Mikä Potilastiedon arkisto? Kansallinen Potilastiedon arkisto on palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään tietoturvallisesti. Potilastiedon arkistoa (Kanta) rakennetaan vaiheistetusti. Julkisen terveydenhuollon yksiköt kuuluivat lain mukaan ensivaiheen liittyjiin. Parhaillaan on käynnissä yksityisen terveydenhuollon yksiköiden liittymisprosessi: osa on jo liittynyt ja osa liittymässä. Vastauksia ja vertaistukea facebookryhmästä Susanna Antikainen jakaa yrityksensä kokemuksia liittymisprosessista ja vastaa yhdessä Fysin toiminnanjohtajan ja lakimiehen kanssa kysymyksiin tarkoitusta varten perustetussa facebook-ryhmässä. Fysioterapeuttiyrittäjät Kantaan -ryhmä on tarkoitettu FYSI ry:n ja Suomen Fysioterapeutit ry:n yrittäjä/ammatinharjoittajajäsenien avoimeksi kysy-vastaa -palstaksi Potilastiedon arkistoon (Kanta) liittymisestä. Liittymispyynnön suljettuun ryhmään voi tehdä osoitteessa https://www.facebook.com/ groups/744994335616768/ yksKantaan Tukiprojekti, joka on perustettu auttamaan yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajia Kanta-kehityksen kysymyksissä http://www. ykskantaan.net/ Kaikki potilastieto yhteiseen arkistoon Potilastiedon arkiston tietovarantoa pidetään terveydenhuollon toimivuuden kannalta niin merkittävänä, että valmisteilla oleva uusi asiakastietolaki velvoittaa jatkossa kaikki palveluntuottajat liittymään sähköiseen Potilastiedon arkistoon (Kanta). Lue FYSI ry:n asiantuntijajuristin Juhani Saarisen kuvaus nykytilanteesta ja tulossa olevista muutoksista viereiseltä sivulta. Fysi 1 • 2017 13 MIKSI Potilastiedon arkistoon? Kysyimme kolmelta fysioterapiayrittäjältä: 1 Miksi Kantaan? 2 Millainen prosessi? Fysioterapiayrittäjä Susanna Antikainen, Fysio Center Jyväskylä 1Näen Potilastiedon arkiston ja Kanta-järjestelmään liittymisen suurena kansallisena prosessina. Sen keskiössä on kansalainen, jonka terveyden edistämisestä on kyse. Asiakkaan terveystieto tallentuu jatkossa Potilastiedon arkistoon riippumatta siitä, onko hoito tapahtunut julkisella, yksityisellä vai kolmannella sektorilla. Kansalainen itse voi käydä milloin tahansa Omakanta-palvelussa tutkimassa omia terveystietojaan. Tieto on asiakkaan luvalla myös hyödynnettävissä hänen hoitoprosessissaan. Tämä mahdollistaa hyvän hoidon ja on se käytännön työväline, jolla myös lakiin kirjattu asiakkaan valinnanvapaus on toteutettavissa. Asiakas voi valita palveluntuottajansa luottaen siihen, että tieto kulkee. Nämä olivat ne asiat, joiden vuoksi lähdin viemään yritystäni Potilastiedon arkistoon. 2 Monivaiheinen liittymisprosessi vei kaikkineen aikaa puolitoista vuotta, sillä olimme pilottiyritys. Tulevat liittyjät selviävät uskoakseni noin puolen vuoden rutistuksella. Historiallinen hanke on ollut haastava viranomaisillekin: yhdessä on rakennettu toimivaa liittymisen mallia. Omassa yrityksessämme opettelimme ja otimme rakenteisen kirjaamisen käyttöön jo vuosi ennen liittymistä ja etenimme sitten vaihe vaiheelta ammatti, toimi- ja henkilökorttien sekä kortinlukijoiden hankinnasta yhdessä tietojärjestelmäntoimittajan ja Kelan kanssa tehtyihin ohjelmistojen yhteensopivuustestauksiin. Tänä päivänä kirjauksemme siirtyvät napinpainalluksella suureen yhteiseen arkistoon. Henkisesti tämä on ollut iso juttu. Fysioterapiayrittäjä Sanna Pennanen, Naantalin Kuntokeskus Oy 1Mielestäni Potilastiedon arkisto on tulevaisuutta ja ehdottomasti mahdollisuus. Se tulee kehittymään ja jalostumaan – siksi koen, että olisi älytöntä olla menemättä mukaan. Samalla tulee kaikin puolin näkyväksi se työ, jota teemme kuntoutusyrityksissä ihmisten terveyden ja toimintakyvyn eteen. Kanta palvelee ennen kaikkea asiakasta, kun hän löytää terveystietonsa tietoturvallisesti yhdestä paikasta. Papereita ei tarvitse enää kanniskella ja lausuntoja pyydellä paikasta toiseen. Asiakkaat ovatkin olleet tyytyväisiä. 2 Lähdimme liittymisprosessiin ensimmäisten joukossa. Suuri apu meille perässä tuleville liittyjille on ollut Susanna Antikaisen Fysio Centerin pilottiurakka. Tämä on ollut työtä, valintoja ja muutoksia vaativa, mutta ei mitenkään mahdoton prosessi. Nostan hattua henkilökunnalle – vaikka välillä on kuulunut vastaansanomistakin, kaikki ovat sitoutuneet toimimaan, niin kuin olemme yhdessä sopineet. Olen itse johtajana vienyt prosessia eteenpäin juuri sen nuolikaavion mukaisesti, joka THL:n Kanta-materiaaleissa on suositeltu. Nyt liityttyämme jokainen meistä vie rakenteisesti kirjaamansa potilastiedot päivän päätteeksi Kanta-järjestelmään. Kyseessä on nopea toimenpide: kortin avulla tunnistautuminen, kirjautuminen ja tietojen vieminen Kantaan napinpainalluksella. Tietojen hakeminen arkistosta ei vielä toistaiseksi ole ihan yhtä simppeliä. Fysioterapiayrittäjä Esa Haaranen, Fysio-Voimala Oy, Ilomantsi 1Olemme ajatelleet, että vaihtoehtoja ei oikeastaan ole: Jos aiomme jatkaa toimintaa ja huolehtia asianmukaisesta potilastietojen hallinnasta, on melkein pakko olla mukana. Emme lähteneet liikkeelle ihan eturintamassa, mutta valmistelut ovat hyvässä vauhdissa. 2 Aloitimme valmistelut Fysin koulutuksiin ja aluetapaamisiin osallistumalla. Omavalvontasuunnitelman olemme tehneet ja päivittäneet sitä jo ainakin kolmeen otteeseen. Rakenteinen kirjaaminen on ollut yrityksessämme käytössä jo runsaan vuoden ajan – sen käyttö on selkeyttänyt ja jäsentänyt kirjaamistamme. Olemme myös olleet yhteydessä asiakashallintajärjestelmämme toimittajaan. Kortinlukijat on hankittu ja osalla henkilökunnasta on jo tunnistautumiskortit. Mielestäni alamme yritysten ei tarvitse pelätä Potilastiedon arkistoon liittymistä. Se vaatii oman prosessinsa, mutta mahdollistaa hyvän tiedonkulun ja asiakaspalvelun.
Fysi | No1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above