Itsemääräämisen edistäminen palveluntuottajan näkökulmasta Palvelunkäyttäjien itsemääräämisen ja itsenäisen elämän edistäminen on keskeinen tavoite vammaispalveluissa. Palveluntuottajan tulee vastata siitä, että henkilöstöä on riittävä määrä, henkilöstöllä on tarvittava osaaminen itsemääräämisen tukemiseen ja tilaratkaisut ovat itsemääräämistä tukevat. Myös palveluprosessin eri vaiheissa on huolehdittava palvelunkäyttäjien osallisuudesta. Toimintamallit vaativat jatkuvaa kehittämistä, jotta itsemäärääminen ja yleensä ihmisoikeudet toteutuvat vammaispalvelujen arjessa. Palveluratkaisumalli, yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työkalut asiakkaan tukiprofiilin laatimisessa ja moniammatillinen työskentely rajoitustoimenpiteiden vähentämiseksi ovat esimerkkejä Etevassa jo olemassa olevista käytännöistä, joita kehittämällä pystymme edistämään asiakkaan itsemääräämistä. Edelleen tarvitaan vuorovaikutus- ja kommunikointiosaamisen kehittämistä erityisesti vaikeimmin vammaisten palvelunkäyttäjien äänen kuuluviin saamiseksi. Myös positiivisen riskienarvioinnin ja tuetun päätöksenteon saaminen jokapäiväiseen työhön vaativat yhteistä ponnistusta. Moniammatillisella yhteistyöllä ja jaetulla asiantuntijuudella on merkittävä rooli itsemääräämisen edistämisessä ja rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämisessä. Kehitysvammalakiin tehdyn muutosesityksen myötä palvelun järjestäjille ja tuottajille on tulossa uusia velvoitteita. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan on muun muassa kirjattava henkilön käyttämät kommunikointikeinot sekä toimenpiteet, joilla tuetaan itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta. Laissa tullaan säätämään myös perehdytys- ja koulutusvelvoite itsemääräämisen 16 Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 2016 ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Rajoitustoimenpiteitä voitaisiin käyttää vain tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja niiden toteuttajana voisi olla vain sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Yksiköllä tulisi olla käytössä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus. Rajoitustoimenpiteiden käyttöön liittyvien päätösten tekeminen kuuluisi virkavastuiselle työntekijälle. Järjestimme helmikuussa 2016 esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimiville koulutuksen, jossa käsiteltiin itsemääräämisoikeutta ja ihmisoikeuksia lainsäädännön, kansainvälisten sopimusten sekä vammaispalvelujen arjen näkökulmista. Myös kehitysvammapsykiatrian yksiköiden kevään 2016 kehittämispäivissä työstetään aihetta. Asiantuntijana toimii juristi Liisa Murto, joka työskentelee VIA eli Ihmisoikeudet vammaisten arjessa -hankkeen projektipäällikkönä. Etevan johtava psykologi Minna Nevalainen, kehittämispäälliköt Laura Kaisa Repo ja Marketta Salminen sekä tulosaluejohtaja Pirjo Riikonen osallistuivat Kehitysvammaliiton järjestämään itsemääräämisoikeushankkeeseen vuonna 2015. Työpajoissa tuotetun materiaalin pohjalta valmistellaan valtakunnallinen itsemääräämisoikeuskäsikirja, jossa avataan itsemääräämisoikeuden käsitettä, luodaan malli itsemääräämiskyvyn arviointiin sekä kuvataan hyviä käytäntöjä itsemääräämisen tukemiseen. Teksti Minna Nevalainen, Marketta Salminen
Kuntayhtymän Sidosryhmälehti 2016
To see the actual publication please follow the link above