SM-finalistien mietteitä SAVOLAISILLE KARI HURRIA ei tarvitse esitellä, mutta monille muille hän on tuntematon tähti. Kotikulmillaan 45-vuotias keilahalliyrittäjä on turnausvoittoja poiminut ahkerasti vuosien mittaan, mutta se suuri voitto on vielä antanut odottaa itseään. Tähänastisista saavutuksista suurimmat ovat junioreiden PM-parikulta ja nuorten SM-kulta vuosikymmenten takaa. Valtakunnallinen näkyvyys on ollut vähäistä, sillä Hurrin Ysisata-seura on keilannut SM-liigaa hyvin vähällä menestyksellä. Tänä keväänä Ysisata säilytti liigapaikkansa luopumisten kautta, vaikka sijoittuikin sarjassa viimeiseksi melko vaatimattomien esitysten jälkeen. Voitto välierässä ja sitten suorassa TV-lähetyksessä loppuottelusta teki Hurrin kerralla tunnetuksi koko suomalaiselle keilailuväelle. SM-kullan voittaminen on äärimmäisen vaikeaa, eikä siihen juuri tuntemattomat miehet ole yltäneet. Vuoden 1980 jälkeen SM-kullan on vain kaksi kertaa vienyt mies, jolla ei ole maajoukkuetaustaa. Vuonna 2009 voiton vei täysin tuntematon mies, Ari Savola. Voiton jälkeenkään hänestä ei ole juuri kuulunut ainakaan valtakunnallisella tasolla. Kari Hurri oli hieman paremmin keilailuväen tietoisuudessa, mutta miesten maajoukkue-edustuksia hänellä ei ole ollut. Eikä varmaan tulekaan. – Tulevaisuudessa minulla on ajatuksena keilata kisoja enemmän myös ulkomailla, mutta mitään maajoukkuehaaveita minulla ei todellakaan ole, Hurri totesi. – Kun pääsin pudotuspeleihin, ajattelin, että nyt se kulta on otettava. Ei näitä paikkoja niin usein tule. Jännitti tietenkin lähteä pelaamaan, etenkin kun oli kaksi maajoukkuemiestä siellä vastassa, Hurri kertoi ajatuksistaan ennen pudotuspelejä. – Molemmissa peleissä oli toisen sarjan aikana hetki, jossa radoissa tuli muutoksia ja etenkin Jasua vastaan oli kauemmin hakemista. Ratkaisun avain oli se, että palloa piti käyttää enemmän ulkona. Oma hakemisensa oli Jasullakin. Laskin kyllä tilanteen ja tiesin, että sen viimeisen heiton kaadolla pakotin hänet tuplaan. Jasullehan jäi siihen se kymppi hyvällä heitolla, että toisinkin 12 | KEILAAJA olisi voinut käydä. Kyllähän Jasu pelasi päivän parhaiten, mutta loppuratkaisu on se kaksi sarjaa ja näin nyt kävi, Hurri mietti ja kuulosti olevan voittotunnelmissaan myös hieman pahoillaan Jari Ratian puolesta. SM-kulta entisessä kotihallissa, kotiyleisön edessä, oli Jari Ratian unelma. Hienon viikonlopun päättyminen tavalla, jolla se päättyi, kirveli ja oli valtava pettymys. – Se, että pääsin pelaamaan hienon kisan voitosta ystävien, kavereiden ja sukulaisten edessä hallissa, missä aloitin keilaamisen, merkkasi enemmän kuin kukaan pystyy ymmärtämään. Sen takia voiton menettäminen loppuhetkillä tuntui todella katkeralta, Jasu kertoi. Kunniakkaasti mies tappion nieli ja kiitti mitalia pokkaamaan tullessaan katsojia. Hieno urheilija. Loppuotteluun hänen ei tarvinnut virettä sen ihmeemmillä poppakonsteilla tauosta huolimatta hakea. – Kyllä siitä piti huolen Lahden mahtava yleisö ja loppuottelun panos. Treenasin melkein tunnin ennen finaalia, joten oikeastaan latausta ei edes tarvinnut etsiä. Kolmen ruudun synkkää hetkeä hän analysoi näin. – Missasin hieman toisen ruudun heiton vasemmalle ja pallo otti saman tien kiinni. TVlamput olivat kuivattaneet ratoja sen verran, että varsinkin oikeanpuoleinen rata otti todella paljon kiinni jo alusta lähtien. Pelasinkin sen eri pallolla kuin vasemmanpuoleisen. Sama tapahtui toiseen ruutuun myös vasemmalla, kun jäi 7-4-9, mutta sen ratkaisin siirtymällä vasemmalle. Oikealla siirtyminen vasemmalle ei auttanutkaan, koska rata oli kauttaaltaan kuiva. Sen takia tuli vielä yksi tyhjä. Kahteen viimeiseen ruutuun siirryin reunaan ja heitin lujempaa, Jasu kertasi tapahtumia. Kesäkuun alkuun mennessä pettymys oli jo sulateltu ja katseet käännetty elokuussa pelattaviin EM-kilpailuihin, joissa Jari Ratia tekee paluun maajoukkueeseen seitsemän vuoden tauon jälkeen. – Kyllä se (pettymys) on mennyt ohi ja nyt tähtäin on kesän valmistavissa harjoituksissa ja turnauksissa. TKK ja Giants rohmusivat mitaleja Liigakullan tänä keväänä jo 11. kerran voittanut Tampereen TKK rohmusi mitaleja SM-joukkue- ja parikilpailussa. Joukkuekilpailusta TKK korjasi kaksi kirkkainta mitalia. Kultaa pokkasivat Juha Saarela, Petri Keituri, Timo Alho ja Jussi Turtiainen. Hopean veivät liigarunkoonkin kuuluvat Sami Lampo, Petteri Salonen, Petri Mannonen ja Perttu Jussila. All Starsn Santtu Tahvanainen, Niko, Joni ja Mika Oksanen veivät himmeimmät mitalit Kouvolaan. Parikilpailussa TKK sai tyytyä himmeämpiin metalleihin, kun kullan korjasi Ailecin kaksikko Pasi Uotila ja Olli Pakonen. Timo Alho ja Jussi Turtiainen keilasivat hopealle, Sami Lampo ja Petteri Salonen pronssille. Naisten SM-kisojen karsinnan yhteydessä pelatut pari- ja joukkuemestaruudet vei Giants, selvillä eroilla. Lahdessa pelatut henkilökohtaiset mitalit huomioon ottaen Piritta Maja kahmi kaikki kolme kultamitalia ja Sanna Pasanen kaksi kultaa ja yhden hopean. Täysosuma siis Giantsille. Maja ja Pasanen olivat täysin ylivoimaisia parikilpailussa. He ottivat kultamitalin yhteistuloksella 3468, josta hopeamitalistit, Raision Nasevien Jaana Anttas ja Petra Eriksson-Sola jäivät yli 200 pistettä. Mercurin siskokset Nina Kovanen ja Heidi Manninen pelasivat pronssimitaleille niukasti raisiolaisille jääneinä. Joukkuekilpailussa Giantsin ylivoima oli yhtä musertava, yli sata pistettä naista päälle. Maja, Pasanen, Ani Juntunen ja Mari Nurmilo rullasivat ainoana päälle parin pistein 6543. GB:n hopeajoukkue oli Roosa Lundén, Reija Lundén, Pia Pekkanen ja Salla Savenius. Pronssin otti liigamestari Bayn joukkue Krista Pöllänen, Nina Haavisto, Eliisa Hiltunen ja Hannele Impola hiukkasen GB:sta jääneenä. Kotimaassa keilailu kesän ajaksi menee monien osalta kaivatulle tauolle, mutta toki kesäkisoja pääsee keilaamaan useilla paikkakunnilla. Maajoukkuekeilaajat eivät huilaamaan juurikaan ehdi. Naiset matkustavat EMkisoihin Wieniin jo lehtemme mennessä painoon, nuoret lähtevät MM-kilpailuihinsa USA:aan heinäkuun loppupuolella ja miehet EM-radoille Brysseliin sitten elokuussa. Seniorit keilaavat omissa EM-kilpailuissaan Kööpenhaminassa juhannuksen tienoilla. Paljon siis keilaradoillakin kesän aikana tapahtuu, joten ollaanpa netin kautta ajan hermolla.
Keilaaja 3 | 2016
To see the actual publication please follow the link above