Page 29

Keilaaja 2 | 2016

Mari Jehkinen on tutustunut miehensä Joonaksen tavattuaan keilailuun kilpaurheiluna ja tehnyt kotialueellaan töitä keilailun julkisuuskuvan parantamiseksi jo seitsemän vuotta. Kilpailu yleisön ja median huomiosta on nykyään brutaalia ja elämme informaatiotulvassa. henkilömyyttejä. Henkilöt, menestyksekkäät urheilijat taas luovat esikuvia nuorille harrastajille, saavat sponsorit sijoittamaan heihin, tuovat rahaa, ruokkivat median kiinnostusta. Eli jokainen osa ruokkii toista. Meidän ei tarvitse kuin aloittaa jostain, niin kierre lähtee ruokkimaan muita osia. Helppoa, eikö vaan? Koska meistä kukaan ei ole Roope Ankka ja istu suuren rahakirstun päällä, on rahasta vaikea aloittaa, joten jätämme sen sikseen. Mutta silti meille jää kolme kohtaa mistä valita aloitusruutu. Näistä yksi on henkilökohtainen suosikkini; median huomio ja julkisuus. Mietitäänpä sitä seuraavaksi. Informaatiotulva Nykyään kilpailu, niin yleisön kuin median huomiosta, on brutaalia. Meitä pommitetaan informaatiolla joka suunnalta informaatiolla. Ärsykkeitä, jotka vaativat huomiotamme, tulee joka kanavasta. On mainonta katukuvassa, radio, televisio, netti ja sen sosiaaliset mediat, älypuhelimet, kahvihuonekeskustelut, sähköposti, jne. Monesti emme voi valita mitä asioita tietouteemme syötetään, vaan olemme niin sanottuja toissijaisia kuulijoita. Bussissa vieressä istuu nuori, joka kuuntelee musiikkia, joten kuulen saman musiikin. Työpaikalla soi radio, jonka kuulen, vaikka en ole itse valinnut kanavaa. Sama tilanne on myös median edustajilla. Urheilun sarallakin asioita tapahtuu koko ajan, lajeja on satoja, toimittajien mahdollisuudet rajalliset. He haluavat tuottaa sisältöä, joka kiinnostaa yleisöä ja myy heidän edustamaansa mediaa. Siksi aika ja resurssit eivät riitä kaikkien asioiden seuraamiseen. On helpompi keskittyä suuren yleisön kiinnostuksen kohteisiin ja poimia mukaan juttuja, jotka tulevat valmiiksi esitettyinä. Uskallan väittää, että hyvin harva toimittaja seuraa aktiivisesti keilailua niin, että osaisi nostaa keilailukilpailuja esille ilman, että vinkki asiaan tulisi hänelle valmiiksi esitettynä muualta. Tämän takia, jos haluamme nostaa keilailua urheilulajina yleisön tietoisuuteen, on meidän nyt aktivoiduttava. Keilailuliitolla on luonnollisesti suurin rooli tässä asiassa. Viralliset tiedotteet, faktat, ajantasaisuus ovat Keilailuliiton käsissä ja media luottaa liittoon totuudenmukaisen tiedon saannissa. Tämän asian eteen on liitossa tehtykin jo paljon asioita. Mutta uudistuvassa maailmassa toki työnsarkaa vielä riittää ja varmasti tulevaisuudessa yksi suuri haaste on pysyä mukana kommunikaation kehityksessä. Tulevaisuudessa lehdistötiedotteet eivät yksin riitä, vaan tiedottaminen ja julkisuudesta huolehtiminen vaativat enemmän ja interaktiivisempaa lähestymistapaa. On erittäin tärkeää, että liiton jo aloittama työ asioiden eteen ei tyrehdy ja julkisuuskuvaan panostetaan yhä enemmän. Sen lisäksi, että liiton tiedottaja huolehtii tiedotteet siitä, mitä keilailun saralla tapahtuu, luo suhteet mediaan ja muiden maiden keilailuvaikuttajiin, tulee liiton myös tulevaisuudessa tuottaa uutta, kiinnostavaa sisältöä keilailuun liittyen ja syöttää sitä saataville. Lajin kiinnostavuudesta on huolehdittava muutenkin, kuin vain asialinjalla. Sillä kiinnostus ei herää vain kuivilla ja asiallisilla tiedotteilla. Kansa tarvitsee leipää ja sirkushuveja! Mutta median huomion ruokkiminen ei ole vain liiton vastuulla. Seuraavassa Keilaaja lehdessä kerron lisää mitä sinä voit tehdä keilailun julkisuuskuvan parantamiseksi, miksi harrastajat ovat tärkeitä ja mitä tarkoittaa henkilömyytti.


Keilaaja 2 | 2016
To see the actual publication please follow the link above