10 2 TAIDE >4 Sotilassoittajat konsertoivat lauantaina Sotilasmusiikkikoulun soittokunta pitää konsertin Hämeen Rykmentin vuosipäivän kunniaksi Lahden Konserttitalossa lauantaina 1. lokakuuta. Konsertin solisteina ovat tangoprinssi Hannu Lehtonen, sotilasmestari Manu Uotila (baritonitorvi) sekä trumpettitrio, johssa soittavat soitto-oppilaat Jani Saaranen, Kimmo Vänskä ja Mikko Missi. Konsertin johtavat musiikkimajuri Harri Saksa ja musiikkiluutnantti Jyrki Koskinen. Esityksessä on luvassa marssimusiikkia, viihdettä jakevyttä klassista, tässä muutamia poimintoja: trumpettitrio esittää Leroy Anderssonin säveltämän jo legendaarisen Trumpetinsoittajan vapaapäivän, Andrew Lloyd Webberin kuuluista musikaalisävelmistä esitetään sikermä, ja Tshaikovskin Romanssi kajahtaa vaskiyhtyeelle soitinnettuna. Laulusolisti Hannu Lehtonen tulkitsee suomalaiskansallista ohjelmistoa säveltäjäniminä Reino Helismaa ja Rauno Lehtinen. Konsertin päättää Hämeen Rykmentin kunniamarssista, Parolan marssista, tehdyn lauluversion kantaesitys. Siunatun hulluuden siunaus Hollolan nuorisoseuran piirissä toimiva teatteriryhmä Meidän remmi aikoo lahjoittaa kuluneen kesän tuotostaan neljä tuhatta markkaa Päijät-Hämeen keskusairaalan lastenosastolle. Rahoilla on tarkoitus hankkia leikkikaluja ja vapaa-ajan välineitä pienten potilaitten käyttöön. Rahaa meidän remmille on jäänyt viime kesänä menestyneen näytelmän, Aapelin kirjoittaman Siunatun hulluuden jäljiltä. Sen 19 esityksessä Salpakankaan ulkoauditoriossa kävi yhteensä noin 1300 katsojaa. Siunatun hulluuden sovitti ja ohjasi Tapio Juselius. Lasisonaattia esitetään jälleen Tanssiteos Lasisonaatti palaa Kansallisbaletin ohjelmistoon keskiviikkona. Päätehtävissä tanssivat nyt ensimmäistä kertaa Leena Virtanen, Antti Honkanen, Sini Länsivuori ja Francis Guardia. Jorma Uotisen Lasisonaatti on tehty Sibeliuksen musiikkiin; ensi-iltansa teos sai toukokuussa. ETELÄ SUOMEN SANOMAT Kultakurkkujen ilman oopperaa jpj Juha Pekka \ Helminen - ,JÄI Madrid Espanja on tuottanut maailmalle lukuisan joukon oopperalaulajia, joista valovoimaisempia tähtiä ovat tällä hetkellä tenorit Pldcido Domingo (s. 1941) ja Jose Carreras (s. 1946). Heidän lisäkseen tunnettuja ovat muun muassa Alfredo Kraus, Montserrat Caballe ja Victoria de los Angeles. Mutta kukaan edellä mainituista ei voi laulaa kotimaansa oopperataloissa, sillä tältä kultakurkkujen maalta puuttuu nykyisin toiminnassa oleva täysimittainen ooppera! Oopperamusiikkia ja balettia esitettiin vielä viime vuodenvaihteeseen saakka Barcelonan Liceussa, joka oli eräs Euroopan kauneimpia ja suurimpia oopperataloja. Se kätkeytyi La Ramblalla varsin mitättömän näköisen julkisivun taakse. Vuonna 1847 perustetussa Liceussa uransa aloittivat esimerkiksi Jose Carreras ja Montserrat Caballe. Tämä Espanjan ainoa toiminnassa ollut oopperatalo tuhoutui tulipalossa viime tammikuussa. Madridin oopperan rikkinäinen historia Aivan oma surullinen, jopa koominen historiansa on Madridin oopperalla, Teatro Realilla. Se avattiin Isabella I!:n hallituskaudella vuonna 1850. Teatro Realin arvioitiin olevan kallein ooppera koko maailmassa vuonna 1876. Ooppera jouduttiin sulkemaan jo 1925 rakennuksen huonon kunnon takia. Madridin oopperan unta kesti vuosikymmeniä. Kenraali Franco avasi TeatroRealin konserttisalina 1966, mutta se sulki jälleen ovensa lokakuussa 1988. kun Espanjan kulttuuriministeriö päätti palauttaa rakennuksen alkuperäiseen käyttöönsä eli oopperaksi. Teatro Rcal oli tarkoitus avata Espanjan fiestavuoden 1992 aikana. Kuitenkin ooppera Madridin oopperateatteria, Teatro Realia on kunnostettu jo viisi vuotta on edelleenkin kiinni cärcel oli esittelemässä töiden edistymistä lehdistölle tammikuussa 1992, niin hän kuoli tilaisuudessa sydänkohtaukseen. Hänen työtään on jatkanut arkkitehti Francisco Partearroyo ja oopperan valmistumisen aikataulu on venynyt entisestään. Teatro Realin restaurointitöiden kuluessa on niitä johtanut arkkitehti vaihtunut ja samalla myös suunnitelmat muuttuneet. Kun Teatro Realin kunnostustöistä vastuussa ollut arkkitehti Jos 6 Manuel Gonzäles-Valmaa Mikä oopperalle hinnaksi? Espanjan kulttuuriministeriön antamien tietojen mukaan Teatro Real avataan vihdoin 10. päivänä lokakuuta 1995. Avajaispäivään mennessä kulttuurimi- Teatterin tiedotus keskittyy Teatteripäivät jäävät historiaan Maamme uusin taiteen tiedotuskeskus, Teatterin tiedotuskeskus on käynnistämässä toimintaansa. Uusi keskus muodostuu vanhoista teatterialan järjestöistä Kansainvälisestä teatteri-instituutista, ITI, sekä Pohjoismaisesta teatteriunionista PTU. Oikeusministeriö on vahvistanut syyskuussa sääntömuutoksen ja uuden nimen. Vuodenvaihteessa Teatterin tiedotuskeskukseen siirtyy myös toimintoja Teatterijärjestöjen Keskusliitosta. tiedotusta laajennetaan lisäksi muilla taiteen aloilla toimivien tiedotuskeskusten toimintatapojen suuntaan. nisteriö on käyttänyt 16 000 miljoonaa pesetaan, noin 640 miljoonaa markkaa oopperan kunnostustöihin. Espanjan oikeisto opposition laskelmien mukaan rahaa restaurointiin on uponnut ainakin 19 000 miljoonaa pesetaa, 760 miljoonaa markkaa. Oppositio on syyttänyt sosialistihallitusta todellisesta veronmaksajien varojen tuhlailusta Madridin oopperaprojektin yhteydessä. Esimerkiksi Teatro Realin orkesterin johtajaksi valittiin Antoni Ros Marbä viideksi vuodeksi marraskuussa 1989 22 miljoonan pesetan, 880 000 markan vuosipalkalla. Orkesterinjohtajan kausi ehtii päättyä ennen kuin ooppera edes avataan. Madridin Teatro Real tulee nielemään tulevaisuudessa leijonanosan Espanjan kulttuuriministeriön budjetista. Tällä hetkellä oopperan vuotuiset käyttökustannukset arvioidaan 4 600 miljoonaksi pesetaksi, yli 180 miljoonaksi markaksi. Julkisen hallinnon osuus oopperan käyttökustannuksista on 75 prosenttia, pääsylipputulot kattavat 20 prosenttia, ja loput viisi prosenttia tulevat yksityisiltä sponsoreilta. Pläcido Domingo käy liian kalliiksi Teatro Realin johtoon kaavailtiin aluksi oopperan supertähteä Pläcido Domingoa, mutta Espanjan kulttuuriministeriö alkoi pelätä kustannusten kasvamista entisestään, ja siten ooppera on edelleenkin ilman varsinaista johtajaa. Myös Barcelonan palanut ooppera Liceu on tarkoitus rakentaa uudelleen. Tähän asti Liceu oli yksityisessä omistuksessa. Kuitenkin sen toiminta oli pyörinyt jo vuosikausia pääasiassa julkisin varoin. Syyskuun alussa Liceun omistuskin siirtyi yhteiskunnalle. Ajankohtaa, jolloin Barcelonan ooppera on uudelleen toimintakunnossa, ei uskalla kukaan tarkasti sanoa. Joka tapauksessa Pläcido Domingo jakumppanit joutuvatodottamaan vielä ainakin vuoden ennen pääsyä kotimaansa oopperalavoille. Lahden museo kokoaa art deco -näyttelyn Lahden taidemuseon tiloissa Vesijärvenkadulla kerrotaan ensi keväänä siitä, mitä oli olla muodikas 20-ja 30-luvuilla. Museon seuraava suurnäyttely esittelee art deco -tyyliä, joka valtasi sotienvälisenä aikana alaa etupäässä huonekaluissa, käyttöesineissä, puvuissa, arkkitehtuurissa, teatterilavastuksessa ja jonkun verran kuvataiteessa. Toiminnan kasvu tapahtuu pitkälti ITI:n ja PTU:N sekä Teatterijärjestöjen Keskusliiton uudelleenjärjestelyin, jotka ajoittuvat vuodenvaihteeseen. Tiedotuskeskukselle siirtyy tuolloin mm. julkaisu -ja tiedotustoiminta. Keskusliitosta siirtyy myös kolme työntekijää tiedotuskeskuksen palvelukseen. Kaikkiaan uudistuksen jälkeenkeskuksessa on viisi työntekijää. Aineisto kootaan Lahteen eri puolilta. Omissa, historiallisen museon kokoelmissa olevan esineistön lisäksi saadaan astiastoa Arabian museosta ja ehkä Riihimäen lasimuseosta. Myös Taideteollisuusmuseon toivotaan antavan näyttelyesineistöä käyttöön omista pysyvistä kokoelmistaan. Ennenkaikkea kuitenkin luovuttaa helsinkiläinen Fjalar Sundström koko ehythenkisen kotinsa art deco-näyttelyn käyttöön. Myös Kluuvikadun Fazerin vanha sisutus on tarkoitus saada entisöityä näyttelyn tarpeisiin. Keskuksen jäsenpohja e muutu eli siihen kuuluu jatkos sakin 17 teatterialan valtakun nallista järjestöä ja muuta yhteisöä. Tiedotuskeskuksen toimintakenttä kasvaa merkittävästi. Kansainvälisen tiedottamisen lisäksi se hoitaa myös kotimaista Suomen teatteria koskevaa tiedotustoimintaa. Kansainvälistä Teatterijärjestöjen Keskusliitto keskittyy jatkossa toimimaan alan teatteripoliittisena vaikuttajana. Uudistuksen myötä myös valtakunnalliset teatteripäivät jäävät historiaan. Teatteripäiviä ei näin ollen enää järjestetä pääsiäisen aikaan ensi vuonna. Elena Maijala taidefestivaalille Yhdysvaltoihin Art deco on saanut museoväen riehaantumaan niin, että läpileikkaus ulotuu jopa ajan muotitanssiin charlestoniin ja varhaiseen 20-luvun jazziin. Helsinkiläinen kuvataiteilija Elena Maijala on valittu osallistumaan kansainväliseen taidefestivaaliin San Fransiscossa Yhdysvalloissa. Katselmuksen järjestää Amerikan naistaiteilijaliitto ja se pidetään marraskuun alussa Fort Mason Centerissä. Maijala osallistuu festivaalille ainoana suomalaisena kuvataiteilijana. lissä Kanadassa. Tuolloin kilpaan pyrki yli 50 000 työtä, joista näyttelyyn hyväksyttiin 47 teosta. Viime vuonna Maijala osallistui vastaavanlaiseen kansainväliseen taidekilpailuun Montrea- San Fransiscon katselmukseen on valittu 50 maalausta ja 25 veistosta kahdeksasta maasta. Maijalalla on ollut yksityis- ja ryhmänäyttelyitä Suomen lisäksi Norjassa, Neuvostoliitossa, Ranskassa, Itävallassa ja Saksassa. Hänen seuraava yksityisnäyttelynsä täällä avataan 4. lokakuuta Tammisaaressa. Ohikulkijakin voi huomata Tyylisuunnan ilmentymiä ja yksittäispiirteitä näkyy paljon rakennustaiteessa, jota tietenkin voidaan esitellä vain kuva-aineiston avulla. Niinpä Lahdessa voi nähdä art deco-hengen mukaisia piirteitä esimerkiksi kaupungintalossa. Pari lahtelaista porraskäytävää käy myöskin hyvästä esimerkistä tyylin tavoitteista. Vaiheen näyttävimmät saavutukset näkyvät esimerkiksi eduskuntatalon sisustuksessa. Riitta Niskanen, museon tutkija jaeräs näyttelyn kokoojista muistuttaa, että art deco Taiteissa vain siellä täällä VäinöKunnaksen muotokuva Olavi Paavolaisesta on syntynyt 20-ja 30-lukujen modernismin hengessä ja heijastaa sen elegantteja pyrkimyksiä. on tyylisuuntana melko hämärä, neessa art nouveau'ssa ja oike- "Siinä on paljon samaa kuin astaan se jatkaakin siitä, mihin vuosisadan vaihteessa vaikutta- jugendin piiriin mahtuvat tyylisuunnat ennen ensimmäistä maailman sotaa jäivät." Art deco on kuitenkin ilmeeltään jugendia pysähtyneenpi tyyli. Siihen on sekoittunut hiven 20-luvun klassismia, vähän funkista ja pieni annos itämaista vaikutetta. Sen koristeaiheisiin mahtuu usein kultaa ja värit ovat usein dramaattisia, mustaa, okraa, oranssia, terrakottaa tai syvää turkoosia ja pronssia. Sotien välisenä aikana Suomi oli köyhä maa, eikä muodikas vaatetus ja sisustus tietenkään voinut ulottua joka mökkiin. Julkisissa tiloissa se kuitenkin saattoi näyttäytyä komeastikin. Esineistö jota odotetaan Lahteen Taideteollisuusmuseosta sensijaan kertoo, miten tyylikkäitä muotoja art decon hengessä syntyi Ranskassa ja Ruotsissa. Art decon jälkiä voi sitäpaitsi niin maailmalla kuin Suomessakin seurata jopa 50-luvulle asti. Vain muutamien kuvataiteilijoiden tuotannon voi sanoa edustavan art decota sellaisenaan. Jotkut Väinö Kunnaksen maalaukset - Hämeenlinnan taidemuseo kokoaa ensi kesäksi Väinö Kunnas-näyttelyn - voi lukea sen piiriin ja muutamat Gunnar Finnen veistokset. Gunnar Finne otti osaa eduskuntatalon veistoskoristeluun, teki paljon koristeveistoksia ja ennenkaikkea veisti Helsingin Esplanadin puistossa olevan Topelius-muistomerkin Satu ja totuus. Näyttely, joka on Lahden museon alotteita avataan maaliskuun alussa ja se on koettavissa usean kuukauden ajan. Keskiviikkona syyskuun 28. päivänä 19» Grishamin uusin on toimelias tarina JOHN GRISHAM: Päämies. WSOY, 460 s. John Grish a m i n tuoreimmasia jännäristä on lehty kiireen vilkkaa myös elokuva, siksi toimelias tarina se on. Päämiehen tapahtumat sijoittuvat Memphisiin, jossa seikkailee epätavallinen sankaripari: ratkaisevaan rooliin on asetettu 11-vuotias Mark Svvay, joka pikkuveljensä kanssa metsään salatupakalle livahdettuaan näkee, kuinka kuuluisan ja pelätyn mafiapomon asianajaja tappaa itsensä. Vahvassa päihtymystilassa oleva mies yllättää Markin irrottamasta pakoputkeen työntämäänsä puutarhaletkua ja kiskoo pojan mukanaan autoon. Mark pääsee pakenemaan ennen kuin mies riistää hengen itseltään, mutta sitä ennen hän kuulee asioita, jotka ovat hänelle perheelleen vaaraksi; muuan mafioso on kuulemma tappanut liittovaltion senaattorin, jonka ruumis on kätketty asianajajan autotalliin. Onnistunutta jännitystä Näkemästään järkyttyneenä Ricky-veli sairastuu traumanjälkeiseen stressihäiriöön ja vaipuu koomaan. Yksinhuoltajaäiti Dianne valvoo poikansa vuoteen vierellä sillä välin kun avaintodistajan asemaan joutunutta Markia yritetään saada puhumaan. Grisham osaa lukea lakia Kirjan sivuilla vilisee FBI:n ja mafian miehiä, joista kaikista Mark saa vähitellen tarpeekseen: hän ei luota FBl:n lupauksiin, ja mafian uhkailut saavat hänen suunniltaan pelosta. Toinen päähenkilö on keskiikäinen nainen, asianajaja nimeltään Reggie Love, jonka Mikkeli erotti orkesterin intendentin Mikkelin kaupunginorkesterin intendenttijupakka tuli päätepisteeseen Mikkelin kaupungin luottamuselimissä maanantaina, kun kaupunginhallitus erotti intendentti Osmo Häyrisen virastaan kahden kuukauden irtisanomisajalla. Häyrinen ei ehdi näin ollen hoitaa tehtäviään juuri lainkaan, sillä ennen irtisanomista hänet päätettiin erottaa virastaan kuukauden ajaksi. Kyseessä on kurinpitomenettely luvattomaksi katsotuista poissaoloista. Viime perjantaina astui puolestaan voimaan ensimmäinen kuukauden pakkoero, mikä annettiin vastoin Vanhan musiikin Hubertus-sarja starttaa taas Vanhaa musiikkia alkuperäissoittimilla Lahdessa ja Hollolassa esittelevä Hubertuksen soitto -konserttisarja käynnistyy sunnuntaina 2. lokakuuta. Tulossa on seitsemän konserttia, joista viimeinen 4. joulukuuta. Konserttipaikkoina on neljä lahtelaista kirkkoa sekä Hollolan kirkko. Teemana on pohjoissaksalainen barokkimusiikki. 'Tapahtuman ideana on paitsi esittää vanhaa musiikkia alkuperäissoittimilla myös tuoda historiallista perspektiiviä lahtelaisille", sanoo konserttisarjan puuhamies, Joutjärven seurakunnan pastori Pekka S ä rk i ö . Lahden ja Hollolan pitkäaikaisista historiallisista siteistä muistuttaa konserttisarjan tunnus, torvea soittava Hubertuspyhimys. Kuvio on peräisin Hollolan kirkonoven keskiaikaisesta taoskoristeesta. Hubertus (k. 727) oli Maastrichtin piispa, joka omaksuttiin kansanhurskaudessa metsästäjien ja hevosmiesten pyhimykseksi. Hubertuksen päivän aikoihin 3. marraskuuta on Keski-Euroopassa ollut tapana järjestää Hubertusratsastuksia uuden jahtikauden juhlistamiseksi. Hollolan kirkossa myös järjestetään konserttisarjan tilaisuuksista yksi: Cetus noster kuoro -esittää gregoriaanista kirkkolaulua 6. marraskuuta. Sunnuntaina sonaatteja ja kantaatteja Konserteissa kuultavien, keskiajalta klassismiin ulottuvien sävellysten keskeisiä tekijöitä ovat Bach, Telemann, Buxtehude ja SchUtz. Esittäjien joukossa on vanhan musiikin kärkinimiä, mm. Anssi Mattila, Annamari Pölhö, Petra Aminoff ja Mika Suihkonen. Yhtyeistä mukana ovat barokki- Mark välkkynä poikana palkkaa avukseen. Kirjan Reggie tuniuu saaneen Grishamin sympatiar puolelleen, mutia muita Päämiehessä esiintyviä lakimiehiä herjataan välillä oikein reippaasti. Kirjailija on porvarillisella ammatiltaan lakimies, mikä osaltaan selittänee juonen sujuvan kulun. Juridiikan tuntijana Grisham osaa myös kirjoittaa kaikkea muuta kuin paperista tekstiä, vaikka oikeussalissa istuttaisiinkin. Teoksen suomentanut Irmeli R u u s k a ansaitsee hänkin kiitoksen elävästä kielenkäytöstä. Grisham kurmottaa Päämiehen sivuilla myös toimittajia: Myyrä-Moelleriksi (kas kun ei Sopuliksi) kutsuttu iltapäivälehden toimittaja kuvataan täysin moraalittomaksi ja häikäilemättömäksi olennoksi. Grisham on kaiketi alkanut kyllästyä alituisiin haastattelupyyntöihin. Teoksen loppulchdillä Mark avaa kielenkantansa, senaattorin ruumis löytyy ja paha mafia saa luonnollisesti palkkansa. Swayn perhe otetaan FBl:n todistajansuojeluohjelmaan, jonka myötä he pääsevät muuttamaan Memphisistä ja aloittavat kokonaan uuden elämän. Kaiken sen hyytävän jännityksen jälkeen tällainen Happy End oikein huokaisuttaa. Päämies on onnistunut jännäri. Se on tehokas ja taitavasti kirjoitettu. FBI:n tyyppien käymät lain ja hallinnon alan keskustelut tuntuvat aika ajoin turhan pitkiltä - karsimalla olisi kaiketi selvitty viisikymmentä sivua vähemmällä. Elävän ja autenttinen oloista Amerikan-meininkiä, kumminkin. ANUIRMELI SALLAMO ohjeita tehdystä matkapuhelimen hankinnasta. Mikkelin kaupunginhallitus sovelsi harvinaisessa viraltapoispanossa virkasäännön 13. pykälää. Sen mukaan irtisanomiseen oli olemassa viranhoidollisiin näkökohtiin perustuva erittäin painava syy. Kaupunginhallituksen tulkinnan mukaan tätä irtisanomisperustetta voidaan käyttää, kun viranhaltija on niin sopeutumaton tai hankala työyhteisössä, että toiminnan kokonaisetu vaatii irtisanomista, vaikka hän ei olisi syyllistynyt varsinaiseen virkavirheeseen tai laiminlyöntiin. Konserttisarjan tunnuksena on torvea soittava Hubertus pyhimys, kuvio joka on peräisin Hollolan kirkonoven keskiaikaisesta taoskoristeesta. yhtye Battalia, virolainen Hortus Musicus, Cetus noster -kuoro ja AI Antieo. Ensimmäisessä konsertissa ensi sunnuntaina Ristinkirkossa Battalia-yhtye soittaa Schiitzin kantaatteja ja Rosenmiillerin sonaatteja. Kantaatteja esittävät Battalian lisäksi myös mm. laulajat Satu Kaarisola-Kulo ja Heikki Kulo barokkiyhtyeen säestäminä Joutjärven kirkossa päätöskonsertissa 4. joulukuuta. Näyttelyssä keskiaikaisia tekstejä Hubertuksen soittoon liittyy Documenta Gregoriana -näytte ly Lahden historiallisessa museossa marraskuun alkupuolella. Näyttelyssä esitellään otteita messusävelmäkirjoista, jotka ovat peräisin 1200-1300-luvuilta, sekä 1100-luvun pyhimyslegendakokoelmista. Mukana on muitakin keskiaikaisia tekstejä. Näyttelyn yhteydessä kuullaan kaksi esitelmää, jotkakasit televät Hollolan kirkkoa keskia jalla ja gregoriaanisen laulun lähteitä Suomessa. Hubertuksen soitto -sarja järjestetään Lahdessa nyt toista kertaa. Viime syksynä teemoina olivat säveltäjänimet Boccherini ja Monteverdi.
Etelä-Suomen Sanomat no. 262 28.09.1994
To see the actual publication please follow the link above