14 5J POLITIIKKA rp •• • • a • •• I yoministerio selvittää Reinin asemaa Työministeriö selvittää, onko valtakunnansovittelija Jorma Reini esteetön hoitamaan virkaansa tilanteessa, jossa poliisi tutkii eräiden takavuosien ayvaikuttajien osakekauppoja. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan poliisin tutkinnan kohteena on myös Reinin osuus epäilyksenalaisissa rahajärjestelyissä. Osastopäällikkö Matti Ilonen sanoi, että ministeriö haluaa ensin selvittää, mitä poliisi tarkasti ottaen tutkii. Toistaiseksi työministeriössä on oltu tiedotusvälineiden tietojen varassa. "On turha ottaa kantaa mihinkään suuntaan virasta pidättämisestä puhumattakaan, jos ei ole tarkkaa kuvaa, mitä siellä tutkitaan". sanoi Ilonen. Valtakunnansovittelija toimii työministeriön alaisuudessa. JormaReini "Yritämme pitää mielessä ohjetta. ctta ei hutkita ennenkuin tutkitaan", hän lisäsi. Työministeri Ilkka K a n e r - v a (kok) ei halunnut itse vastata Reini-selvitystä koskeviin kysymyksiin. Tiistain Iltalehdessä hän kuitenkin perustelee liikkeelle laittamaansa selvitystyötä. Reinin asema "Mahdollinen virasta pidättäminen on seurausvaikutuksiltaan niin hirveän iso juttu, että en voi lähteä siihen ilman perusteellisia selvityksiä. Sitä ei voi tunnelmoiden tehdä". Kanerva sanoi. Virkamies voidaan lain mukaan pidättää virantoimituksesta rikossyytteen ja kurinpitomenettelyn sekä niiden edellyttämien tutkimusten ajaksi. Tuorein tapaus virkamiehen hyllyttämisestä tutkinnan ajaksi on opetusministeriön kansliapäällikkö Harri Syväsalmi. Poliisi tutkii Palloliiton hänelle tarjoamaa kisamatkaa. "Meidän pitää ensin tietää, mikä merkitys tutkinnalla on Reinin oikeuksiin, vastuuseen ja asemaan ja onko sillä mitään merkitystä hänen viranhoitonsa kannalta", sanoi Ilonen. Työministeriöstä yritettiin saada tutkijoihin yhteyttä vielä tiistain aikana. Iloniemi kertoi, että ministeriössä ei tiedetä edes, epäilläänkö Reinin syyllistyneen johonkin vai onko häntä kuulusteltu todistajana. "Ne ovat aivan eri asioita", Iloniemi sanoi. selväksi nopeasti Työministeriössä lähdetään siitä, että Reinin asema tässä tilanteessa on selvitettävä nopeasti. Taustalla on pelko siitä, että epäselvänä jatkuva tilanne voisi olla haitaksi sovittelijan työlle, jolle tulee ilmeisesti olemaan jälleen runsaasti kysyntää tänä syksynä. Yleisradion TV-uutiset paljasti viime viikolla, että poliisi ja verottaja tutkivat Reinin ja useiden muiden viime vuosikymmenen lopun ammattiyhdistysvaikuttajien osakekauppoja ja sijoitusyhtiö Rapap Oy:tä. Reini on puolestaan todennut hoitaneensa yksityiset osakekauppansa asianmukaisella tavalla. Hän ei omien sanojensa mukaan ole ollut mukana missään kollektiivijärjestelyissä. mmm ETELÄ SUOMEN SANOMAT Keskiviikkona syyskuun 28, läivänä 199- Evan gallup: EU:n kannattajia ja vastustajia yhtä paljon Helsinki KAARINA LAINE EU:n kannattajien ja vastustajien puntit ovat tuoreen haastattelututkimuksen mukaan Suomessa tasan. Kumpaankin ryhmään kuuluu 40 prosenttia kansasta. % 60 Suhtautuminen Suomen EU-jäsenyyteen STT, Lähde: EVA/Yhdyskuntatutkimus Oy Kanna\ Elinkeinoelämän valtuuskunnan, Evan mittaustulos merkitsee sitä, että Suomen liittyminen Euroopan unioniin on kantaansa miettivien käsissä. Epävarmoiksi itsensä tuntevista kolmannes ilmoitti käyvänsä joka tapauksessa äänestämässä. v/.. Maataloustuki Vastuiistaa tympii Kansalaisten epätietoisuutta ja vastustusta on lisännyt varsinkin kinastelu maatalouden kotimaisen tukipaketin ympärillä. Lähes 80 prosenttia kansalaisista pitää EU-asian käsittelyä tympeänä sisäpoliittisena pelinä, jossakauaskantoinen linjaratkaisu on vaarassa hämärtyä. Maataloustukipaketti ärsyttää kansalaisia yli puoluerajojen. Sitä vastustaa 42 prosenttia suomalaisista ja kannattaa vain 31 prosenttia. e di!saa sanoa tco tCO IöT 1 3 tcsy £ tCO Evan johtaja Seija-Riitta Laakso arveli maatalouspaketin kaventaneen varsinkin vasemmiston EU-kannatusta. Ihmisiä on hämmentänyt myös epävarmuus siitä, noudattavatko kansanedustajat kansanäänestyksen tulosta. Kaikissa ryhmissä haastattelu osoitti miesten kannattavan naisia herkemmin Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Miehistä kyliä-kannalle ilmoittautuu 46 prosenttia, naisista 42 prosenttia. Epävarmojen ryhmästä naisilla on taipumus siirtyä vastustajien joukkoon. epävarmoja Nuorista 18-25 vuotiaista entistä suurempi osuus, 46 prosenttia, on kesän aikana kääntynyt EU-jäsenyyden kannalle. Nuorten vastustus on 33 prosentin luokaa. Evan haastattelututkimus mittasi sekä EU-jäsenyyden kannattajien ja vastustajien määräksi elo-syyskuussa 40 prosenttia. Joka viides suomalainen ei ole vielä ratkaissut omaa kantaansa ja epävarmoja on myös kannattajien ja vastustajien joukossa. Yleisradion tv-uutisten viime viikolla teettämässä gallupissa EU:ta kannatti 44 prosenttia kansalaisista, vastustajia ja kantaansa empiviä oli kumpiakin vajaat 30 prosenttia. Eniten jäsenyyden kannatusta on eteläisessä Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Kovimpia kannattajia ovat koulutetut toimihenkilöt ja yrittäjät. Työntekijöistä EU-hanketta vastustaa puolet. Kannattaja on puoluetaustaan useimmiten kokoomuslainen tai sosiaalidemokraatti. 70 prosenttia Miehet ja nuoret myönteisimpiä Evan lähes 2 000 henkilön Evan tutkimuksen mukaan kuitenkin kolme neljästä suomalaisesta uskoo jo ennalta EU-jäsenyyden kannattajien voittavan lokakuussa. Vastaajista 60 prosenttia arveli, että Suomi joutuisi noudattamaan EU:n linjauksia myös unionin ulkopuolella Eta-sopimuksen nojalla. Miltei puolet kansalaisista arveli, että vaikka EUjäsenyys merkitsisi tiukkoja aikoja, elämä EU:n ulkopuolella osoittautuisi vielä vaikeammaksi. Valtaosa suomalaisista lähtee siitä, että eduskunnan on noudatettava kansanäänestyksen tulos- Vastustajat kytkyssä Ruotsin kantaan Jos Ruotsi ja Norja kuitenkin äänestäisivät ei ja Suomi kyllä, 44 prosenttia vastanneista taipuisi myös Suomen jäämiseen pois EU:sta. Periaatteensa myymiseen olivat valmiita miltei yksinomaan EU:n vastustajat. Jä- : 2 3 tCO aikoo äänestää Liki 70 prosenttia aikoo käydä äänestämässä neuvoa antavassa EU-kansanäänestyksessä. ka senyyden puoltajista vain 14 prosenttia seuraisi siinä tilanteessaRuotsin esimerkkiä. Mtv:n viime viikon lopulla teettämässä kyselyssä yli 60 prosenttia äänestäjistä kannatti Suomen liittymistä EU:hun Ruotsin ja Norjan keralla. Ilman länsinaapureita liittymistä puolsi 35 prosenttia ja vastusti 42 prosenttia äänestäjistä. Kyselyn virhemarginaali oli neljä prosenttiyksikköä eli tulokset voivat vaihdella sen verran kumpaankin suuntaan. Evan asennetutkimuksen virhearvio on kaksi prosenttiyksikköä. Haastatelluista vain niukka enemmistö kannatti presidentin lähettämistä Suomen edustajana EU:n huippukokouksiin. Edustuskiista ei jaa jäsenyyden kannattajia ja vastustajia vaan henkilöityy viran nykyisin haltijoihin. Pääministerin kannalle asettuvat hallituspuolueiden kannattajat, presidenttiä suosivat Ahtisaarta presidentiksi äänestäneet. Aho Hampurissa: Sekä EU että Suomi hyötyvät jäsenyydestä Hampuri (DPA) Pääministeri Esko Aho (kesk) katsoo, että sekä Suomi että Euroopan unioni hyötyisivät Suomen jäsenyydestä. Jäsenyys edistäisi huomattavasti Suomen teollisuuden monipuolistumista nykyisistä vahvoista toimialoista kuten metsäja kaivosteollisuudesta, metallinjalostuksesta ja televiestinnästä, Aho sanoi Hampurin kauppakamarissa pitämässään puheessa. ja metsäteollisuudesta, Aho sanoi. Suomi ei jäsenenä toisi mukanaan ratkaisemattomia ongelmia EU:hun, hän sanoi. Päinvastoin Pohjoismaiden mukaantulo voisi vaikuttaa myönteisesti EU:n tulevaisuuteen, koska maat ovat jo vuosikymmenien ajan toimineet läheisessä yhteistyössä. Ahon mukaan Itämeren alueesta voisi kehittyä juuri sellainen alue, johon EU on tähdännyt puhuessaan alueiden Euroopasta. Samalla Suomi voisi olla EUrlle yhteyslenkkinä suunniteltaessa yhteistyötä esimerkiksi Koillis-Venäjän kanssa. Suomen mukaantulon myötä EU:n metsäala lisääntyisi puolella. Suomi voisi myös tuoda mukanaan tietoa metsänhoidosta Gallup: Viinanen pätevin uudenkin hallituksen valtiovarainministeriksi liro Viinasta (kok) pidetään kyvykkäimpänä kuudesta kolmen suurimman puolueen ehdokkaasta vaalien jälkeisen hallituksen valtiovarainministeriksi, ilmenee Taloustutkimuksen tekemästä tutkimuksesta. nut tai halunnut ottaa kantaa ministerikysymykseen. Taloustutkimus kysyi kokoomuksen toimeksiannosta yli I 500 suomalaisen kantaa valtiovarainministeri asiaan. Kolmannes kaikista kyselyyn vastanneista asetti Viinasen ykkössijalle, ja kolmannes ei osan- Suosituin Viinanen oli kokoomuksen kannattajien, johtavassa asemassa olevien ja maanviljelijöiden keskuudessa. Kantansa ilmaisseista 10 prosenttia päätyi Antti Kalliomäkeen (sd), yhdeksän prosenttia Esko Ahoon (kesk), kahdeksan Matti Louekoskeen (sd), kuusi Sauli Niinistöön (kok) ja kaksi prosenttia Mauri Pekkariseen (kesk). Tulo- ja vähennystiedot voi taas ilmoittaa Verovelvolliset voivat jälleen ilmoittaa vuoden tulo- ja vähennystietonsa ensi vuoden verokortteja varten. Ilmoitus on tehtävä marraskuun alkuun mennessä. Verokorttien pidätysprosentit voidaan näin laskea jo alusta alkaen mahdollisimman oikeiksi eikä verovelvollisen verokortin saatuaan tarvitse muutattaa pidätysprosenttiaan verotoimistossa, muistuttaa verohallitus. Den 1994 cnnakonpidätysprosentteja, joita alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Vuoden 1995 tulo- ja vähennystiedot on syytä ilmoittaa, jos tulo- ja vähennystiedot ovat olennaisesti muuttuneet vuodesta 1993 esimerkiksi työttömyyden, opiskelun, äitiysloman tai varusmiespalvelun suorittamisen vuoksi. Vuosina 1993 ja 1994 eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden, jotka kuitenkin jatkavat työelämässä, on syytä ilmoittaa arvioidut vuoden 1995 palkkatulonsa, vaikka tulot eivät olisi olennaisesti muuttuneet. Hallituksen esityksen mukaan vuoden 1995 verokortit otetaan käyttöön 1. maaliskuuta. Ennakonpidätys tammi- helmikuussa 1995 toimitetaan käyttäen vuo- Tutustu hyvin käyttöohjeeseen rl KOKO PERHEEN YSKÄNHILLITSIJÄ Hyvä, perinteisen yskänlääkkeen maku EÄT d) l;~ ingelnelm V|g»/ Pantarma Oy «! ' ' ■»* ' •.. a tmgmm m Esim. pehmeä puuvillalankamatto makuuhuoneeseen, olohuoneeseen, keittiöön... Koko 160x230 cm nyt <299» " ! (499,-) säästä 200,-! Tule hakemaan pehmeyttä varpaiden a11e... Samalla saat mukaasi ilmaisen Inspiraatio- kuvastomme. .fy/yu/ru/M Askossa On Aiketal», Saimaanko* 29, lahti. Avoinna: ma |a p« 9-19, ti-to 9*ll, la- 9-14 ■ m •• •• lanaan kaikki matot alennettu Aamuherätystä ei pehmennä mikään niin ihanasti kuin varpaat vastaanottava lämpöinen matto. (499,-) m Askotilille voit valita kk-eräksiî^/ vähimmillään vain 100 mk. Suomen sosiaalimenot toiseksi suurimmat EU-maiden joukossa Lahti JARI TAARI työttömyysmenoihin Luxemburg ja isoista maista Italia, joka käytti siihen alle kaksi prosenttia sosiaalibudjetistaan. Italiassa työttömyystuki lakkaa kokonaan kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Suurin yksittäinen menoerä lähes kaikkien EU-maiden sosiaalibudjeteissa oli vanhuuden hoito ja seuraavaksi suurin terveydenhuolto. Tämän jälkeen osuudet vaihtelivat eri maissa, mutta keskimäärin seuraavaksi suurimmat prosenttiosuudet käytettiin vammaispalveluihin, leskien jaorpojen huoltoon sekä äitiysmenoihin. Jos Suomi sijoitetaan nykyisten EU-maiden joukkoon, sen sosiaalimenot ovat toiseksi suurimmat Tanskan jälkeen. Jos maiden sosiaalimenoista pudotetaan työttömyysmenot pois, Suomi putoaa neljännelle sijalle Tanskan, Luxemburgin ja Saksan jälkeen. Jos EU:hun liittyvät nykyiset hakijamaat, niistä Suomen edelle sosiaalimenojen määrässä menevät reilusti Ruotsi ja niukasti Norja. Itävalta jää hieman jälkeen. EU-maat käyttivät sosiaaliturvaetuihinsa asukasta kohti keskimäärin vajaat 4 200 ecua vuonna 1992, kun Suomi käytti reilut 5 700 ecua. Ecu on noin kuusi markkaa. EU-maiden sosiaalimenoista kului työttömyyteen keskimäärin noin kuusi prosenttia, kun työttömyys haukkasi Suomen sosiaalimenoista lähes kymmenen prosenttia. Keskimäärin EU:ssa työttömyys oli 6. suurin menoerä sosiaalibudjetissa. Suomessa se oli 4. suurin vanhuuden hoidon, terveydenhuollon ja vammaispalvelujen jälkeen. Vanhuuden hoitoon käytti suhteellisesti eniten Italia, lähes 60 prosenttia sosiaalimenoistaan. Yli viidenkymmenen prosentin pääsi myös Kreikka. Ainoa maa, jokakäytti vanhuksiin Suomea (noin 30 prosenttia) pienemmän prosenttiosuuden oli Irlanti, 21 prosenttia. Espanjassa työttömyysmenot haukkasivat EU:n isoimman prosentin sosiaalimenoista, lähes 18 prosenttia. Vähiten käytti Sosiaalimenot vähennettynä työttömyysmenoilla ecuina asukasta kohti Suomessa ja EU:ssa 1992 Tanska Luxemburg Saksa Suomi Hollanti Ranska Belgia Italia Britannia Espanja Irlanti Portugali Kreikka 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Lähde: Eurustat Kun maiden sosiaalimenoistapudotetaan työttömyysmenot pois, Suomi sijoittuisi nykyisten EU-maiden joukossa neljännelle sijalle sosiaaliturvamenojensuuruudessa. ■» M M Tanaan i m m 14 I< §s »
Etelä-Suomen Sanomat no. 262 28.09.1994
To see the actual publication please follow the link above