ajassa
ADVOK A AT T I / 6-2 018 17
Kunniamerkkejä
asianajajille
TASAVALLAN PRESIDENTTI on myöntänyt
itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä
asianajajille. Kunniamerkkien saajat on
julkaistu Asianajajaliiton nettisivuilla.
asianajajaliitto.fi.
E-Curia-sovellus
EUROOPAN UNIONIN tuomioistuimen
ja unionin yleisen tuomioistuimen yhteisellä
e-Curia-sovelluksella voidaan
jättää ja vastaanottaa oikeudenkäyntiasiakirjoja
sähköisesti. E-Curiasta on
joulukuun alussa tullut ainoa väline
asianosaisten ja unionin yleisen tuomioistuimen
väliseen kirjeenvaihtoon.
Tuomioistuin pyytää asianajajia ja
asiamiehiä, joilla ei vielä ole käyttäjätiliä
e-Curiassa, tekemään tilin avaamista
koskevan hakemuksen sitä varten
tarkoitetulla lomakkeella Euroopan
unionin tuomioistuimen nettisivuilla.
curia.europa.eu
Kolme prosenttia kokenut
seksuaalista häirintää
asianajotoimistoissa 2018
Käräjäoikeuksia yhdistyy
Risto Sipilästä
Vuoden asianajaja
HELSINGIN ASIANAJAJAYHDISTYS on
valinnut Risto Sipilän Vuoden asianajajaksi.
Palkitsemisperusteena oli Sipilän
pitkäaikainen ja merkittävä työ muun
muassa Helsingin Asianajajayhdistyksessä
ja Suomen Asianajajaliitossa.
Risto Sipilä oli Helsingin Asianajajayhdistyksen
puheenjohtaja 2002–
2006 ja Asianajajaliiton puheenjohtaja
2013–2016. Hän on toiminut myös
muissa merkittävissä luottamustehtävissä
Asianajajaliiton valiokunnissa
ja asiantuntijaryhmissä.
ASIANAJAJALIITTO selvitti asianajoalalla
esiintyvää seksuaalista häirintää marraskuussa
tehdyllä kyselyllä. Kyselyyn vastasi
800 asianajotoimistoissa työskentelevää
henkilöä, joista kolme prosenttia ilmoitti
kokeneensa itse seksuaalista häirintää työpaikallaan
vuoden 2018 aikana.
Kyselyn tarkoituksena oli selvittää erityisesti
tämän vuoden tilannetta. Asianajajaliitto
kartoitti asianajoalalla tapahtuvaa
seksuaalista häirintää myös vuotta aiemmin.
Tällöin viidennes kyselyyn vastanneista kertoi
itse kohdanneensa seksuaalista häirintää.
Kyselyjen tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia,
koska vuoden 2017 kysely oli
ensimmäinen laatuaan ja vastauksissa saattoi
heijastua kokemuksia monen vuoden ajalta.
– Olen iloinen, että tilanteessa on tapahtunut
merkittävää parannusta. Asiasta käydyllä
julkisella keskustelulla ja liiton tekemillä
toimenpiteillä on varmasti ollut merkitystä.
Ongelma on tiedostettu ja moni on herännyt
pohtimaan omaa käytöstään, kommentoi
Asianajajaliiton varapuheenjohtaja Hanna
Räihä-Mäntyharju.
– Jokainen häirintätapaus on silti liikaa.
Jokaisella on oikeus tehdä työnsä ilman pelkoa
häirinnästä.
Asianajajaliitto julkaisi kesäkuussa 2018
oppaan seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseen
ja siihen puuttumiseen. Neljännes vastaajista
ilmoitti, että opasta on käsitelty omalla
työpaikalla. Samoin neljännes kertoi, että
toimistossa on oma seksuaalista häirintää
koskeva ohjeistus.
– Olemme tyytyväisiä, että liiton opasta
on hyödynnetty jonkin verran. Toivomme,
että kaikki toimistot perehtyvät oppaaseen
ja käsittelevät sen koko henkilöstön kanssa,
Räihä-Mäntyharju sanoo.
Kaksi kolmannesta kyselyn vastaajista oli
naisia ja kolmasosa miehiä. 65 prosenttia vastaajista
oli asianajajia tai juristeja ja 35 prosenttia
toimistojen muuta henkilökuntaa.
KÄRÄJÄOIKEUKSIEN rakenneuudistus tulee
voimaan ensi vuoden alussa. Uudistuksen
jälkeen käräjäoikeuksia on 20.
Uudistuksessa yhdistyvät Espoon ja Länsi-
Uudenmaan käräjäoikeudet, Keski-Pohjanmaan
ja Pohjanmaan käräjäoikeudet, Oulun
ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet sekä
Kemi-Tornion ja Lapin käräjäoikeudet. Lisäksi
yhdistyvät Itä-Uudenmaan, Tuusulan
ja Vantaan käräjäoikeudet ja osa Hyvinkään
käräjäoikeuden tuomiopiiristä sekä Kanta-
Hämeen käräjäoikeus ja osa Hyvinkään käräjäoikeuden
tuomiopiiristä.
Ensi vuoden alusta alkaen käräjäoikeudet
sijaitsevat siten Espoossa, Helsingissä,
Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä,
Kajaanissa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa,
Lappeenrannassa, Maarianhaminassa,
Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä,
Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Vaasassa
ja Vantaalla.
KÄRÄJÄOIKEUKSIEN TOIMIPAIKKOJA on jatkossa
36 paikkakunnalla. Käräjäoikeuksien 20
hallinnollisen kanslian lisäksi erilliset kansliat
sijaitsevat Hyvinkäällä, Kemissä, Kokkolassa
ja Ylivieskassa. Erilliset istuntopaikat ovat lisäksi
Inarissa (Ivalo), Kauhavalla, Kittilässä,
Kuusamossa, Nurmeksessa, Porvoossa, Raaseporissa,
Raumalla, Salossa, Savonlinnassa,
Sodankylässä ja Utsjoella.
Käräjäoikeusverkoston muuttuminen vaikuttaa
myös hovioikeuspiireihin ja siihen,
miltä hovioikeudelta haetaan muutosta käräjäoikeuden
ratkaisuun. Jatkossa Hyvinkään
käräjäoikeuden pohjoiset kunnat, Hausjärvi,
Loppi ja Riihimäki, siirtyvät Helsingin
hovioikeuspiiristä Turun hovioikeuspiiriin.
Nykyisen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden
tuomiopiiri puolestaan siirtyy Turun hovioikeuden
tuomiopiiristä Helsingin hovioikeuden
tuomiopiiriin.
Vuoden 2019 alusta myös tiettyihin käräjäoikeuksiin
käsiteltäväksi keskitettyjen
asiaryhmien tuomiopiirijakoon tulee muutoksia.
Tämä koskee merioikeus-, ryhmäkanne,
ulosottovalitus-, yrityssaneeraus- ja
sotilasoikeudenkäyntiasioita.
Lisäksi syyskuusta 2019 alkaen summaaristen
riita-asioiden käsittely keskitetään
Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan,
Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan,
Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksiin.