Page 27

Keilaaja 4 | 2016

SM-kilpailuista vielä SM-kilpailuista on kulunut jo muutama kuukausi, mutta palataan niihin vielä hieman ja nimenomaan järjestäjän näkövinkkelistä. Kokemuksiaan kävi kertomassa Jouni Helminen. Viime keväänä SM-kilpailuissa oli KEILAAJA | 27 ensimmäisen kerran käytössä netin kautta ilmoittautuminen uuden järjestelmän kautta. Paljon siinä oli hyvää, mutta paljon se aiheutti myös harmaita hiuksia sekä pelaajille että järjestäjille, sillä se tuntui monellakin tapaa vielä keskeneräiseltä. Jouni Helmisen ensimmäinen viesti menee seuroille ja jäsenliitoille, jotka tekevät varauksia isommille pelaajaryhmille. – Yltiöpäinen varaaminen ja sitten tiuhaan tahtiin tehtävät peruutukset työllistävät järjestäjää erittäin paljon. Saattoi käydä niinkin, että jokin liitto varasi koko erän eli 40 paikkaa ja paikalle tulikin sitten vain 16 miestä. Jotkut seurat varasivat 16 paikkaa, joista täyttivätkin lopulta ainoastaan kuusi. Ainahan on niin, että innokkaita on paljon, mutta kun pelipäivä lähenee, väki vähenee tiuhaan tahtiin. Tein peruutusten kanssa jopa tunnista kahteen tuntia töitä päivittäin, kun kisat olivat lähellä tai jo alkaneet, koska järjestelmän kautta pelaajat eivät voi tehdä peruutuksia missään vaiheessa, mikä oli sen suurin heikkous, Jouni kertoo ja kehottaa seuroja selvittämään jo varausvaiheessa, ketkä todella ovat kisoihin lähdössä ja tekemään varaukset sillä perusteella realistisemmin. – Muille, varsinkin pitkänmatkalaisille pelaajille on myös ikävää, että he eivät ensin mahdu haluamaansa erään ja sitten lopulta paikkoja olisikin ollut. Tämän takia osalta saattaa jopa jäädä koko kisat käymättä. – Paljoltihan nuo ylibuukkaukset johtuvat siitä, että ihmisten yleinen varauskulttuuri on muuttunut välinpitämättömämpään suuntaan. Ihmiset ajattelevat, ettei yhden henkilön varauksen muuttaminen tai peruminen ole iso juttu, mutta eivät ymmärrä satojen muidenkin ajattelevan samanaikaisesti samalla tavalla. Silloin siitä syntyy ongelmia, jotka sitten välillisesti vaikuttavat jo vähän kaikkiin tahoihin. Lahden SM-kilpailuissa pelierät olivat hyvin täynnä, eikä muutaman pelaajan tynkäeriä tarvinnut kenenkään pelata, saati valvoa. Se oli Jouni Helmisen mielestä erittäin hyvä. – Kun teimme eräohjelmaa, suunnittelimme sen niin, että paikkoja oli kymmenen prosenttia yli arvioidun pelaajamäärän. Siten saimme täysiä tai lähes täysiä eriä, mikä on kaikille mukavampaa. Pelaaminenkin on paljon mielekkäämpää, kun erät ovat täynnä. Tästä saimmekin hyvää palautetta myös pelaajilta. Kilpailunjohtajana lähes kaikki erät valvonut Helminen antaa keilaajille lähes pelkästään ruusuja viime kevään SM-kisoista. – Pelaajat tulivat riittävän ajoissa paikalle, suhtautuivat erittäin hyvin niihin muutamiin konerikkoihin, mitä meillä oli ja ennen kaikkea, kaikki olivat hyväntuulisia. Erikoisinta oli se, että sain koko kisojen aikana vain yhden negatiivisen palautteen olosuhteesta. Ja senkin pelaajalta, joka ei ollut vielä edes keilannut, Jouni hymyilee ja kertoo kelin olleen pitkän työn ja harkinnan tulos. – Pari kuukautta sitä olosuhdetta työstettiin ja pari vaihtoehtoa meni roskiinkin. SMolosuhdetta pitää oikeasti testata kunnolla ja ottaa huomioon myös se, että kisat ovat myöhään keväällä. Onnistuminen vaatii pitkäjänteisen työn. Hallin tuntemus on ensiarvoisen tärkeää, etänä olosuhteen tekeminen ei vaan onnistu, Jouni kertoo. – On niin paljon hallikohtaisia tekijöitä huomioitavana, hän täydentää. Myös lahtelaisille keilaajille Jouni ojentaa ruusuja. – Seurat osallistuivat valvontatehtäviin hyvin ja valvojien vastuulla oli myös tulosten syöttäminen. Aika pienellä porukalla kisat pystyy viemään läpi. Tuleville kisajärjestäjille Jounilla on painavaa sanottavaa. – Älkää laittako liikaa eriä, jotta saatte ne mahdollisimman täyteen. Se tiivistää kisat ja luo hyvän tunnelman. Meillä oli 1770 paikkaa ja 1591 pelaajaa tuli. SM-kilpailujen järjestäminen on tasapainoista myös talouden suhteen, sillä budjetointi on nykyisin aiempaa helpompaa. – Kun finalistien matkakorvaukset on poistettu, on budjetin tekeminen helpompaa. Ei ole niin paljoa epävarmoja tekijöitä, Jouni Helminen sanoo. – Jos järjestelyt tekee oikein, ovat ainakin miesten SM-kisat hallille ja liitolle hyvä piristys hiljenevään kevääseen. Jos budjetoi 1500 keilaajalle 3000 pelipaikkaa, se ei ole järkevää. Tiivis kisaohjelma takaa myös sen, että myös kisabudjetti pitää, Jouni painottaa. Tämän vuoden kisoihin palautettiin miesten B-tason kilpailu, mikä keilaajien ja myös järjestäjän mielestä oli erittäin hyvä päätös. – Saimme osallistujamäärän ainakin hetkeksi nousuun. B-kilpailu oli iso juttu. Meillä tietenkin maantieteellinen sijainti on etu, mutta kyllä B-kisa toi ja tuo jatkossakin lisää pelaajia SM-kilpailuun. Ja myös palaute pelaajilta oli pelkästään positiivista. Toivottavasti finalistien suhde saadaan korjattua jo ensi kevään kisoihin, nythän se oli aivan väärä, kun B-tasolta finaaliin pääsi vain 24 keilaajaa ja osallistujia oli 991. A-tasolla finalisteja oli 48 ja pelaajia 599. Tämä on jo kilpailuvaliokunnalla työn alla ja toivon, että se etenee nopeasti, Jouni pohti. Toivoisin myös, että samassa yhteydessä 24-tunnin sääntö vihdoinkin poistetaan vanhanaikaisena SM-kilpailusäännöistä. SM-kilpailulla pitää olla Jounin mielestä arvoisensa asema kilpailuohjelmassamme ja sen perinteitä tulee vaalia. – SM-kilpailu on edelleen yksi hienoimmista kisoista, mitä meillä on. Siinä pelataan paljon, voittaminen on vaikeaa ja vaativaa. Mielestäni meillä pitää olla myös yksi kisa, missä ei pelata rahasta. Myös televisiointi on tuonut siihen oman mukavan mausteensa, viime kevään lähetys oli mielestäni erittäin hyvä, kun naiset ja miehet pelasivat mitalipelit samassa hallissa ja molemmista oli lähetys. TEKSTI: SEIJA LANKINEN, KUVA: HANNELE ILMPOLA Jouni Helminen kilpailunjohtajan tehtävissä viime keväänä.


Keilaaja 4 | 2016
To see the actual publication please follow the link above