2015 fcreipas.fi Iloa – Innostumista – Intohimoa 9 Liikkuva lapsi tulee yhteis-kunnalle halvemmaksi FC Reippaan Päivisfutiksessa lapset saavat positiivisia liikuntakokemuksia. rassa harrastaminen tukee monipuolista ja liikunnallista arkea, mutta ainoana liikunta-aktiviteettina se ei useinkaan riitä, sillä muu-taman kerran viikossa harjoitteleminen ei vielä riitä täyttämään kehittyvän kehon lii-kuntatarvetta. Kodin ulkopuolella ta-pahtuva toiminta on vain jäävuoren huippu ja liik-kujaksi ja terveeksi aikui-seksi kasvamisen polulla on keskeistä, minkälaisia elintapavalintoja tehdään harjoitusten ulkopuolella, erityisesti kotona. Tieto-utta liikkumisesta, ravin-nosta ja levosta jaetaan kouluissa ja seuroissa, mutta kotona teh-dään varsinaiset valinnat, kun kyseessä on nukkumaanmenoaika, jääkaapin sisältö tai omatoiminen liikkuminen. Mikä on yhteiskunnan rooli? Voidaan myös kysyä, mikä on valtion ja yhteiskunnan rooli liikkumisen tukemisessa ja liikkumattomuudesta johtuvien haittojen ennaltaehkäisyssä. Liikuntaseurojen yhteis-kunnallinen subventio on hyvin marginaa-linen menoerä liikkumattomuuden hintaan verrattuna. Esimerkiksi Ruotsissa Vellinge IF, joka on noin 500 pelaajan jalkapalloseura, saa val-tion tukea toimintaansa noin 30 000 euroa ja kunnalta noin 15 000 euroa vuodessa. Tämän lisäksi he eivät joudu maksamaan liikuntatiloista vuokria kunnalle. Vertailun vuoksi voidaan ottaa esimerkiksi FC Rei-pas, joka ei saa suoraa tukea valtiolta, kun-nalta he saavat reilut 10 000 euroa vuodessa ja maksavat tilavuokraa kunnalle vajaat 70 000 €/v. Mikäli tunnit eivät olisi kunnal-lisesti tuettuja, tilavuokra olisi puolet suurempi. Näin ollen Vellinge IF saa tukea yhteiskunnalta 45 000 € + maksuttomat vuorot, kun taas FC Rei-pas maksaa 60 000 € vuo-dessa kunnalle. Olisikin hyvä poh-tia, kannattaisiko jossa-kin kunnassa suoraan pi-lotoida kokeilu, jossa tuettaisiin liikuntaa Ruotsin tapaan ja seurattaisiin, tuoko tämä hyvinvoinnin lisääntymistä, sairastavuuden vähenemistä ja yhteiskunnallisia säästöjä. Liikkumattomuuden seurausten, kuten lihomisen kansanterveydellinen painolasti tuntuu liian monen kukkarossa ja vyötä-röllä. Liikkumattomuuden hinta tulee mei-dän kaikkien maksettavaksi. Liikkuva lapsi ja nuori tarvitsee vanhempien tukea ja opas-tusta terveellisiin valintoihin ja liikunnalli-seen arkielämään. Vanhemmuuteen on yk-sinkertainen resepti: rajoja, rakkautta ja ra-vintoa. Kun tähän soppaan lisätään maus-teeksi liikuntaa, lepoa ja luppoaikaa, niin seuraavasta sukupolvesta kasvaa terveempi. Pippa Laukka maajoukkuelääkäri, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, eMBA SOTE-asiat askarruttavat vielä vaalien jälkeenkin. On todettu, että väestön liikkumattomuus maksaa Yhdysval-loissa 114 miljardia euroa kun Suomessa vastaavasti hintalappu on 1–2 miljardia eu-roa vuodessa. Yhdysvalloissa summa on 11 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskus-tannuksista. Liikunnan puutteen epäedullisista vaiku-tuksista terveyteen on laajasti tutkimustie-toa, niiden aiheuttamista sairauksista mer-kittävimpiä ovat lihavuus, sydän- ja verisuo-nisairaudet, tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä, verenpainetauti ja erilaiset syö-vät. Vaikka arki- ja työliikkuminen on hel-posti toteutettavaa toimintaa, siitä on tehty monimutkaista ja hankalaa, kun vastaavasti mukavuutta ja laiskuutta suosivista vaihto-ehdoista on tullut helppoja valintoja. Vanhempien rooli ratkaiseva Vanhempien asenteet ja elintapavalinnat vai-kuttavat lapsiin. Kasvuikäisten liikuntamää-rät ovat polarisoituneet paljon liikkuviin ja niihin, joiden liikuntamäärät jäävät liian al-haisiksi. Kahtiajakautuminen johtuu arki-, hyöty- ja pihapeliliikkumisen vähentymi-sestä. Omaehtoinen liikunta vähenee, kun lapsia kuljetetaan kouluun, harrastuksiin ja vapaa-ajan rientoihin sen sijaan, että he tait-taisivat matkan jalan tai pyöräillen. Perheiden yhteinen aika on arkikiireiden vuoksi kortilla ja yhteiset ulkoiluhetket ja lii-kuntaretket on vaarassa jäädä ruutuajan jy-räämäksi, kun notkutaan netissä ja somessa. Vanhemmat jotka järjestävät mahdollisuu-den yhteiseen arkiliikuntaan, välittävät lap-selle kahta tärkeää viestiä: he arvostavat lii-kuntaa ja yhteistä aikaa lapsen kanssa. Lap-sen terveyden, itsetunnon ja identiteetin ke-hittymisen kannalta tämä on vanhemmilta paras tapa kannustaa ja antaa esimerkkiä liikunnallisuuden saralla. Lapsi saa kasvaa ympäristössä, jossa hän kehittyy ja mieltää itsensä liikkujaksi. Liikun-tatottumusten ja elintapojen osalta tämä on ”Liikuntaseurojen yhteiskunnallinen subventio on hyvin marginaalinen menoerä liikkumattomuuden hintaan verrattuna.” isoin ja tärkein askel, kun mietitään liikku-mattomuuden hintaa ja sitä, miten yhteis-kunta voisi säästää mm. elintapasairauksien kustannuksissa. Liikkumattomien määrä lisääntyy mur-rosikää kohti mentäessä ja tässä vaiheessa suomalaiset nuoret alkavat tilastojen valossa jäädä muunmaalaisten jalkoihin. Voisi olet-taa, että urheiluseurojen toiminnassa mu-kana olevat lapset ja nuoret ovat turvassa liikkumattomuudelta, mutta näin ei ole. Seu- Monipuolinen Pippa Laukka pitää omaa blogia osoitteessa pippalaukka.fi.
FC REIPAS | 2015 Seuralenti
To see the actual publication please follow the link above