Page 7

Keilaaja 5 | 2016

KEILAAJA | 7 Pasi Uotila keilasi 100. kolmesatasensa LOKAKUUN ALKUPUOLELLA RANKINGTURNAUKSEN voittajana uransa sadatta 300-sarjaa miettinyt Pasi Uotila saavutti tuon unelman 14. lokakuuta Talissa. Tuohon saavutukseen ei ole kukaan muu eurooppalainen yltänyt, ei edes lähelle. Vaikka 300-sarjan merkitys on nykykeilailussa täysin erilainen kuin se oli esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten, on sen saavuttaminen suurimmalle osalle keilaajista edelleen unelma. Pasi Uotila, Ailec Helsinki, on pudotellut täydellisiä sarjoja tämän tästä ja niiden merkityskin on supistunut lähes kerta kerralta. Kunnes hän sai sen 99. täysosumansa urallaan, koska seuraava olisi se sadas täysosuma ja sillä taasen olikin jo uusi merkitys. Rankingin jälkeen Pasi oli pelaamassa Masalassa ja sieltä jo odoteltiin sitä sadatta. Ei tullut. Mutta perjantaina 14. päivä tuli, Talissa heti kuuden sarjan kilpailun ensimmäiseen sarjaan rataparilla 17-18. Aivan joka päiväistä herkkua 300-sarjat eivät ole Suomen ennätysmiehellekään, sillä sadan keräämiseen meni hieman yli 20 vuotta. Ensimmäisen 300-sarjansa Pasi Uotila keilasi 10.9.1996. Hauska yhteensattuma on, että myös uran ensimmäinen täysosuma tuli Talissa. – Hyvät tunnelmat, onhan nämä virstanpylväitä, Pasi tuumasi sadannen täysosuman jälkeen ja kertoi, että ei viimeisiäkään sarjan heittoja jännittänyt. – Erilainen tilanne, mutta ei jännittänyt. Olihan tämä ihan eri kuin tehdä se 99., Pasi mietti. Eikä se Pasin peli muutenkaan huonosti mennyt, kuuteen sarjaan tuli 1546. Uran ensimmäinen 300-sarja on hieman yli 20 vuoden takaa, mutta yhä muistissa. – Muistan sen kyllä hyvin. Se oli joku Talin finaali ja heitin siinä oman ennätyksen 1552 kuuteen sarjaan. Se oli myös faijan (Ailo Uotila) kuuden sarjan ennätys. Se oli kai neljäs sarja, ensimmäinen oli 180 ja jotain, Pasi muisteli. – Talissa oli silloin ne punaiset muovituolit, Kimmo (Lehtonen) oli finaalissa mukana ja Pickle (Pekka Lundström) toimitusjohtajana Talissa. Pallo oli Brunswickin musta Danger Zone, Pasi kertasi. Muistakin täysosumista jokunen on jäänyt paremmin mieleen. – Ne tietenkin, mitkä ovat tulleet erikoiskilpailun pudotuspeleissä. Masalassa ja Sky Bowlingissa olen voittanut loppuottelun 300-sarjalla. Ja tietenkin MM-kilpailujen 300-sarja vuonna 2011. Kun Paavo Grönmark vuonna 1985 keilasi kaksi 300-sarjaa samassa kilpailuissa, monilla tahoilla povattiin, että sitä ei tulla toistamiseen näkemään, ei ainakaan seuraavien sadan vuoden aikana. No, metsään meni se povaus. Suomessa on tilastoitu näitä ”erikoisuuksia” vaikka kuinka ja paljon. Pasi Uotila keilasi ensimmäisen kerran urallaan kaksi 300-sarjaa samassa kilpailussa 1.10.2006. Liki kymmenen vuotta ensimmäisen 300-sarjansa jälkeen ja kymmenen vuotta ennen nyt tilastoitua sadatta täysosumaansa. Kaikkiaan Pasi on keilannut kaksi kolmesatasta samassa kilpailussa nyt jo seitsemän kertaa. Nyt, kun sata on täynnä, 300-sarjoilla ei varmastikaan ole enää Pasille suurta merkitystä. Muita tavoitteita toki riittää. – Ei näissä kolmesatasissa enää ole mitään erikoista saavutettavaa, mutta tietenkin tavoitteena on nyt neljäs peräkkäinen Ranking-voitto. Se olisi kova juttu, vaikka tuskin tulee, Pasi mietti. – Mutta ainahan se tietenkin Talissa on mahdollista. Olen nyt oppinut sen, millä pallolla siellä saan keilat parhaiten lähtemään, Pasi päätti. Sitä neljättä peräkkäistä voittoaan hän hakee marraskuun 12. päivä, kun pelataan Talissa tämän kauden toinen Ranking-turnaus. TEKSTI JA KUVA: SEIJA LANKINEN Liigatulokas TPS pähkinänkuoressa Liigatulokas TPS on nuorten ja ennakkoluulottomien miesten joukkue. Harvoin, jos koskaan, liigatulokas nousee heti sotkemaan vanhojen konkarijoukkueiden kuvioita ja ottaa paikan sarjataulukon kärkipäästä. TPS niin kuitenkin nyt on tehnyt. Kotikierroksella Kupittaalla TPS oli kuudes ja toisen kierroksen jälkeen toinen samalla pistemäärällä kuin kärkijoukkue TKK. Sattumalta ei tällaista joukkuetta ole kokoon saatu. – TPS:n nykyinen joukkue on hankittu lähestulkoon suunnitelmallisesti Jere Oksanen, Jarno Marjakangas, Aleksi Rantala ja Henry Laine pelasivat jo pari vuotta sitten ykkössarjassa Tepsin riveissä ja sitten, kun me Samun (Valaranta) kanssa päätettiin lähteä Giantsista, tuli Jereltä kyselyä kiinnostaisiko tulla nostamaan Tepsiä yhdeksi Suomen parhaista keilaseuroista ja päätettiin lähteä mukaan, joukkuetta kipparoiva Jesse Kallio kertoo. – Täksi kaudeksi saatiin täsmävahvistukseksi Juuso Rikkola, kun Pinjets päätti luopua liigapaikasta. Meillä ei ole vaatimuksia seuraan pääsyyn ja liigaporukan kanssa mennään sillä idealla, että parhaat pelaavat, Kallio taustoittaa. Pelaajien vahvuudet Jesse ja Samu: Vasenkätisyys ja paikkaaminen Jere: Hyvät joukkuekaverit Juuso: Pallon teho ja periksi antamattomuus Aleksi: Motivaatio ja halu kehittyä Jarno: Pitkäjänteisyys ja leppoisa meininki Henry: Paineen alla parhaimmillaan. Menestyksiä Pisimmän meriittilistan porukasta on ehtinyt itselleen hankkimaan juuri Jesse Kallio. Hänellä on junioreiden EM-kilpailuista single-, all events ja parikulta sekä joukkuepronssi. SM-liigasta Jessellä on värisuora ja SM-kilpailuista joukkuekulta ja -hopea. Samu Valarannan hienoin saavutus on nuorten MM-kilpailujen all eventspronssi. Lisäksi hänellä on junioreiden EM-joukkuehopea, SM-liigakulta sekä kaksi hopeaa ja pronssia, henkilökohtainen SM-hopea, kaksi SM-joukkuekultaa, SM-parikulta ja hopea. Henry Laine on saavuttanut junioreiden EM-kisoista pari- ja joukkuekultaa. Jarno Marjakankaalla on nuorten MM-joukkuehopea ja -pronssi, Juuso Rikkolalla junioreiden EM-joukkuepronssi. Jere Oksasella ja Aleksi Rantalalla arvokisamitaleja ei ole. Ei vielä.


Keilaaja 5 | 2016
To see the actual publication please follow the link above