10 Kaupunkilainen Lahden kaupungin tiedotuslehti – 2 • 2016 Timo Taulo, teksti ja kuva August Fellman saapui Hollolan Lahteen 1868 puolisonsa Ida Henriettan kanssa ja osti kylän parhaan talon, Kartanon vanhan ratsutilan. Talousmies vaistosi Riihimäen– Pietarin radanrakentamisen vaikutuksen alueen kehittymiseen. Ei aikaakaan kun hän perusti Vesijärven rannoille sahoja (1869), oluttehtaan (1871) ja selluloosatehtaan (1896). Kapteeni: Jos minä maksaisin parempaa palkkaa, oltaisiin kohta kaikki köyhiä. Lahden kylä paloi 1877. Takapajuinen kylänkeskusta rakennettiin uuteen kauppalan kaavaan, nykyajan Lahden ydinkeskustan mittoihin. Fellman vaati tilavaa toria ja väljiä katuja. Pääkadun, Aleksanterinkadun, oli oltava tarpeeksi leveä kävelemistä varten. Vapaana juoksevat siat tosin tuhosivat uuden kävelykadun kalliita istutuksia. ”Suureksi lahtelaiseksi” jo elinaikanaan tituleerattu Fellman osallistui omilla varoillaan kotikontunsa sivistystoimintaan. Hän perusti kylän ensimmäisen kansakoulun 1873. Kapteeni rahoitti kansanopiston ensi vuosien toiminnan ja hän tuki aloittelevaa työnväenyhdistystä. Kunnan päätöksenteossa Fellman edusti veroäyreillään kuudesosaa äänistä. Valtiopäivillä hovineuvos puhui talonpoikaissäädyn edustajana Hollolan Lahden puolesta. Kapteeni: Kirkossa Winter saarnaa. Alatorilla ryypätään. Kansallis-Osake-Pankin kasööri haukottelee kun ei näy tilejään tallettavia kauppalalaisia. Selänmäen työväentalolla agitaattori viilaa hampaitaan… Marraskuussa 1905 kauppalanhallituksen nokkamiehet F. F. Frostell ja E. Carstedt saivat Pietarissa pitkään odotetun keisari Nikolai I:n puumerkin: Lahdesta tuli kaupunki. Jo kauppala-aikoina kunnallismiehet olivat yrittäneet ostaa Fellmanin rantamaita kunnalle. Kapteeni omisti maa-alueen nykyisestä Lahdenkadusta Vesijärven rantaan ja Niemeen saakka. Kauppoja ei koskaan Fellmanin elinaikana syntynyt, ei edes satamaa voitu kaupunkiin perustaa. Vasta 1920-luvulla Lahti osti alueet ja kartanon. Kapteeni: Kröm… Ida-rouvalle on vaikea puhua emootioasioita. Se on vaikeaa minulle. Toisaalta junkkarikoulussa… Elokuussa 2016 August, Ida Henrietta, järjestysmies Frostell, pankinjohtaja Carlstedt, pastori Winter, oluttehtailija Mattsson ja monet muut vuosisadan vaihteen lahtelaiset henkilöt heräävät henkiin teatteriesityksessä ”Kapteeni ja rullatehtaan Aino”. Tarina vie katsojat aikamatkalle kaupungin juurille vuoteen 1905. Suomen suuriruhtinaskunnassa eletään sortovuosien ja suurten uudistusten aikaa. Työväenliike, naisten oikeustaistelu, raittiusliike, eduskuntauudistus muuttavat yhteiskuntaa ja vaikutukset tuntuvat myös Hollolan Lahdessa. Miten sopivat vanhalle kapteenille uuden ajan aatteet? Kapteeni: Ei kai työväki sanele isännälle miten asioita pitää hoitaa? Sellaiseksiko tämä maa muuttuu, että työläiset järjestäytyvät ja ryhtyvät sitten käyttämään valtaansa kaikinpuoliseksi heikkoudeksi? Ainopuiston teatterissa esiintyy 60 lahtelaista harrastajaa ja ammattilaista, eläkeläismummoja, kirkonmiehiä, taiteilijoita, kaupunginvaltuutettuja, koululaisia, työväenliikkeen aktiiveja, toimittajia – omissa ammattirooleissaan 111 vuoden takaisessa kotikaupungin tarinassa. Ensi-ilta on elokuun 6. päivänä vanhassa kartanon puistossa, Aino-puistossa. Lippuja voi ostaa Lahden historialliselta museolta. Kapteeni: Hyvästi. Minun kaupunkini. Sitaatit näytelmästä Kapteeni ja rullatehtaan Aino. www.lahdenmuseot.fi Hovineuvos herää henkiin Hovineuvos, kapteeni August Fellman (1839–1912) oli vaikutusvaltaisin lahtelainen, silloin kun Lahti oli vielä yksi Hollolan kylä 1800-luvun lopulla ja ponnisteli kaupungiksi 1900- luvun alussa. Elokuussa Fellmanin tarina esitetään kesäteatterissa Lahden kartanon vanhassa puistossa. Kapteeni Fellman ja hänen puolisonsa Ida Henrietta Ainopuiston teatterin Kapteeninäytelmässä – Miikku Tolonen ja Leena Kokko-Saukkonen.
Kaupunkilainen No2 | 2016
To see the actual publication please follow the link above