LAHDEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI – 3 • 2016 KAUPUNKILAINEN 15 Nyt tarvitaan päätöksiä. Viisaita ja oikeita. Sitä ennen vedetään hetki henkeä ja laitetaan asiat mittakaavaan. Poikani - kuten monet yhdeksänvuotiaat - kiinnostui hiljattain tähtitieteestä. Tutuksi ovat tulleet myös isälle uudestaan paitsi aurinkokuntamme, sen planeetat ja niitä ympäröivät kuut, kiertoradat ja akselien kallistuk-set. Kävimme tämän innostuksen innoittamana jopa tutustumassa Vaasaan rakennettuun aurinkokunnan pienoismalliin. Siinä aurinko on halkaisijaltaan 70cm ja maapallomme - ainut paikka universumissa jossa varmasti tiedetään olevan elämää - vain hieman nup-pineulan nuppia suurempi ja noin 70 metrin päässä auringosta. Lähin tähti olisi Uudessa Seelannissa. Avaruuden mittakaava on käsittämätön. Ja silloin kun sitä erehtyy miettimään, pää sumenee noin sekunnissa. Sitä tuntee itsensä ja koko ihmiskunnan ongelmineen muurahaista vähäpätöisemmäksi - yhtään muurahaisia ja heidän ahkeruuttaan väheksymättä. Mihin siis päätöksenteko pitäisi suhteuttaa? Kaupun-gin budjetin alijäämä suhteutettuna maapallon histo-rian joukkosukupuuttoihin tuntuu turhalta. Toisaalta liikennevalojen ajoitusvirheiden sadattelu aamuruuh-kassa suhteutettuna viiden miljardin vuoden päästä tapahtuvaan auringon sammumiseen tuntuu vieläkin turhemmalta. Nyt voi muuten unohtaa Aleksanterinkadun remon-tin haittojen päivittelyn. Kun olemme päässeet mittakaavaan, voi pohtia elä-män tärkeitä asioita. Ihmiselämä kun on silmänräpäys maailmankaikkeuden historiassa. Naurettavan lyhyt, hiiliyhdisteistä koostuvan elämänmuodon hetki mität-tömän hiekanjyväsen pinnalla. Tehtävämme on elämän jatkamisen lisäksi kaiketi haalia ympärillemme tavaroita ja ystäviä sekä aivojemme synapseihin hyviä ja huonoja muistoja. Kunnes silmänräpäytys on ohi. Tässä vaiheessa voi lopettaa huolehtimisen valtatien linjauksesta. Mutta jos sukellamme mikroskooppisiin elämän peruspalikoihin, tulee vastaan ehkä vielä ihmeellisempi maailma. Satojen miljoonien vuosien ajan tällä univer-sumin hiekanjyväsellä kehittynyt hiilipohjainen elämä DNA-molekyyleineen on vähintään yhtä hengästyttävän ihmeellinen kuin ulkoavaruuden äärettömät mittasuh-teet. Jokainen ahkerana kipittävä muurahainen kun sisältää enemmän juuri tiettyyn järjestykseen asettunei-ta hiilimolekyylejä kuin galaksissamme on tähtiä. Tehdään vain se uusi uimahalli. Tutkijat ovat jo todistaneet, että käytännössä kaikkia tähtiä kiertää planeettoja. Jos vaikka joka tuhannennella tähdellä olisi kiertolaisena elinkelpoinen planeetta, niitä olisi pelkästään omassa galaksissamme sata miljoonaa. Silti emme tunne niistä vielä yhtään. Planeettamme on tuntemamme avaruuden tyhjyydessä ainutlaatuinen juuri elämän takia. Mikäpä siis tärkeämpää kuin se? Elämä. Ja purjehdus. Nyt voi sulkea sen budjettikirjan. Panu Heinonen Kirjoittaja on arkkitehti ja kaupunginvaltuutettu (vihr.) Nuoret muotoilijat työssään Muotoilusäätiön neuvotteluhuoneessa: vasem-malla Maria Helander, Johanna Strand, Jaakko Ranne, Timo Saarnio, Aaro Muotoilulla sujuvampaa arkea lahtelaisiin päiväkoteihin Saara Piispanen, teksti Tulevaisuuden päiväkodissa lasitettu terassi saattaa muut-tua leikkipaikaksi, eteisessä ei ole penkkejä ollenkaan ja tari-noita kerrotaan aistihuoneessa. Tilakeskus yhdessä sivistystoi-mialan varhaiskasvatuspalveluiden kanssa valmistelee modulaarista päi-väkotikonseptia. Moduuliratkaisuilla pyritään vakioimaan tilojen toimin-nallinen muunneltavuus ja tilatehok-kuus käytön sujuvuudesta tinkimättä. Tavoitteiden edistämiseksi päätettiin alkukesällä toteuttaa Lahden Tilakes-kuksen ja Suomen Muotoilusäätiön yhteistyöprojekti konseptin hiomiseksi muotoilun keinoin. Projektissa nuoret muotoilijat ideoivat päiväkodin tila- ja kalusteratkaisuja. Nuoret muotoilijat suunnittelutyöhön Yhteistyö on toteutettu osana Muotoilu-säätiön koordinoimaa Työllisyys tähtäi-messä -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten muotoilijoiden am-matillisia valmiuksia. Suunnittelutyössä on ollut mukana vastavalmistuneita ja opiskelijoita kol-mesta korkeakoulusta: Lahden muo-toiluinstituutista, Aalto-yliopistosta ja Metropolia ammattikorkeakoulusta. Muotoilijoiden ohjaajana ja konsulttina suunnittelutyössä on toiminut arkkiteh-ti Sauli Havas Arkkitehtitoimisto Havas & Rosberg Oy:stä yhteistyössä päiväko-tikonseptin kehittämisryhmän kanssa. Toimintalähtöistä tila- suunnittelua Projektin lähtökohtana on päiväkotien toiminnan ymmärtäminen ja käyttä-jien toiveiden huomioiminen. Nuoret muotoilijat saivat suunnitteluproses-siin uusia näkökulmia tutustuessaan päiväkotien arkeen, tulkitessaan var- haiskasvatussuunnitelmaa ja -lakia sekä eläytyessään lasten maailmaan. – Päiväkodeissa vieraillessamme huomasimme muun muassa, kuin-ka tärkeä lattiamateriaali on lapsille. Pukiessaan eteisessä koko lapsijouk-ko istui automaattisesti lattialle, joten kyseenalaistimme penkkien tarpeelli-suuden tilassa, havainnollistavat Maria Helander ja Johanna Strand Aalto-yli-opistosta. Moduuleilla muunneltavuutta Päiväkodeissa tilojen kestävä elinkaari näkyy kaluste- ja tilaratkaisujen muun-neltavuutena. Moduuliajattelu mahdol-listaa mukautumisen käyttötarpeiden muutoksiin aiempaa vaivattomammin. – Päiväkoteihin suunniteltua tilaja-koa on esimerkiksi mahdollista muut-taa liikuteltavien väliseinien avulla. Projektissa syntyneitä ideoita voidaan hyödyntää sekä jo olemassa olevissa että uusissa lahtelaisissa päiväkodeis-sa, jatkavat Helander ja Strand. Ideapankki tulevaisuuden päiväkodeille Muotoiluprojektin tuotoksena syntyi pitkälti toistakymmentä tila- ja kaluste-konseptia, joista kahta kehitettiin eteen-päin yksityiskohtaisiksi suunnitelmiksi. Konsepteja voidaan pitää lahtelaisten päiväkotien suunnittelua ja uudenlais-ten kalusteratkaisujen kehittämistä pal-velevana ideapankkina. – Yhteistyön tulokset ylittivät odo-tuksemme. Nuoret muotoilijat ovat tehneet todella ammattitaitoista suun-nittelutyötä ja heidän ideoitaan voidaan hyödyntää tilakeskuksen päiväkoti-konseptissa sekä tuoda käytäntöön muutoinkin, toteaa toimitilajohtaja Mauri Koistinen tilakeskuksesta. Muotoilun hyödyntäminen tilahank-keissa on tulevaisuutta, jossa Lahden kaupungilla ja esimerkiksi paikallisilla kalustevalmistajilla on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjinä. Sariola ja oikealla Tilda Jyräsalo. KOLUMNI Päätöksentekoa mittakaavassa
Kaupunkilainen No3 | 2016
To see the actual publication please follow the link above