Page 43

Heino | Lautaselle 1-2 • 2017

> O L U T P O H J A I S E T C O C K T A I L I T OLUEN ERITYISPIIRTEET HUOMIOON | On tärkeää kokeilla, mikä olut sopii reseptiin. Oluella on myös erityispiirteitä, jotka kannattaa ottaa huomioon, Anikó Lehtinen vinkkaa. Cocktailien rakentamisella ja oluen ja ruoan yhdistämisellä on paljon yhteistä. – Drinkkien tekeminen on samantyyppistä kemiaa kuin ruoanlaitto, sama makujen tasapaino pitää löytyä cocktailista kuin ruoasta.  Katkeruus määrittää oluen käytettävyyttä. – Samalla tavalla kuin ruokakäytössä, katkeruus on oluen tärkein ominaisuus. Sitä täytyy miettiä muiden raaka-aineiden kautta.  Mallas tekee oluesta makean. – Drinkistä ei saa tulla liian tuhti. Yleensä olutta käytetään pidentäjänä. Muut pidentäjät ovat hapokkaita, joten usein oluistakin kannattaa valita sellainen, joka raikastaa kokonaisuutta, Lehtinen neuvoo. Hiilidioksidin roolia ei kannata väheksyä. - Hiilidioksidi vaikuttaa suuhun ja juoman makuun keventävästi. Se antaa myös illuusion todellisuutta kylmemmästä juomasta.  Tästä syystä olutta ei ravisteta. Ravistelussa olut kadottaa hiilidioksidin ja vetää juoman latteaksi. Hoptailien monet juuret LATINALAISEN AMERIKAN kävijöille on tuttu juomaklassikko michelada, (kuvassa keskellä) koko kansan olutcocktail. – Meksikossa ja sen naapurimaissa erilaiset versiot micheladasta ovat aina pop: limemehua, suolareunus ja tabascoa vaaleaan lageriin. Drinkki on hyvin virkistävä, kuumaan yökerhoon tai kesäpäivään sopiva juoma, jossa suola antaa mineraaleja menetettyjen tilalle, Lehtinen kuvailee. Hoptailit ovat parhaimmillaan helppoja juomia, joiden raaka-aineet löytyvät joka baarista. IPA Collins 2 cl vodkaa 3 cl sitruunamehua 2 cl sokerilientä täytetään Citra IPAlla Munkkikaljat 1 cl kahvilikööriä 1 cl mustaherukkalikööriä täytetään Imperial Stoutilla LAUTASELLE 3–4 | 2017 43


Heino | Lautaselle 1-2 • 2017
To see the actual publication please follow the link above