KEILAAJA | 39 Muuttuvia tekijöitä on keilailussa paljon esim. pallot, radat, ratahoidot, öljyt, öljynmäärät, heitettävien sarjojen määrät. Joskus sattumalta löydetty oikea heittopaikka saattaa antaa meikäläisellekin jopa 6-8 peräkkäistä kaatoa sarjaan ja pisteitä reilusti yli parituloksen. Seuraava rata saattaa "kostaa" vain 135–150 pisteellä. Sama heittopaikka ei enää toimi, eikä tietotaito ole riittänyt uuden heittopaikan määrittämiseen. Ohjeita ja neuvoja on kyllä "satanut" monenlaisia, en vain ole osannut ottaa niistä opikseni tai sitten olen pitänyt niitä vaikeasti toteutettavina omille tiedoilleni ja taidoilleni. Jokohan nyt tärppäisi! Saimme oppia oikein kantapään kautta pelipaikan valintaan sekä linjakeilailuun. Pelitavan valinnassahan puhutaan avausheiton tähtäyksestä merkkeihin, jotka ovat radalla rajarikkoviivasta 15 jalan päässä. Break pointista puhuttaessa siitä jäi sellainen "mutu-tuntuma” heittolinjoja laskettaessa. Saimme valmentajien toimesta ns. henkilökohtaisen luvun videoanalyysin perusteella. Näin alkoi hieman hahmottua käsitys siitä, miten voin omaa suoritustani parantaa näitä saamiani oppeja hyväksi käyttäen. Yhden keilan paikkaaminen näillä opeilla tuntui tuovan ainakin minulle selvää itseluottamusta ja uskoa siihen, että tälläkin iällä voi vielä oppia jotain uutta. Yhden keilan paikkaamista paikkopallolla suositeltiin, sillä se antaa eniten anteeksi osumatarkkuudesta johtuvia virheitä. Seuraavana päivänä saimme tuhdin paketin ratahoidoista ja pääsimme harjoittelemaan erilaisilla hoidoilla tehdyillä radoilla. Selvisi sekin, mitä eroja on lyhyellä ja pitkällä ratahoidolla. Radanhoidon grafiikkapiirrokset sen sijaan jättivät paljon epäselvyyksiä tietokantaani esim., miten öljyn määrä jakautuu radan eri alueille ja miten niitä alueita pitäisi käyttää hyväksi pallon liikkeen vaikutukseen. Meitä ohjeistettiin myös välineiden käytössä ja hoitamisessa. Miten jatkat pallon ikää; suositus pyyhi öljyt joka heiton jälkeen pallostasi, pese pallo tarvittaessa tarkoitukseen valmistetuilla aineilla. Pallon pinnan hionta lisää pallon käyttöikää huomattavasti. Öljy on pallon pahin vihollinen, mutta radan pinnoitteen paras suoja. Oli hyvä valinta mennä Kuortaneelle, voin lämpimästi suositella tapahtumaa kaikille tasosta ja iästä riippumatta. Kiitos Olympic Training Center Kuortane Piritta ja Juha. Oli hyvät tunnit ja tunnelma. Kaikuja kilpailuvaliokunnasta KILPAILUVALIOKUNNAN TYÖHÖN KUULUU valvoa ja ohjata kansallista kilpailutoimintaa Suomessa. Lisäksi kilpailuvaliokunta mm. antaa lausuntoja ja tulkintoja kilpailusäännöistä sekä tekee tarvittaessa muutos- ja korjausehdotuksia säännöistä hallitukselle. Lausuntoja ja tulkintoja joudutaan antamaan yleensä siksi, että ko. kilpailun säännöt eli juliste on laadittu huolimattomasti tai puutteellisesti. Kilpailusääntöjen pykälä 1.1 sanoo yksiselitteisesti: Suomen Keilailuliiton, jäsenliiton ja seuran järjestämä tai järjestettäväksi määräämä tai hyväksymä keilailukilpailu on järjestettävä ja johdettava näitä sääntöjä ja määräyksiä noudattaen. Vaikka säännöt kaikilta osiltaan eivät olekaan aivan yksiselitteisiä, on tämän pykälän mukaan niitä kuitenkin pyrittävä noudattamaan. Listaan tässä lyhyesti asiat, mitkä sääntöjen mukaan pitää kilpailuilmoituksessa näkyä. Pykälät 1.3 – 1.6 määrittelevät kilpailun laadun ja pykälä 1.10 sanoo: Erikoiskilpailuja varten tulee järjestäjien laatia erilliset kilpailusäännöt sekä alku- että loppukilpailuja varten. Sääntöjen tulee perustua näihin, sekä muilta osin WTBA:n kilpailusääntöihin. Säännöissä tulee mainita, onko kilpailu jäsenliiton sisäinen, kansallinen, avoin kansallinen tai kansainvälinen. Asianomaisen jäsenliiton tai tarvittaessa Suomen Keilailuliiton kilpailuvaliokunnan tulee kyseiset säännöt hyväksyä, ennen kuin kilpailua voidaan järjestää. Kilpailun laatua näkyy harvoin julisteissa tai kilpailujen säännöissä. Asialla on merkitystä. Jos halutaan esim. että ulkomaalaiset eivät saa osallistua kilpailuun, sana kansallinen rajaa heidät pois. Hyviä esimerkkejäkin on, mm. Etelä-Karjalan-, Lappeenrannan- ja Tampereen Keilailuliittojen julisteissa ainakin on laatu ilmoitettu. Sääntöpykälän 4.2 mukaan kilpailuilmoituksessa pitää näkyä seuraavat viisitoista asiaa. 1. Kilpailun laatu 2. Kilpailupäivä 3. Halli, siis paikka missä kilpaillaan yhteystietoineen 4. Alkukilpailun muoto, esim. 6 sarjaa eurooppalaisittain 5. Tasoitukset, jos niitä käytetään 6. Finaalin pelitapa, mielellään niin selkeästi esitettynä, ettei tulkinnan varaa jää 7. Kilpailumaksun suuruus 8. Kilpailun järjestäjä, esim. seura, halli, liitto tms. 9. Kilpailun johtaja, henkilön nimi ja mieluusti yhteystiedot esim. puh. 10. Kilpailun hyväksyjä, paikallisliitto 11. Palkinnot ja niiden laatu 12. Viimeinen kilpailuerä, päivämäärä ja kellonaika 13. Uusintamahdollisuus 14. Yksityiskohtainen radanhoidon aikataulu, esim. joka erään tai ennen ensimmäistä erää tms. 15. Finaaliin pääsijät eriteltynä. Mikäli mahdolliseen loppukilpailuun pääsee usealla eri tavalla, pääsyjärjestys loppukilpailuun pitää määritellä yksiselitteisesti kilpailukutsussa. Kun tähän lisätään vielä kilpailun nimi, on kaikki asiat huomioitu. Useat kilpailun järjestäjät saavat vielä ilmoitukseen mahtumaan kilpailuerät, mikä palvelee osanottajia. Huolellisesti ja sääntöjenmukaisesti laadittu kilpailuilmoitus mahdollistaa kilpailun sujuvuuden, ja jälkiselvittelyjä ja tulkintoja tarvitaan mahdollisimman vähän. Hyvää kilpailumenestystä kaikille! RAIMO PALOKOSKI KILPAILUVALIOKUNTA Kuortaneen välipäiväleiriä voi lämpimästi suositella kaikille tasosta ja iästä riippumatta. Keväällä suunnaksi SM-kilpailut Naiset Porissa, 4.4.–8.5., loppukilpailut 22.5., A-tason pudotuspelit Lahdessa 29.5. Miehet Lahdessa, 4.4.–22.5., A-loppukilpailu 28.–29.5., B-loppukilpailu 5.6. Nuoret ja juniorit Imatralla, 21.3.–17.4., loppukilpailut 23.–24.4. Seniorit Turussa, 21.1.–21.2., loppukilpailut 27.–28.2. Veteraanit Seinäjoella, 15.2.–3.4., loppukilpailut 9.–10.4.
Keilaaja 1 / 2016
To see the actual publication please follow the link above