4 KAUPUNKILAINEN LAHDEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI – 2 • 2017 Puhtaampi ja kalaisa Vesijärvi 1970-luvulla Vesijärvi oli niin saastunut, että Enonselkä oli hapeton. Ratkaiseva askel oli 1975 valmistunut Kariniemen vedenpuhdista-mo. 4,8 kilometriä pitkä tunneli vie puhdiste-tun veden Kariniemen luolastosta kaupungin keskustan ali Porvoonjokeen. ”Olen kävellyt tunnelin läpi sen valmistut-tua. Alimmillaan se kulkee 15 metriä meren-pinnan alla”, Ristkari kertoo. Puhdistukseen on tarvittu paljon tutkimus-ta ja virkamies- ja talkootyötä kuten hapetuk-sia ja hoitokalastuksia, ennen kuin järven tila kääntyi paremmaksi. Eläkkeelle jäänyt lim-nologi, kalastusneuvos Juha Keto toimi pit-kään Vesijärvi-tutkimushankkeiden ja myös mm. talkoiden vetäjänä. ”Moni ei ehkä ymmärrä, kuinka kirkasveti-nen järvi Vesijärvi luontaisesti on. Tehokkaan hoitotyön ansiosta Vesijärvi on palannut lä-hemmäksi luontaista tilaa, millä on ollut suuri merkitys lähialueen kalastajille ja laa-jemminkin”, vesiensuojelusuunnittelija Mat-ti Kotakorpi sanoo. Hoitokalastuksissa järvestä on nostet-tu paljon särkeä, jolle on vähitellen löydetty myös jatkokäyttöä. Tilalle on saatu jo ennes-tään arvostettua kuhaa. ”1900-luvun alussa Vesijärven tärkein kala oli lahna, sitä vietiin Pietariin asti. Nyt myös lahnan koko on alkanut uudestaan kasvaa, jolloin sillä alkaa uudestaan olla merkitystä ruokakalana”, Malin täydentää. Kaupunkiekologian tutkimus- osaamista ”Tulin Lahteen 1999 opiskelemaan Helsin-gin yliopiston ympäristöekologian laitoksel-le. Ympäristövastuullisuus ei ollut mielestäni Lahdessa muuten korkealla, mutta jätteiden lajittelu oli jo silloin edistyksellistä. Kaupun-gin ja luonnon tiivis yhteys kuitenkin herätti huomiota”, ympäristöjohtaja Saara Vauramo kertoo. Entisten teollisuustonttien pilaantuneet maat, Vesijärven levät ja hapettomuus, jä-tevesien hygienisointi, vaarat Salpausselän pohjavesille, ajoittainen huono ilmanlaatu ja monet muut ympäristöhaasteet ja niiden ratkaisu ovat synnyttäneet Lahteen 2000- ja 2010-luvuilla merkittävää ympäristöalan koulutusta, tutkimusta ja alan yrityksiä. Koko seudun kattava jätehuolto 1950-luvulta 1990-luvun alkuun Lahdessa vietiin jätteitä Kolavan kaatopaikalle ja pää-osa yhdyskuntajätteestä poltettiin Mukkulan jätteenpolttolaitoksessa. 1993 perustettu Päijät-Hämeen Jätehuol-to Oy alkoi seitsemän kunnan voimin sulkea kaatopaikkoja ja perustaa lajitteluun perustu-vaa jätehuoltoa, jolloin Kolavasta alettiin ke-hittää Kujalan jätekeskusta. Taustalla oli 1994 voimaan astunut uusi jätelaki, mutta PHJ asetti heti valtakunnalli-sesti kunnianhimoiset lajittelu- ja jätteenkä-sittelytavoitteet. Yksi uranuurtajista on PHJ:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen, joka aloitti Lahden kaupungin palveluksessa. ”Kujala on nykyään vetovoimainen jäte-kohde, jossa järjestetään opastuksia ja ympä-ristökasvatusta erilaisille ryhmille”, Vauramo kiittää. ”Jätteiden keräys ja jätehuolto koskettaa kaikkia, siksi lajittelu kotona myös kasvattaa vastuullisuuteen”, Malin pohtii. Nykyään PHJ:n vastaanottamasta yhdys-kuntajätteestä hyödynnetään jo 96 prosenttia. Viime vuonna Kujalassa aloitti LATE-lajitte-lulaitos, joka erottelee energia-, seka- ja ra-kennusjätevirroista materiaalikierrätykseen soveltuvia raaka-aineita. JUHA-PEKKA HUOTARI
Kaupunkilainen | 2017 • No2
To see the actual publication please follow the link above