5 Lahden seudun Asumisen ja matkailun julkaisu Salattu kartanokierros Urajärven kartanon kesän vetonaula Neljä vuotta kestänyt restaurointityö palautti Urajärven kartanon päärakennuksen sadan vuo-den takaiseen kuosiinsa. Päärakennuksen neljässätoista salissa pääsee sata vuotta ajassa taaksepäin. Aidolla antiikilla sisustetuissa huoneissa ei olla näyttelyssä, vaan huonekaluja saa käyttää. Messilän kartanoa ympäröi upea luonto. linen muistomerkki, Sibe-lius- suvun obeliski. Siihen on kaiverrettu teksti: ”Tässä maan kamarassa ovat suo-malaisen säveltäjämestarin sukupuun juuret.” Jean Sibeliuksen isoisän isoisä Matti Martinpoika syntyi talon nuorimmaksi pojaksi vuonna 1721. – Kartano oli Sibelius -suvulla parisataa vuotta 1600-luvulta lähtien. Sibeliuksen sukututki-muksen ansiosta nykyisen isännän tiedossa ovat kaik-ki edelliset isännät, ja ketju velvoittaa. – Tiedostan olevani osa jat-kumoa, toivottavasti muuta-man vuosikymmenen ajan. Haluan myös pitää taloa kunnioittaen ja jättää sen ar-voisenaan seuraaville asuk-kaille, Jyrki Salolahti pohtii. Sibeliuksen perintö elää kartanossa paitsi tarinoissa, myös yhteistyössä Lahden Sibeliustalon kanssa. – Meneillään oleva Sibe-liuksen juhlavuosi kiinnos-taa yleisöä ja vierailevia ryh-miä on tulossa paljon, Salo-lahti kertoo. Säveltäjämestari vierai-li kartanossa muutamia ker-toja. Hän oli muun muassa paikalla muistomerkin ava-jaistilaisuudessa vuonna 1921 Aino-puolisonsa ja tyttärien-sä kanssa. – Väkeä oli paikalla sil-mänkantamattomiin, ja kerrotaan Sibeliuksen illan päätteeksi todenneen, että ”juureni ovat Töyrylässä Art-järvellä, mutta sävelkorva-ni ei”. Ehkäpä absoluuttisen sä-velkorvan omannut Sibelius kuuli paikallisesta orkes-terista pienen jännityksen, kun soitettavana oli kansain-välisesti kuuluisan mestarin tuotantoa. www.toyrylankartano.fi Asikkalan Urajär-ven kartanon vas-taava opas Pet-ri Lehtonen tun-tee monia kartanoon liittyviä tarinoita. Yksi tunnetuimmista on Urajärven kartanon isännän Axel von Heidemanin puo-lisoksi 1830-luvulla naitetun Sofian kohtalo. Nuoren naisen mielenter-veys järkkyi ja hän vietti jon-kin aikaa Lapinlahden sairaa-lassa hoidettavana. Sittem-min hänet palautettiin koti-hoitoon ja suljettiin kartanon sivurakennuksen yläkertaan. Sen jyrkissä portaissa hän kaatui ja menehtyi vuon-na 1850. Siitä saakka karta-non pihamaalla on liikuskel-lut traagisen kohtalon saanut Sofia, jota alettiin kutsua val-keaksi rouvaksi. – Olin kyllä valmis hänet kohtaamaan, mutta aina-kaan toistaiseksi näin ei ole tapahtunut. Sen verran tari-na kuitenkin vaikuttaa, että syksyllä moni kollega ei suos-tunut iltaisin sivurakennuk-seen menemään, virnistää toista kesää kartanon vastaa-vana oppaana toimiva Petri Lehtonen. Tänä kesänä Museoviras-to avaa ovia myös karta-non ennennäkemättömiin paikkoihin. – Muun muassa Sofian huo-ne, jossa hän oli vangittuna, avataan Salattu kartano -kier-rokselle. Samoin pääraken-nuksen vintillä on mahdollis-ta pistäytyä. Kierroksella kävijä voi testa-ta, tunteeko hän valkean rou-van läsnäolon. – Kertomusten mukaan hä- Tiesitkö, että... Lahden seudulla on säilynyt monia karta-noita ja suurtiloja, joi-den vaikutus näkyy myös kulttuuriympäristön muutoksessa. Osassa niistä jatkuu tilanpito, osa on avan-nut ovensa matkailijoille. Mukkulan kartano, Lahti Ensimmäiset maininnat Muk-kulasta ja sen omistajasta lau-tamies Muukkaisesta löytyvät vuodelta 1466. Kartano on ko-kenut myös vaiherikasta elä-mää von Hausen -suvun omis-tuksessa 1700-luvulta lähtien. Tänä päivänä Mukku-lan kartano on tyylikäs tilauskartanohotelli. Lahden kartano Kapteeni August Fellman osti Kartanon tilan vuonna 1867. Kartano oli kylän suurin talo, ja tilan maat ulottuivat Vesijär-ven rantaan saakka. Pääraken-nus on rakennettu 1800-luvun lopulla. Fellmanin suku omis-ti kartanon vuoteen 1919 as-ti. Nykyään Lahden kaupun-gin omistuksessa oleva karta-no luovutettiin historiallisen museon käyttöön 1960-luvun puolivälissä. Lahden historiallinen mu-seo tarjoaa näyttelyitä ympäri vuoden. Messilän kartano, Hollola Messilä on satoja vuosia vanha tila- ja kartanoalue. Matkailul-la on Messilässä pitkät perin-teet, sillä aina vuoden 1880 tie-noilta on talossa tarjoiltu ruo-kaa ja juomaa maksua vastaan. Nykyään Messilä on Ete-lä- Suomen suosituin hiihto-keskus, alueella on golf-kent-tä, hotelli- ja mökkimajoitus-vaihtoehtoja, ravintoloita ja kokoustilat upean luonnon keskellä. Pyhäniemen kartano, Hollola Taide- ja kulttuurikartano, joka on tuttu myös laajoine puutarhoineen monista Suo-mi- filmeistä. Empiretyylis-tä kartanoa ympäröivä Pyhä-niemi on kulttuurihistorial-lisesti Suomen arvokkaimpia kartanomiljöitä. Kesäisin kuvataidenäytte-lyitä ja konserttisarjoja sekä ympäri vuoden tiloja juhla- ja edustustilaisuuksille. Pätiälän kartano, Asikkala Pätiälän alueella tiedetään ol-leen elämää jo kivikaudella. Kartanon mailta on löydetty Viikinkien merkittävä raha-kätkökin, sijaitseehan tila Päi-jänteen muinaisen tärkeän ve-sireitin varrella. Tarjolla maanläheistä lomai-lua, majoitusta kelohonkaisis-sa lomamökeissä ja hirsihuvi-loissa ympäri vuoden. Jokelan kartano, Hämeenkoski Jokelan kartanon rakennut-ti vuonna 1888 verkatehtai-lija Anders Korhonen. Teh-das kukoisti 1800- ja 1900-lu-kujen vaihteessa ja Korho-sesta tuli yksi paikkakunnan merkkimiehistä. Nykyään kartano tarjoaa ra-vintola-, kokous- ja majoitus-palveluja. Kartanolla järjeste-tään myös taidenäyttelyitä. Suivalan pitokartano Suivalan tila muodostui net voi nähdä valkeana hah-mona, tuntemuksena tai ää-nenä. Netistä löytyy jopa kä-vijöiden ottamia kuvia, jois-sa on mukana valkea hahmo, Petri Lehtonen vinkkaa. Salatuille kierroksille pää-see pieni ryhmä kerrallaan. Urajärven kartanomuseo avattiin restauroinnin jälkeen kesäksi 2013, ja siihen voi tu-tustua kesäkuukausina. Kartanon opastuskierrok-sen jälkeen voi heinäkuussa siirtyä seuraamaan aiheeseen liittyvää teatteriesitystä. Urajärven Kartanoteatte-rin kesän näytelmä perustuu kirjailija Elisabet Ahon ro-maaniin Valkea kuin uni, jo-ka kertoo Urajärven karta-nonherran ja nuoren Sofian elämästä. 1670-luvulla kahdesta autio-tilasta ja muutettiin myöhem-min säteriratsutilaksi. Nykyi-sellä suvulla tila on ollut vuo-desta 1937. Päärakennus on rakennettu vuonna 1902. Tila on edelleen toimiva maatila, jossa viljellään mallasohraa ja rypsiä. Suivalan pitokartano toimii tilausravintolana. Huovilan puisto, Kärkölä Carl Constantin Collinin pe-rustama Huovilan puisto on Suomessa ainutlaatuinen eng-lantilaistyylinen maisema-puisto, joka on restauroitu 1900-luvun alun asuun. Van-ha päärakennus oli palvel-lut sukua 1840-luvulta saak-ka ja Collin ryhtyi rakenta-maan uutta vuonna 1909. Ki-vilinnan rakentaminen jäi kesken, vain kivijalka valmis-tui. Näin Huovilan puisto sai ”linnanraunionsa”. Puistossa järjestetään tapah-tumia ja opastettuja kierroksia. KUVA: TARMO VALMELA
2015HyvaHappi • No2
To see the actual publication please follow the link above