtoa. Kuunnellaan kaikkien mielipiteet avoimella mielellä. Lisäksi odotan päätösten huolellista harkintaa, mutta kun ne on tehty, niin sitten jämäkkää toimeenpanoa. Mutta hienoa siinä on se, että tuo edellä mainitun toteuttaminen on vain meistä itsestämme kiinni. Jari Kallio, 54 Keilannut vuodesta: 1975 Keilaseura: TKK Parhaat keilailusaavutukset: Se, että otin juniorin (Jesse) mukaan keilahallille. Keilailun järjestötoiminnassa: Jämsänkosken Keilaajat ry:n hallituksessa noin 12 vuotta, SKL:n liittovaltuustossa 2004-2006. 1. Ikuinen ongelma, johon ei ole helppoja vastauksia. Kynnys rekisteröitymiseen helpommaksi, kilpailuja myös ei rekisteröityneille tai mahdollisuus osallistua kilpailuihin jne. 2. Mielestäni uuden hallituksen pitää porukalla linjata asiat työlistalle ja alkaa työstää niitä. Ensimmäisenä mieleen tulee kuitenkin yhteistyön tiivistäminen paikallisliittojen ja keilahalliyrittäjien kanssa, jotta saadaan enemmän myös kentän näkemyksiä kuuluviin. 3. Odotan, että avoimesti ja rohkeasti pystyisimme uudistamaan nykyistä toimintaa. Jani Koivukangas, 30 Keilannut vuodesta: 2008 Keilaseura: PeKeTeam Parhaat keilailusaavutukset: Provalmentaja, Tulevaisuuden ryhmä, työskentely huippukeilaajien alaisuudessa (Sami Konsteri ja Antti-Pekka Lax), joitain keilailullisia onnistumisia radalla. Keilailun järjestötoiminnassa mukana: Rauman Keilailuliiton kilpailu- ja koulutustoimikunnan jäsen 2011-2016, RKL:n hallituksen jäsen 2013-2015, keilaseura Klotin turnausjohtaja 2012-2016, Klotin hallituksen jäsen 2014- 2016 ja puheenjohtajana 2015-2016. 1. Omalla toiminnallani olen pyrkinyt järjestämään kursseja/ kerhoja pienryhmille ja innostuttamaan lajin pariin. Samalla kaavalla jatkaisin. Mitä enemmän tarjontaa vasta-alkaneille on tarjota, sitä enemmän mahdollisia pidempiaikaisia lajin harrastajia saadaan jäämään. Vanhempia konkareitakaan ei saa jättää huomioimatta. Heidän jo mukana olollaan on suuri merkitys ja heistä on pidettävä kiinni. Meidän tulee tarjota heille jotain, jolla mielenkiinto säilyy ja halu harrastaa. Tarjolla on jo nyt vaikka ja mitä. Nämä totta kai omalla alueella omasta toimesta. Näitä toimintamalleja jakamalla ja innostamalla muiden alueiden toimijoihin saadaan mahdollisesti tarjontaa kaikille tasosta riippumatta. 2. Harrastajalisenssi, lajin näkyvyys sekä keilahallien ja liittojen yhteistyö. Harrastajalisenssi on saatu jo esille. Se on hyvä juttu, mutta sitä tulisi kehittää, sillä liian vähän se on tuonut uusia harrastajia. Pitää pohtia tämän houkuttelevuutta. Lajin näkyvyys: Valitettavan vähän keilailua on saatu medioissa näkyviin. Enenemissä määrin muutamien keilaajien osalta toki, mutta näkyvyyttä voisi olla vieläkin enemmän. Keilailun keskustelupalstalla nimimerkki Glove oli tuonut esille hyviä ajatuksia. Näitä voisimme yrittää hyödyntää ja tutustua livelähetyksen luomiseen, josta muutamilla seuroilla onkin jo kokemusta. Yhteistyö hallien ja liittojen välille. Fakta on se, että suurin osa halleista on yrittäjäpohjaisia. Yrityksen tulee tulla toimeen niin, että voi tarjota mahdollisimman hyvää palvelua asiakkaille. Palvelun hyvyyteen vaikuttaa ansiotyötä tekevien lukumäärä ja hyvinvointi. Nämä kulut muiden kulujen joukossa vaikuttavat yrittäjän ja yrityksen hyvinvointiin. Hyvinvoivan yrityksen on helpompi tehdä yhteistyötä paikallisliiton kanssa. 3. Aikaansaannoksia ja hyvää tekemisen meininkiä. Jari Kumpulainen, 49 Keilannut vuodesta: 1997 Keilaseura: Diamond Club (DC) Parhaat keilailusaavutukset: Ne ovat vielä edessäpäin. Keilailun järjestötoiminnassa: Oulun Keilailuliiton hallituksessa noin kymmenen vuotta ja kilpailuvaliokunnassa noin kuusi vuotta. 1. Jäsenmäärän nostaminen 25 vuoden laskun jälkeen on tärkein asia. Sitä ei kuitenkaan voi hallituksesta käsin muuttaa ilman jäsenliittojen ja seurojen aktiivisuutta. Heille meidän tulee tarjota jotain "uutta porkkanaa", joka lisää innostusta jäsenhankintaan. Toki on muistettava, että tämä asia on monilla paikkakunnilla hoidettu erinomaisesti. 2. Juniori-ja nuorisokeilailuun panostaminen muita ikäryhmiä unohtamatta, mikä taas vaikuttaa jatkossa myös edellä mainittuun jäsenmäärään. Kilpailujen lisääminen, joissa keskenään pelaisivat saman tasoiset ja ikäiset keilaajat. Valtakunnansarjapelien uudistaminen nopeampaan ja siten kiinnostavampaan suuntaan. 3. Hallitus vaihtui suurelta osin, joten odotan uusia ajatuksia puheenjohtajalta ja jäseniltä keilailun kehittämiseksi. Innolla ja mielenkiinnolla odotan tulevaa. Sami Lehtimäki, 41 Keilannut vuodesta: 1989 Keilaseura: SQB Bowlers Parhaat keilailusaavutukset: Ehdottomasti parhaat olleet liiton kasvava jäsenmäärä ja erityisesti uudet juniorit. Henkilökohtaisina 824 / 3 sarjaa ja neljä 300-sarjaa. Keilailun järjestötoiminnassa: Seinäjoen Keilailuliiton puheenjohtaja vuodesta 2013 alkaen. 1. Meidän täytyisi yhteistyöllä viedä keilailua ”joka kotiin”, koska keilailua voivat harrastaa kaikki, ikään, kuntoon tai sukupuoleen katsomatta. Teemapäiviä, esim. perhe-, nais- tai juniorikeilailua sopuhintaan. Mainostusta ja aktiivisuutta hymyssä suin. 2. Avoimuus koko kentälle. Mielestäni avoimuus ja avoin keskustelu ovat olleet ainakin minulla ratkaisevana tekijänä monessa keilailuun liittyvässä asiassa. Enenevässä määrin näkisin, että jokaisella keilaajalla, jokaisella hallilla ja jokaisella liitolla alueesta riippumatta pitää olla mahdollisuus vaikuttaa ja esittää ajatuksensa liiton päättäjille. Joskus sieltä tulee jotain uutta ja upeatakin. >>
Keilaaja | 6 • 2016
To see the actual publication please follow the link above