KEILAAJA | 37 He haluaisivat vähän erilaista etkoilupaikkaa ja me pystymme tarjoamaan koulun lähellä keilailua ja biljardia. Ajattelen ennemminkin niin, että palveluntarjonta tulee automaationa. On uusi biljardipöytä ja pelikoneita. Jos kahvila on aneeminen ja sairaalatyyppinen, ei sinne kukaan jää. Eihän paikoissa, missä ihmiset käyvät istumassa, ole mitään erikoista. He vaan tykkäävät atmosfääristä ja meillä on pyrkimys luoda atmosfääri, missä ihmiset viihtyvät ja toteuttaa tapahtumia, missä ihmiset viihtyvät, Jussila täydentää. – Keilahalli ei ole pelkkä keilailuharrastajien harjoitteluhalli. Haluamme tehdä keilahallista monipuolisen toimintakeskuksen, missä kuka vain voi viettää hauskaa aikaa, hän jatkaa. Uusista System300 radoista ei vielä ole paljoakaan kokemusta, mutta Jussila on luottavainen. – Katsaus on toistaiseksi lyhyt, mutta meillä ennen tuli kaikilla palloilla koko radan banaani ja nyt on selkeitä eroja. Toistaiseksi olen tyytyväinen, ennen siellä menivät kaikki pallot suurin piirtein samalla tavalla. Perttu Jussila on toiminut Tampereen Keilailuliiton puheenjohtajana reilut kahdeksan kuukautta. Hän on aktiivinen toimija, joka ei pelkää tarttua isoihinkaan haasteisiin. – Olen eräänlainen puskutraktoripersoona. Minulla on vahvoja visioita ja olen aika määrätietoinen, jos minulla on asioita, joita haluan saavuttaa. Nyt en ollut niinkään isossa roolissa rataremontissa, koska se oli jo pitkälti hoidettu, mutta muissa remonteissa minulla oli aika vahvat ajatukset, mihin suuntaan tullaan menemään. Uusi maski opiskelijoiden työnä Tammikuussa 2016 lähetettiin Tammerkosken lukion kuvaamataidon opettajille kysymys, löytyisikö koulusta halukkaita ja osaavia opiskelijoita isoon projektiin? Kaksi innokasta löytyi, toisen vuoden opiskelijat Aarni Kapanen ja Esa Artkoski. Annoimme ohjenuoraksi, että kuvassa olisi Tampereen silhuettia sekä keilailua jollakin lailla. Eli lähes käytännössä vapaat kädet. Suunnittelu aloitettiin heti. Aarni Kapanen luonnosteli työn ja suurensi sen sentin tarkkuudella. Hän piirsi ääriviivat levyille. Käytännön hommiin päästiin kesäkuussa, kun maalit saatiin perille. – Ennen maalauksen aloittamista piti laskea, paljonko värejä tarvitaan. Maalaukseen on käytetty satoja litroja spraymaalia, Kapanen kertoo. Kapanen luonnosteli työn, hahmotelmat olivat valmiina juhannuksen paikkeilla. Artkoski maalasi päihin keilat ja pallot luonnosten perusteella ja itse työ oli valmiina heinäkuun lopussa. Kuva maalattiin 32 erilliselle levylle vanhassa navetassa, josta ne siirrettiin hallille. – Aluksi minua jännitti, ehtiikö työ oikeasti valmistua ajoissa. Nyt tekisin sen nopeammin, kun tiedän paremmin, mitä tehdä. Keilahalli ehdotti, että työ kuvaisi Tamperetta ja sen tuttuja rakennuksia. Halusin kuitenkin tuoda mukaan myös väriä, koska kyseessä oli spraymaalityö. Tämä on ollut maailman makein kesätyö, Kapanen kuittaa. Tampereen Keilailuliiton puheenjohtaja Perttu Jussila on tyytyväinen Kaupin uuteen ilmeeseen. Elice Piksilä tähtää huipulle Kuva: Sonja Sivonen, Tamperelainen SYKSYN ENSIMMÄISEN Junnu Tourin kilpailun Talissa voittanut helsinkiläinen Elice Piksilä aloitti keilailun kahdeksan vuotiaana. Siitä lähtien hän on ollut tunnollinen harjoittelija. Nykyään hän harjoittelee miltei päivittäin ja siihen kilpailut päälle, joten 16 -vuotiaan nuoren tytön elämän täyttää opiskelun lisäksi suurelta osin keilailu. Elice aloitti juuri lukio-opinnot Brändö gymnasium urheilulinjalla. Opiskelu urheilulinjalla mahdollistaa kolme aamutreeniä viikossa. Niitä hän hyödyntää pääasiallisesti fysiikan kehittämiseen lähinnä salibandyn, kuntopiirien, uinnin ja muun liikkumisen avulla. Keilailutreenit hän ajoittaa koulupäivän jälkeen. Elice tunnetaan kovana harjoittelijana ja hänen valmentajanaan toimii Suomen keilailumaajoukkueen valmentajanakin toimiva Sami Konsteri. – Käyn suunnilleen kerran kuussa Samin luona Salossa. Katsotaan missä mennään. Vedetään hyvä treeni ja Sami käy samalla läpi seuraavat harjoitteet, joita sitten treenaan Talissa, kertoo Elice. Käytännössä Sami kantaa huolen heiton kehittämisestä ja Elicelle jää uusien oppien sisäänajo. Harjoittelu on aina päämäärätietoista tekemistä. Edellisen kauden tapaan myös tämän kauden yleisteemana on vauhdin lisääminen heittoon. – Se on ollut heikkouteni keilailussa. Pyörintää on ollut liikaa pallon vauhtiin nähden, niin siihen kiinnitetään nyt enemmän huomiota, Elice toteaa. Omasta vahvuudesta kysyttäessä Elicen vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. – Se on ehdottomasti pyörintä, hän sanoo. Kilpailuissa pärjääminen on tavoitteellisesti keilailua harrastavalle Elicelle luonnollisesti tärkeää. – Kisoissa teen ratkaisut pelissä pääsääntöisesti itse ja pelin jälkeen käymme niitä isäni kanssa läpi. Lähitulevaisuuden suurin tavoite on selvänä Elicen mielessä. – Junioreiden EM-kilpailut omassa kotihallissa on ilman muuta minulle se lähin tavoite tällä hetkellä, mutta kyllä niitä muitakin piisaa… Elice hymyilee. OLLI PAKONEN
Keilaaja 4 | 2016
To see the actual publication please follow the link above