takaikkuna
A D V OK A AT T I / 5 -2 018 35
SARJASSA KERROTAAN ALALLA VAIKUTTAVASTA HENKILÖSTÄ
Näköalapaikalla
Vuosia Asianajajaliiton luottamustehtävissä
mukana ollut Sinikka Kelhä oli jo ajatellut
siirtyä sivuun, mutta hallituspestistä hän ei
voinut kieltäytyä.
Miksi lähdit mukaan hallitukseen?
Hallituksessa on alan ytimessä ja näkee, mitä kentällä
tapahtuu. Olin valvontalautakunnassa kuusi vuotta
ja sitä ennen osaston hallituksessa kymmenen ja valtuuskunnassa
kahdeksan vuotta. Valvontalautakunta
vei paljon aikaa ja ajattelin, että kun se pesti päättyy,
luottamustehtävät saavat jäädä. Mutta kun tuli mahdollisuus
päästä hallitukseen, niin pitihän se vielä lähteä
katsomaan. Olen työskennellyt lähes 30 vuotta Raumalla
pienessä toimistossa, ja mielestäni hallituksessa
on hyvä olla myös pienten toimistojen edustajia.
Miten nuoria saataisiin mukaan liiton luottamustehtäviin?
Minut tuupattiin osaston hallitukseen heti, kun tulin
alalle. Olisi tärkeää, että osastojen hallitukseen valittaisiin
nuoria asianajajia ja heitä myös kannustettaisiin
erilaisiin liiton luottamustehtäviin, joita on vaikka
kuinka paljon. Tehtävät liittyvät olennaisesti ammatin
harjoittamiseen, ja niiden avulla pysyy kartalla koko ajan
kasvavista vaatimuksista. Samalla tutustuu kollegoihin
eri puolilta Suomea.
Mikä on mielestäsi alan suurin haaste tällä hetkellä?
Yksi keskeinen haaste on maakuntien asianajotoimistojen
jatkuvuus. Kollegoiden kanssa jutellessa tuli ilmi,
että tänä kesänä maakuntien toimistoihin oli selvästi
vähemmän kesätyönhakijoita kuin aiempina vuosina.
Se on huolestuttava kehityssuunta. Uskon, että täällä
työn ja perheen yhteensovittaminen on helpompaa
kuin pääkaupunkiseudulla. Etäisyydet ovat paljon pienemmät
‒ esimerkiksi minulla on kolmen kilometrin
matka kotoa toimistolle. Nämä voivat olla nuoremmille
ammatinharjoittajille tärkeitä asioita.
Miten pidät ammattitaitoasi yllä?
Jatkuva täydennyskouluttautuminen on tärkeää. Koulutuksiin
osallistuminen pieneltäkin paikkakunnalta
on tullut helpommaksi etäyhteyksien ansiosta. Enää
osallistuminen ei ole siitä kiinni, että pitäisi matkustaa
Helsinkiin ja olla siellä yötä.
TEKSTI MIINA POIKOLAINEN // KUVA RAMI NUMMELIN
Sinikka Kelhän tallissa Raumalla asuu yhdeksän hevosta, joista kolme on hänen omaansa.
”Kun on monta päivää istunut hovioikeudessa, on ihanaa päästä ulos liikkumaan ja puuhailemaan
hevosten parissa. Silloin pääsen irti kaikesta. Sellainen harrastus on suuri
voimavara ja rentoutumiskeino.”