Ke ski v iikkona syyskuun 28. päivänä 1994 ETELÄ-SUOMEN SANOMAT Hoitoala tavoittelee palkankorotuksia Lahti PERTTI HUOPAINEN Hoitoalan työntekijät tavoittelevat palkankorotuksia syksyn neuvotteluissa. Selkeitä korostusvaatimuksia ei ole vielä lyöty pöytään. Niiden vuoro on vasta sitten, kun nähdään, millaiseksi yleinen lähtötaso muodostuu. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestön Tehyn ja Suomen perushoitajaliiton SuPerin kesällä tekemässä kyselyssä kentän kanta oli selkeä: nyt on palkankorotusten vuoro. Peräti 90 prosenttia jäsenistä katsoi, että säästöjen aika on ohi. Hoitoalan työntekijöitä on yhteensä noin 150(KK). Järjestöt muodostavat yhdessä Toimihenkilöiden neuvottelujärjestön TNJ:n. Järjestöt katsovat kuntien säästölinjan johtaneen palvelujen heikentymiseen ja työntekijöille koituvan rasituksen kasvuun. Alan työntekijät katsovat joutuneensa säästöjen johdosta huonoon asemaan muun muassa siksi, että ansiot ovat alentuneet, mutta työmäärä on kasvanut. Samaan aikaan esimerkiksi kuntien rakennustehtävissä toimivien työmäärä on laskenut, koska investointeja ei ole tehty. Palkka juoksee, vaikka töitä ei ole, hoitajat sanovat. "Vientituloistaosa S? POLITIIKKA 13 Presidentin sisäpoliittisen vallan vähennyksestä sopu Ahtisaari halusi sorvata pykäliä Helsinki MAARIT RAUNIO julkiselle puolelle" Eliei korotuksia saada, hoitajat huomauttavat miesten ja naisten välisen palkkakuilun kasvavan edelleen. He korostavat myös, että julkiset palvelut koskevat kaikkia kansalaisia ja hyödyttävät myös yksityistä sektoria. "Vientiteollisuuden kasvavista tuloista pitäisi nyt ottaa osa ja antaa se julkiselle sektorille", sanoo Kiiskinen. Presidentin sisäpoliittista valtaa leikkaava lakiluonnos on saatu sorvatuksi muotoon, jonka kaksi valtainstanssia eli presidentti ja hallitus voivat hyväksyä. Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk) on neuvotellut esityksestä presidentti Martti Ahtisaaren kanssa, joka halusi puuttua muutamiin esityksen kohtiin. Jäätteenmäki tuo muokatun esityksen tänään hallituksen iltakouluun. Presidenttiä hiersi esityksessä kaksi kohtaa, presidentin asetuksenanto oikeuden rajoittaminen sekä presidentin päätöksenteon sitominen tiiviisti hallituksen esityksiin. Ahtisaari ei ha- Uusi eduskunta SuPerin liittohallituksen jäsen viikossa koolle Raija Kiiskinen kertoo, että väki on väsynyttä ja ennalta ehkäisevää kuntoutusta kaivataan entistä enemmän, samoin täydennyskoulutusta. Kun uutta työvoimaa ei juuri oteta, työntekijöiden keski-ikä nousee myös hoitoalalla. lunnut leikata valtaansa niin paljonkuin alunperin hallitus aikoi. Parin viime viikon valmistelussa esitykseen tehtyjä muutoksia ei pidetä kovin suurina vaan lähinnä tarkennuksina. Mikäli hallitus ehtii iltakoulussaan tänään asia käydä läpi, se etenee nopeasti presidentin esittelyyn. Hallitus lähtee siitä, että valtiosääntöuudistus käsitellään normaalisti eli kahdessa eduskunnassa. Siten ensi vuoden vaalien jälkeen hallituksen muodostaminen sujuisi nykyiseen Hoitoalan järjestöillä on omia malliin. ehdotuksia säästötoimenpiteitä suunnitteleville kunnille. "Hallintoa on karsittava. Nyt siitä ci ole paljon keskusteltu. Kukaan kun ei halua saneerata ulos itseään", sanoo Tehyn liittohallituksen jäsen Eila Eerola. "Säästöjä saadaan myös, jos potilaita voidaan hoitaa oikeassa paikassa oikeaan aikaan." Helsinki MAARITRAUNIO aikaa. Vuoden 1991 vaalien jälkeen uusi eduskunta kokoontui vasta viikkoja myöhemmin, kun aikataulua viivyttivät vielä pääsiäispyhät. Pääministerin valinta eduskunnalle Presidentin sisäpoliittista valtaa karsiva edistys pohjautuu Paavo Nikulan (vihr) toimikunnan esityksiin. Valtaoikeuksien vähentämisestä ollaan melko laveasti yhtä mieltä puolueissa. Esityksen mukaan pääministerin valinta siirtyisi eduskunnalle. Jos kuitenkaan kotmannessakaan äänestyksessä kukaan Sunnuntaina 19.3.1995 eduskuntavaalit. Perjantaina 24.3.1995 vaalin tulos vahvistetaan. Maanantaina 27.3.1995 edustajien valtakirjojen tarkastus Kokoontumisajat! päättää seuraajansa puolesta eduskunta itse. Tiistaina 28.3.1995 puhemiehen vaali Keskiviikkona 29.3.1995 valtiopäivien avajaiset Vauhtia prosessiin halutaan kuin ennakoiden tulevaa valtiosääntömuutosta, vaikka se ei näillä näkymin vielä ensi vuonna olekaan voimassa. Sitten kun eduskunta kytkeytyy tiiviisti hallituksen muodostamiseen ja pääministerin valintaan, joutoviikkoihin ei ole aikaa, monet edustajat sanovat. Näin ripeää kokoontumisaikataulua hahmottavat päättäjät uudelle eduskunnalle. Monet kansanedustajat ovat arvostelleet vaalien jakokoontumisen väliin usein jäävää luppo- ehdokkaista ei saisi enemmistöä, presidentti nimittäisi pääministerin kuten nytkin. Jos presidentti jättää lain vahvistamatta, se palaisi esityksen mukaan uuteen eduskuntakäsittelyyn heti, ei vasta seuraavilla valtiopäivillä. Asetuksenantovalta siirtyy esityksen mukaan presidentiltä valtioneuvostolle lukuunottamatta ulkopolitiikan lohkoa. Presidentin päätöksentekovaltaa sidottaisiin valtioneuvostoon. Jos presidentti ei hyväksyisi valtioneuvoston ehdotusta, valtioneuvosto valmistelisi uuden ehdotuksen. eduskunnalle. Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Arja Alho (sd) kuitenkin sanoo, et- tei Sdp aio asettaa kokonaisuutta kyseenalaiseksi yhden asian vuoksi. Puolueissa arvioidaan, että pääministeristä äänestäessään eduskunnan tulee jo olla selvillä hallituksen pohjasta, tavoitteista ja ainakin avainministereistä. Alho odottaa asian hoituvan käytännössä niin, että vaalien jälkeen presidentti edelleen käy presidentin kierroksen, mutta samaan aikaan eduskuntaryhmät ja puolueet jo pohjustavat pääministeriä omissa neuvotteluissaan. Esitys siirtäisi virkanimityksiä runsaasti presidentiltä valtioneuvostolle. Presidentille jäisivät edelleen korkeimmat virkanimitykset. Sdp ei käy vastahankaan Isoista puolueista sosiaalidemokraatteja on arveluttanut pääministerin valinnan siirtäminen Kolmen viikon puhemiehet Kansanedustaja Paavo Ni - k u 1 a painottaa, että puhemies olisi valtiosäännön muutoksen jälkeen todella aito eduskunnan luottamushenkilö, ei pääministerin paikkaa odottava kolmen viikon puhemies. Nikulan mielestä uudistus ei ulospäin muuttaisi nykyistä menettelyä kovinkaan paljon. "Pääministerin nimi tulee vain eduskunnasta eikä presidentin kansliasta", Nikula pelkistää. Oppositiopuolueista vasemmistoliiton eduskuntaryhmää johtava Esko Helle pitää presidentin vallan leikkaamisen esityksiä kannatettavina. "Kaikki ovat sen suuntaisia askeleita, joihin vuosikausia on pyritty. Enempi olisi tahdottu, mutta parempi tuokin kuin ei mitään." Syksymmällä on eduskuntaan tulossa myös kovaa kiistaa herättänyt esitys presidentin ulkopoliittisen vallan vähentämisesKuningasmieliset eduskuntavaaleihin tä. Suomen monarkistit aikovat heenjohtajan Klaus Juutilaisen osallistua vuoden 1995 edus- Tampereelta, kuntavaaleihin. Valitsijayhdistys etsii loppu- Monarkistiklubi on perustanut vuoden aikana lisää ehdokkaita. Hämeen pohjoiseen vaalipiiriin Kuningasmieliset yrittävät pevalitsijayhdistyksen, joka aset- rustaa valitsijayhdistyksiä myös taa ehdokkaakseen klubin pu- Helsinkiin ja Turkuun. RAVINTOA SIELULLE: ETELA-SUOMEN SANOMAT! Ihminen ci elä pelkästään leivästä: myös sielu kaipaa ravintoa! Etelä-Suomen Sanomat tarjoaa lukijoilleen päivittäin monipuolisen ja asiantuntevan kulttuuripaketin. Teatteria, arvosteluja, haastatteluja, tapahtumareportaaseja... Lahti on merkittävä kulttuurikaupunki ympäri vuoden ja se näkyy myös Etelä-Suomen Sanomien sivuilla! TILAA JA NAUTI! TILAUKSET (918) 75 75 555 Mieleinen kulttuurimuoto tarjoaa piristystä arkeen, pieniä juhlahetkiä aherruksen lomaan. Kaikkialle et kuitenkaan itse ehdi, mutta Etelä-Suomen Sanomat ehtii puolestasi! Liity lukijoihin: tutustu oheisiin tilausvaihtoehtoihin, valitse mieleisesi ja vie tilauskortti postilaatikkoon. Jatkossa oletkin sitten aina paikalla, kun kulttuurissa tapahtuu Lahdessa tai muualla! ETELÄ SUOMEN SANOMAT KYLLÄ, TILAAN ETELÄ- SUOMEN SANOMAT! Tilaukseni alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta. Valitsen seuraavan tilausvaihtoehdon: JATKUVA SAASTOTILAUS MÄÄRÄAIKAISTILAUS LASKUTUSVÄLI □ 12 kk 890.- □ 6kk 467.- U 3kk 245.- □ 12 kk 960.- □ 6kk 541 .- □ 3kk 302.- Jatkuva säästötilaus jatkuuautomaattisesti laskutusvälin kerrallaan Cxjxjxjxnnn n .n sr ~1? Etelii- Suomen 3 Sanomat P maksaa ? postimaksun, p Sdp:n Matti Louekoski äänessä eduskunnan tiistaisessa istunnossa. Kuuntelijoina puoluetoverit Lea Savolainen ja takana istuvat Reijo Lindroos (vas.) ja Antti Kalliomäki. Sdp syyttää: Hallitus kukkaro levällään maatalouden suuntaan Sosiaalidemokraattien mielestä hallitus 011 "kukkaro levällään" maatalouden suuntaan. Tiistaina eduskunnassa käyntiin ryöpsähtäneessä maatalouden kansallista EU-tukea koskeneessa keskustelussa hallitusta arvosteltiin maatalouden vientivastuiden poistamisesta, vaikka maatalouden rakennemuutos on kiinni EU-jäsenyyden hyväksymisestä. noimismaksuja koskevan lain kumoaminen tuli valiokunnasta ensimmäiseen käsittelyyn. Sdpn Matti Louekoski arvosteli esitystä sekä lannoiteveron poistamista, maatalouden velkojen anteeksiantamista ja perintö- ja lahjaveron muuttamista. Hänen mielestään taitaa kuitenkin käydä päin vastoin eli vaara on sitä suurempi mitä pidemmälle mennään. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zy s - kow i c z myönsi, että kokoomuksen tavoite on EU-jäsenyys. Hänen mielestään on siksi pyrittävä pehmentämään jäsenyyden kiistatonta kielteistä vaikutusta maatalouden tilanteeseen. "Kukkaro on aivan levällään jo valmiiksi tilanteessa, jossarakenteelliset muutokset jäävät tapahtumatta, jos noudatamme MTK:n toivomuksia EU-jäsenenä tapahtuvasta maataloustuen ja ympäristötuen jakautumisesta", Louekoski sanoi. EU- ja maatalous -keskusteluun ajauduttiin viikko etukäteen, sillä kansallista tukipakettia koskevan lainsäädännön on määrä tulla valiokunnista täysistuntokäsittelyyn vasta ensi viikolla. Tiistaina tilaisuus keskusteluun aukeni, kun suurten kanaja sikatalousyritysten markki- Zyskovviczin mielestä esimerkiksi työttömien tukipakettia ei voida vaatia samalla tavalla, koska työttömille EU-jäsenyydestä ei aiheudu sellaista välitöntä tulojen alentumista kuin viljelijöille. Juha Korkeaoja (kesk) huomautti, että jos EU-jäsenyys Erityisesti Louekoski arvosteli kokoomusta, jolle hänen mielestään sopii mikä tahansa tuki, ettei EU-jäsenyys vaarantuisi. kaatuu, maatalous saa uudestaan vastattavakseen lannoiteveron ja muita markkinointimaksuja. Korkeaoja piti valmistautumista EU-jäsenyyteen liian kiireellisenä ja katsoi, että EU-hintoihin siirtymistä olisi lykättävä eteenpäin. Hannele Luukkainen (vihr) piti maatalouspakettia liian kalliina ja kertoi tavanneensa yritysjohtajia, jotka epäilevät jäsenyyttä juuri sen takia. "Heidän perusteenaan on nimenoman se, että riittää, että maksetaan yksi jäsenmaksu EU:lle. He eivät ole valmiita siihen, että pitää maksaa vielä toinen jäsenmaksu kotimaahan", Luukkainen sanoi. Jouko Skinnari: Suomen naisten panos tärkeä EUrlle Siivousala arvioi: Ostosiivous säästäisi miljardeja Allekirjoitus Tllaalaltinnus Kimppu/Nippu ETELÄ-SUOMEN SANOMAT Vastauslähetys Sopimus 15100/6 PL 80 15101 LAHTI Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka I Tilaus alkaa Hinta mk Suomi voisi tarjota mallin työelämän, kodin ja lasten yhteistyölle Euroopan unionissa, jos Suomi liittyy EU:hun, katsoo eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd). Urjalassa puhuneen Skinnarin mukaan naiset ovat Keski-Euroopan EU-maissa lähdössä Suomen tavoin työelämään. Naisia tarvitaan työmarkkinoilla, koska EU-maat eivät halua enää ottaa uusia pakolaisia ja siirtolaisia. Suomen kunnat voisivat saavuttaa useiden miljardien markkojen säästöt, jos ne hankkisivat tuottamansa siivouspalvelut kokonaan yksityisiltä siivousliikkeiltä. Näin arvioitiin Kuopiossa tiistaina järjestetyssä siivousalan ostopalveluseminaarissa. Muissa Pohjoismaissa yksityiset siivousliikkeet hoitavat jo yli puolet julkisen lohkon siivoustoiminnasta. Ostopalvelujen käytön uskotaan yleistyvän myös Suomessa. Kehitystä vauhdittaa kuntien rahapula. "Julkinen lohko käyttää edelleen siivoukseen 6-7 miljardia markkaa vuodessa. Yksityiset siivousliikkeet tuottaisivat vastaavat palvelut noin 3 miljardilla markalla. Säästynyt summa voitaisiin käyttää julkisen lohkon varsinaisten palvelujen määrän ja laadun parantamiseen", kertoo toimitusjohtaja Matti Kyytsönen ISS Servisystem Oy:stä. Palvelualojen toimialaliiton toimitusjohtajan Peter Forsströmin mukaan kuntien päättäjät suhtautuvat ostopalveluihin aiempaa ennakkoluulottomammin. Tämä käy ilmi mm. Taloustutkimus Oy:n tekemästä tutkimuksesta. "Reilusti yli puolet kunnista ilmoitti, että he aikovat lisätä ostopalvelujen käyttöä seuraavien viiden vuoden aikana. Myöskään se, oliko kyseessä vasemmistoenemmistöinen kunta, ei enää vaikuttanut suhtautumiseen. Voimme siis päätellä, että tämä ei ole kunnissa enää poliittinen kysymys", kertoi Forsström. Tilaus päättyy Nimi
Etelä-Suomen Sanomat no. 262 28.09.1994
To see the actual publication please follow the link above