minun valintani
Reilun
urheilun asialla
Uppoutuminen urheiluoikeuteen vei koripalloharrastaja
Markus Mannisen päättämään hiihtotähti Therese
Johaugin kilpailukiellon pituudesta.
TEKSTI PEKKA MÄNTYLÄ // KUVAT MIKKO KAUPPINEN
25
Toukokuussa 2017 Markus Mannisen nimi oli tiiviisti
esillä mediassa. Suomalainen asianajaja oli yhtenä kolmesta
välimiehestä CAS:ssä päättämässä, tuleeko
norjalaisen huippuhiihtäjän Therese Johaugin kilpailukieltoa
pidentää. Haastattelupyyntöjä sateli ympäri
Pohjoismaita.
Manninen kommentoi ”lyhyesti mutta kohteliaasti”,
kuten useampikin tiedotusväline asian
ilmaisi, että ei valitettavasti voi kommentoida mitään.
Toimittajien oli välillä hankala hahmottaa, että
CAS, Urheilun kansainvälinen välimiestuomioistuin,
toimii kuten mikä tahansa välimiesmenettely, eikä
välimiehellä ole lupaa kertoa prosessista.
CAS pidensi Johaugin 13 kuukauden kilpailukiellon
18 kuukauteen, mikä tarkoitti, ettei maailman paras
naishiihtäjä päässyt lähtöviivalle talviolympialaisissa
Etelä-Koreassa.
Manninen itse sen sijaan matkasi kuukaudeksi
Pyeongchangiin CAS:n kuusihenkisen antidopingdivisioonan
jäsenenä.
– Se oli mieleenpainuva kokemus. Oli hyvin kiinnostavaa
nähdä, miten valtava olympiakoneisto toimii.
Käytännössä olimme valmiudessa ratkomaan
tapauksia 24/7. Siellähän positiivisia näytteitä annettiin
vain viisi, toisin kuin Riossa kaksi vuotta aiemmin,
jossa tapauksia oli paljon enemmän.
GRADUN AIHE KANTOI
Lohjalla kasvanut Manninen satsasi lukiossa ensin pitkään
matematiikkaan ja laajaan fysiikkaan.
– Aika nopeasti kirkastui, että luonnontieteet eivät
ole oma juttu. Sitten puntaroin valtsikan ja oikiksen
välillä ja kallistuin oikikseen, jonka kautta tuntui olevan
paljon erilaisia työllistymismahdollisuuksia.
Jo yliopistoaikana töitä löytyi Hannes Snellmanilta,
jossa Manninen on Loviisan käräjäoikeudessa vietettyä
auskultointivuotta lukuun ottamatta työskennellyt
tähän päivään asti. Mutta mistä lähti koripalloa ”vakavasti
harrastaneen” Mannisen matka kohti asemaa,
jossa hän on maailmalla tunnustettu urheiluoikeuden
erityisasiantuntija?
– Tein graduni urheiluasioiden tuomioistuinkynnyksestä.
Urheiluoikeuden syventävät opinnot
valikoituivat aiheen kiinnostavuuden takia, ja koska
työpaikka Hannes Snellmanilla valmistumisen jälkeen
alkoi näyttää todennäköiseltä. Ei siis tarvinnut miettiä
syventävien sisältöä työllistymisen kannalta.
– Graduani ohjasi professori Heikki Halila. Se ja
jäsenyys Urheiluoikeuden yhdistyksessä varmasti
auttoivat, että sain valmistumisen jälkeen mahdollisuuden
jäsenyyteen Suomen antidopingtoimikunnan
valvontalautakunnassa.
Sen jälkeen luottamustoimia etenkin antidopingtyön
parissa on kertynyt lukuisia. Esimerkkeinä Kansainvälinen
ampumahiihtoliitto, vapaaottelujärjestö
UFC, Ironman-teräsmieskisat, Suomen Palloliitto
ja urheilun eettinen keskusjärjestö SUEK.
Jäsenyyttä CAS:n suljetulla listalla Manninen haki
vuonna 2011, ja tapauksia on myönnetty hänelle
yli 30. Määrä on kansainvälisestikin suuri. CAS on
toimeksiantotyötä
ja siten vähitellen kasvanut osaksi
asianajaja Mannisen päivätöitä, joista suurin osa on
edelleen kuitenkin liikejuridiikkaa.
Yksi uran alkuaikojen mieleenpainuneista tapauksista
oli vuonna 2008, kun kiekkoseura Malmö Redhawks,
Manninen tukenaan, karhusi kiekkoikoni
Raimo Helmiseltä maksamatta jääneitä veroja. Sopu
syntyi.
Urheiluoikeusasioissa suurella yleisöllä tunteet ovat
usein perusjuridiikkaa herkemmin pinnalla. Norjalaismedia
maalaili jo ennen Mannisen nimittämistä
kauhukuvia siitä, että Johaugin tapausta CAS:ssä
käsittelisi juuri suomalainen asianajaja.
Tuliko Norjasta kiukkuisia yhteydenottoja?