Page 41

Keilaaja 1 / 2016

KEILAAJA | 41 koulutusohjelmaa suunnittelemassa mukana ollut Raija Riihimäki Salon Keilahallilta. Kaksi tämän vuoden opiskelijoista, Talin keilahallilla harjoitusosiotaan suorittavat 21-vuotias Nicky Lahti sekä 25-vuotias Mika Väisänen, ovat olleet tyytyväisiä opetustarjontaan. – Koulutuspaketti on ollut kokonaisuudessaan yllättävän monipuolinen. Opintojen alkupää oli teoriapainotteinen, mutta muuttui koko ajan käytännönläheisemmäksi, Väisänen tuumii. Merkittävää on se, että kummallekin opiskelijalle keilailu on ollut tuttua ennestään ainoastaan viihdemuodossa. Lahti on työskennellyt aikaisemmin baarimikkona ja tarjoilijana. Väisäsen edellinen ammatti on ollut tv-ohjelmien leikkaaja. Koulutukseen ei ole tarkoituskaan etsiä lajin salat läpikotaisin tuntevia keilaajia. Kokemus eri aloilta saattaa olla keilahallissa työskennellessä jopa hyödyksi. – Koulutus tarjoaa monipuoliset eväät keilahallityöntekijän tehtäviin, mutta loppupeleissä riippuu paljon ihmisestä itsestään, miten koulutusta pystyy hyödyntämään. Monella saattaa olla teknistä osaamista tai kokemusta asiakaspalvelusta. Kummatkin ovat hyödyksi keilahallityöntekijän tehtävissä. Ammattilaisia tämän päivän haasteisiin Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaiset keilahallit ovat käyneet läpi suuria muutoksia. Kaukana ovat ne ajat, jolloin hampaat irvessä tuloksia jahtaavat kilpakeilaajat kansoittivat hallien radat. Tänä päivänä myös viihdekeilaajista on tullut entistä tärkeämpiä hallien toiminnalle. – Keilahallien on oltava entistä tietoisempia ajan trendeistä. Pelkästään hohtokeilauksen vakiovuoro ei enää riitä ihmisille. Tarvitaan uudenlaisia tapahtumia, jotka herättävät ihmisten mielenkiinnon, Raija Riihimäki tuumii. – Tämä asettaa uusia vaatimuksia myös henkilökunnalle. Hergi Vaga on itse seurannut paraatipaikalta hallien muodonmuutosta. Itse perinteisen ratamestarin tien läpikäynyt Vaga opetteli työhön kuuluvat kuviot kantapään kautta. Nykyään perinteisen tien käyminen on huomattavasti haastavampaa. – Keilahallit ovat muuttunut vuosien aikana paljon, Vaga toteaa. Nykyään internet, erityisesti sosiaalinen media sekä myös mainonta Harri Kalliokoski kertoo oppilaille radanhoidosta ja öljyprofiileista. ovat tulleet jäädäkseen. Se tarkoittaa, että myös henkilökunnan pitää hallita monia eri osa-alueita, joilla ei ole välttämättä mitään tekemistä keilaamisen kanssa. Teknologinen kehitys ei kuitenkaan ole pelkästään hyvästä. Esimerkiksi ratojen hoito on muuttunut, toisaalta helpommaksi ja toisaalta haasteellisemmaksi. Erilaisia rataprofiileita on nykyään enemmän ja ne hoidetaan pääasiassa koneellisesti. Kilpakeilailun näkökulmasta vaarana on se, että ratojen hoito jätetään liian helposti automatisoinnin armoille. – Nykyään monissa keilahalleissa keilataan liian helpoilla olosuhteilla, mikä ei kehitä keilaajien taitoaspektia. Suurin osa Suomen huippukelaajista on aloittanut uransa aikana, jolloin rataolosuhteet olivat vaativampia, sanoo ratojen hoitoa ja ratahoitokoneiden käyttöä opettava Harri Kalliokoski. Keilahallityöntekijöiden ammattitaidon on katettava sekä kilpa- että vapaa-ajan keilaajien toiveet. Raija Riihimäen mukaan koulutuksen haasteena onkin ollut varmistaa, että keilahallityöntekijöiden ammattitaito riittää kattamaan sekä kilpailijoiden että vapaa-ajan keilaajien toiveet. – Tänä vuonna koulutusohjelmaa on kehitetty pitkälti edelliseltä kerralta saadun palautteen pohjalta, jota on saatu opiskelijoilta, halleilta ja keilaajilta. Tämän takia panostimmekin koulutustarjonnassa erityisesti rataprofiilien tekemiseen, mutta myös yritystietämykseen satsattiin paljon. Tarkoituksena ei ole kouluttaa ihmisiä istumaan pelkästään kassan taakse vaan monipuolisia ammattilaisia, joilla oikeasti voisi olla annettavaa keilahalleille, Riihimäki kertoo. Riihimäen mukaan tärkein prioriteetti tällä hetkellä on opiskelijoiden työllistyminen. – Uudet keilahallityöntekijät valmistuivat tammikuussa. Keilahallien kannattaakin olla tietoisia siitä, että vapaalla jalalla on paljon ammattitaitoista henkilökuntaa, jotka voivat tuoda myös oman panoksensa keilahallien toimintaan. Toisen kerran järjestettyyn koulutukseen pyrki 400 hakijaa, joista 12 sai paikan.


Keilaaja 1 / 2016
To see the actual publication please follow the link above