Page 21

Keilaaja 2 | 2016

KEILAAJA | 21 Sami Järvilä toiminnanjohtajaksi Suomen Keilailuliiton hallitus nimesi maaliskuun kokouksessaan Sami OJärvilän eläköityvän Pekka Korven tilalle toiminnanjohtajaksi. ikeastaan Sami Järvilän titteli tulee olemaan vt. toiminnanjohtaja, kun hän tuon homman elokuun alusta aloittaa. Nimityksen takana on se, että SKL:n toimiston henkilöstö ikääntyy ja edessä saattaa olla muitakin muutoksia aivan lähiaikoina. Nämä muutokset katsotaan vuoden 2017 loppuun mennessä, johon asti Järvilän vt. pesti ulottuu. Pekka Korpi jää virallisesti eläkkeelle lokakuun ensimmäinen päivä alkaen, mutta kesälomat ja muut vapaat huomioon ottaen hänen viimeinen työpäivänsä on elokuun 12. päivä. Parin viikon ajan SKL:lla on näin töissä kaksi toiminnanjohtajaa, kun vanha totuttaa seuraajaansa hommiin. Kuka ja millainen mies on Sami Järvilä? Sami on 40-vuotias ja koulutukseltaan prosessiteknikko, tällä alalla hän on aikanaan toimiessaan työskennellyt tehtaalla työnjohtajana. Tietotekniikan diplomi-insinöörin opinnot Järvilä aloitti toimiessaan it-alalla projekti-insinöörin hommissa 2000-luvun taitteessa, mutta ne jäivät tulevan kiinnostuksen myötä kesken. Keilannut hän on koko pienen ikänsä kotiseudullaan Kokkolassa. Koulutus- ja valmennushommiin hän ajautui jo parikymmentä vuotta sitten ja lopulta oman valmennusyrityksen kautta SKL:n koulutus ja valmennuspäälliköksi vuonna 2007. Nykyisin Järvilä asuu Tampereen Koivistonkylässä Tiina-vaimonsa ja lastensa Jenniinan (9) ja Samulin (7) kanssa. Samin vapaa-aikakin menee paljon myös valmentamisessa. Hän valmentaa jalkapallossa Ilveksen F-junnuja, joissa Samuli-poika pelaa. Tämä vie pari-kolme iltaa viikossa. Jenniina puolestaan on aloittanut säännöllisen keilailuharrastuksen ja tämän lisäksi lapsilla on paljon muitakin harrastuksia, joten kuskaaminenkin käy jo harrastuksesta. Omaa kuntoaan Sami hoitaa lenkkeilemällä kerran, pari viikossa. Tällä hetkellä projektina on aloittaa omaa keilaamista uudelleen. Mökkeily, veneily ja vetouistelu ovat henkireikiä vapailla. Keilailun pariin ajautuminen tapahtui alakoulussa, kun viidennellä luokalla liikuntatunnilla käytiin keilaamassa. Ope oli innokas viemään lapsia keilaamaan ja vastaanotto keilahallilla oli lämmin. Järvilä hurahti lajiin heti, jokin siinä kiehtoi. Jalkapallo ja muut lajit jäivät vähitellen sitten keilailun jalkoihin. Menestystäkin tuli keilailutaipaleen alkumetreillä, kun Sami voitti junioreiden SM-kilpailujen ikäkausimestaruuden vuonna 1991. Samana vuonna hän pääsi 16-vuotiaana pelaamaan SM-liigaa ja Nenosen Karin vetämän maajoukkueryhmän leirille Vierumäelle. Ensimmäinen ja ainoa kolmesatasen syntyi vuonna 1994. Sittemmin on oma keilailuharrastus jäänyt sivummalle valmentamisen tieltä. Järvilällä on suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Keilailun on oltava näkyvillä entistä enemmän, kaikkialla eri medioissa. Näkyvyys saa ihmiset lähtemään keilahalleille kokeilemaan lajia. Kun halleille saadaan harrastajamassat liikkeelle koukuttaa kilpailupuolikin varmasti osaa ja saadaan uusia jäseniä. Tärkeintä on kuitenkin saada keilahallit täyttymään asiakkaista ensin. Tämä kaikki vaatii tietysti ensiksi hyvän markkinointisuunnitelman. Onnistumiseen tarvitaan kaikkien alalla toimijoiden yhteen hiileen puhaltamista. SKL, jäsenliitot ja halliyrittäjät tulee saada toimimaan yhdessä lajin edistämiseksi ja yhteisten tavoitteiden eteen. Jokainen keilaradalla oleva keilaaja, oli se sitten harrastaja- tai jäsenkeilaaja, on varmasti yhtä tärkeä henkilö kaikille osapuolille. Tärkeää on myös kilpailu- ja harrastajatoiminnan kehittäminen kaikki ikäryhmät huomioiden. Esimerkiksi nykyinen keskiarvotasoitussysteemi voisi olla selkeämpi ja olosuhteetkin huomioonottava. Tähän Samilla onkin jo alustava idea, josta kuulemme myöhemmin lisää. Junioreille on saatava enemmän ohjattuja harjoitusvuoroja ja leviämään niitä kaikkialle ympäri Suomen, omia edullisia kilpailuja myös enemmän. Pitkällä tähtäyksellä näin saadaan lisää junnuja. Keilailun pitää olla esillä myös liikunta- ja urheilukentällä (VALO, Olympiakomitea, OKM) ja pitäen hyvät suhteet yllä ja luoden uusia, kansainvälisiä suhteita (World Bowling, ETBF ja Pohjoismaat) unohtamatta. Uusia yhteistyökumppaneita ja sponsoreita yritetään parhaan mukaan etsiä. Heti syksyllä on runsaasti uutta puuhaa. SKL:n toimintastrategian laatiminen yhteistyössä hallituksen kanssa alkaa jo nyt keväällä. Tällaista ei ole aikaisemmin ollut, joten se menee prioriteetissaan kärkeen. Kontaktien luominen ja parantaminen jäsenliitoihin ja keilahalleihin ovat avainasemassa, jotta tiedonkulku toimisi paremmin ja SKL:n kautta tuleva materiaali ja info tavoittaisi kaikki. Siitä on hyvä aloittaa jo äsken edellä mainittujen asioiden lisäksi. Järvilä on kiertänyt paljon kentällä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nykyiset tehtävät ja vastuut koulutus- ja valmennuspuolella säilyvät ja niiden myötä on mahdollista entistä enemmän auttaa jäsenliittojamme konkreettisesti paikan päällä kentällä ja kuunnella heidän toiveitaan toiminnan kehittämiseksi. PEKKA KORPI


Keilaaja 2 | 2016
To see the actual publication please follow the link above